Ven’an hukkumies planiiruiččou ekoturizmua Pohjas-Karjalah – Projektu jagau lieksalazii

Ven’an tundiettu hukkumies Vladimir Bogolov tahtos kehittiä Suomeh muga sanottuu hukkuturizmua. Hänen francielaine mučoi on valmis ottamah vastah hukkii omah pihah.

Yle Uudizet karjalakse
Mieshenkilö.
Vladimir Bogolov Lieksan Kivivaaran koululla.Pasi Peiponen / Yle

Vladimir Bogolov muutti Suomeh lapsien da hukkien täh.

Bogolov muutti Ven’an Karjalaspäi Pohjas-Karjalah vuozi tagaperin. Nygöi häi eläy endizes Kivivuaran kyläškolas oman francielazen mučoin Laetitia Beckeranke da kolmen pienen lapsenke.

Ven’alas-francielaine puaru tahtoi omile lapsile parembat opastusmahtot, kudamat heijän mieles lövvyttih tiä Suomes.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Lieksah Bogolovan vei sežo tahto kehittiä uvvenluadustu hukkuturizmua pohjaskarjalazeh erämuah – yhtenjyttysty, mittustu puaru on oppinuh luadie rajan toizel puolel, Kalevalan da Koštamuksen luonnonpuustolois.

Turistat kaččomah zvierilöin jälgii

Bogolov ei sano kohti, midä tahtos Lieksah perustua. Roinnougo se mittuinetahto hukkualoveh vai luonnonpuusto? Projektu on idejutazol eigo ni valmistu programmua vie ole.

Yhtelläh häi sellittäy sen, gu uvvenluaduine ekoturizmu on aktiivistu ruandua.

– Tahtonet mennä erämuah nägemäh zvierilöi, istujen da vuottajen se ei ozitu. Vuitti ekoturistois ei tahto vaigu vuottua kovas istujes, konzu se zvieri tulou töllönnytty elättii syömäh. Hyö tahtotah olla aktiivizembat, kävellä hil’l’akkazin meččiä myöte da omin silmin nähtä zvierilöi, muga Bogolov sanelou omih pluanoih näh.

Hos projektua ei finansiiruija nimittumat organizaciet, Bogolovan–Beckeran puaru on suannuh Lieksah jo kanzoinvälisty abuu: biolougien da elättitiedoloin opastujua da muidu omatahtostu, kai Australiespäigi. Vuvven aigua heidy on käynnyh Kivivuaran kyläškolah jo 30.

Nuoret ollah kävelty meččiä myöte da kačottu zvierilöin jälgii.

– Opastujat tahtotah nähtä elättilöi luonnos. Sidä samua tariččizimmo turistoile, sanou Bogolov.

Mies ja koira.
Vladimir Bogolov da sarplaninacin paimoikoiru Jorik Lieksan Kivivuaras.Pasi Peiponen / Yle

Ollougo välläle piästettyy hukkua tulluh Ven’alpäi Suomeh?

Ven’al Vladimir Bogolovua tundietah vuozikymmenii kestänyös ”hukkuruavos”. Häi sanou, gu Ven’al eläjes vuozien aloh on piästänyh välläle kai 80 kazvatettuu hukkua, kudamat on suannuh ven’alazis zooparkoispäi, mečästäjis da toizis ristikanzois.

–Hukkien kazvattamine da välläle piästämine on Suomes kielletty, engo ni tahto sidä tiä ruadua. Ga Ven’al omua ruandua en ole loppenuh, sanou Bogolov.

Bogoloval iellehgi on Tverin alovehes, Moskovan da Piiterin välil, hukkien tutkimusazemu, kudamua häi pidäy yhtes oman aiguhizen poijanke. Nygöi Tverin tutkimusazemal on 13 hukkua: seiččie 1-3-vuodistu ižäččyy da kuuzi hukanpoigua, kudamat voijah piästiä välläle keviäl.

