Laki ulkomaisista agenteista Putinin syyniin – Pääsevätkö ympäristöjärjestöt pahamaineiselta listalta?

Presidentti vaatii selvityksen lain vaikutuksista maaliskuun loppuun mennessä. Laki on vaikeuttanut monien kansalaisjärjestöjen toimintaa.

Yle maailmalla: Moskova
Vladimir Putin .
Natalia Kolesnikova / EPA

Laki ulkomaisista agenteista kuuluu Venäjän vihatuimpiin. Sitä on arvosteltu niin ulkomailla kuin Venäjälläkin. Käytännössä sen toimeenpanolla on rajoitettu ja häiritty hyvin monen kansalaisjärjestön toimintaa.

Sekä ihmisoikeusaktivistit että kansalaisjärjestöt ovat jo pitkään yrittäneet vaikuttaa siihen, että laki joko peruttaisiin tai sitä ainakin muutettaisiin.

Rahoitus ratkaisee

Ulkomaiseksi agentiksi voi lain mukaan määritellä järjestön, joka toimii politiikan alalla ja saa rahoitusta ulkomailta. Poliittiseksi toiminnaksi voidaan laskea lähes mikä tahansa yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Jos järjestö joutuu listalle, sen on muun muassa painettava kirjepaperilleen otsake "ulkomainen agentti". Joulukuussa 2016 Venäjällä oli 150 ulkomaisiksi agenteiksi määriteltyä järjestöä.

Venäläisessä kielenkäytössä ulkomainen agentti kuulostaa hyvin kielteiseltä. Se viittaa epäisänmaallisuuteen ja petollisuuteen.

Joulukuussa presidentti Vladimir Putin tapasi alaisuudessaan toimivan ihmisoikeusneuvoston ja lupasi lisää kotimaista rahoitusta kansalaisjärjestöille.

Tapaamisen yhteydessä hän myös kehotti kansalaisjärjestöjä olemaan ottamatta vastaan rahaa ulkomailta, jotta ne eivät päätyisi ulkomaisten agenttien listalle.

Laki tarkistettavaksi

Presidentti Putin on antanut hallinnolleen tehtäväksi arvioida, miten laki ulkomaisista agenteista käytännössä toimii. Hän haluaa selvityksen maaliskuun 30. päivään mennessä.

Hän antoi määräyksen jo joulukuussa, mutta Kremlin verkkosivuille (siirryt toiseen palveluun) tieto tuli vasta uudenvuoden jälkeen.

Presidentin ihmisoikeusneuvoston puheenjohtaja Mihail Fedotov sanoo toivovansa, että joitakin järjestöjä vapautettaisiin agenttilistalta selvityksen myötä. Hän kertoi näkemyksestään Vedomosti-lehden haastattelussa. (siirryt toiseen palveluun)

Fedotov mainitsee muun muassa yksityisen Levada-mielipidetutkimuskeksuksen ja Pohjois-Kaukasuksen ympäristövahdin mahdollisina vapautettavina järjestöinä.

Sotshin rakentajien jättämää rakennusjätettä.
Sotshin rakentajien jättämää rakennusjätettä.Kerstin Kronvall / yle

Järjestö kokee tilanteen epäoikeudenmukaiseksi

Pohjois-Kaukasuksen ympäristövahti joutui ulkomaisten agenttien listalle vasta viime vuoden syyskuussa. Järjestö tunnetaan siitä, että se on tuonut julkisuuteen Sotšin olympialaisten rakennustöiden aiheuttamia ympäristöhaittoja.

Sen edustaja Vladimir Kimajev ei ole toiveikas sen suhteen, että järjestö pääsisi ulkomaalaisten agenttien listalta. Hän ei kuitenkaan pidä määritelmää oikeana.

– Emme ole ulkomainen agentti vaan järjestö, joka tekee kansainvälistä yhteistyötä, hän sanoo.

Vuosi 2017 on julistettu Venäjällä ympäristövuodeksi, mikä Kimajevin mielestä tekee agentiksi kutsumisen vielä hämmästyttävämmäksi.

– Tämä on täysin sitä vastaan, mitä presidentti Putin julistaa yritysten ympäristövastuusta ja kansalaisjärjestöistä.

Kimajev viittaa siiten, että Putinin mukaan yritysten olisi konsultoitava asiantuntijoita selvittääkseen, mitä ympäristöhaittoja heidän toiminnastaan mahdollisesti on.