– Emmo planiiruiče hukkien siirdämisty tänne Suomeh, lujuau Bogolov.

Alahan olii kuva on otettu telefonal Kivivuaran školan pihas tänä sygyzyn. Yksinäine hukanpoigu oli gostis Bogolovan pihas.

Susi.
Vladimir Bogolov

Ongo Bogolov nähnyh Lieksas samazii hukkii, kudamat häi on olluh piästänyh välläle Ven’al? Ollahgo net voidu tulla rajan yli?

– En voi vastata sih, sanou häi.

– Konzu hukat piästetäh välläle, net enzimäzien vuozien aigua liikutah vällälepiästämizen paikan lähäl da sit vaste lähtietäh suurembale alovehele.

Bogolov tiedäy, gu hänen ruandah näh rahvas ollah eri mieldy. Händy on kritikuittu ezimerkikse sit, gu ei suas ristikanzan kazvatettuu hukkua piästiä välläle.

– Myö olemmo avvutannuh hukkii da kebjendännyh heijän syömizen suandua, kuni net ei kazvettu. Nenga ruavoimmo Ven’an puolel Kimovuaras, 40 kilometrin piäs tiäpäi, muga Bogolov sanelou omah ruandah näh.

Paikallistu rahvastu kummattau moine hukkumatkailuprojektu

Midä duumaijah puaran ekoturizmuprojektah näh Lieksas?

Lieksan linnanjohtai Jarkko Määttänen on varovaine projektua kohti.

Talvinen saari.
Lieksas hukkua nägyy eländypaikoin lähäl puaksumba.Pasi Peiponen / Yle

– Gu vai täs dielos ollou muga, što harjaitetah hukkii ristikanzah, sit vikse hukkien viäry ičenviendygi liženöy. Sit se kiändyy vastukarai, roinnou täs dielos enämbi pahuttu, migu hyvytty.

– Täh dieloh pidäy kohtavuo varovazeh. Pidäy maltua se todevuttua muga, gu ei rodies probliemua, mi on jygei ruadua, sanou Määttänen.

Linnanižändy tiedäy, midä pagizou. Hukkutilandeh on lieksalazien hiilavu teemu. Sygyzyn aigua hukkien täh on organizuittu školakulletustugi täs erämualinnas.

Hukkien kävyndy pihoih on ližännyh paginua sežo paikkukunnallizih lehtilöih.

Lieksas kezevynnyzis hukis on tulluh kymmenii ilmoituksii da virguniekoilegi rodih ližäruaduo.

Kezäl 2015 policien piätöksen jälles ammuttih Kivivuaran pihoih käynnyh hukku. Ei ammui kylmykuun lopus policii ambui Lieksan Pahkujärvel pihoi myöte liikkunuh hukku.

Mieshenkilö.
Asko Kettunen, Lieksa.Pasi Peiponen / Yle

Hukkuturizmuprojektu varaittau eläkkehel olijua lieksalastu rajavardoiččijua Asko Kettustu.

Kettunen on roduzin Lieksan Kivivuaraspäi, kus Bogolov eläy perehinneh, da on ruadanuh Kivivuaran rajavardivoazemal, kudai nygöi on salvattu.

– En pie hukkuturizmuprojektua hyvänny. Hukkien kezevymine on nygöi yksi suurembii probliemoi eigo nikelle rodei hyviä sit, vähimyölleh nimidä hyvytty hukkukannale, sanou Kettunen.

Hukkuturizmuprojektu on uuzi dielo muitegi hiilavas paginas hukkih näh.

– Kai matkailu on hyvä dielo, ga roinnou pahuttu paikallizile, sit pidäygo se hyväksyö, sanou omat mielet Kettunen.

Kettuzen mieles moizele hukkuekoturizmale on hyvä pohju Suomes.

– Meil muga hyvin vardoijah hukkii, što heijän projektu todevuu tiä, sanou häi.

”Hukku kačoi töllötti 10 metrin piäs valmis hyppiämäh minuh”

Äijän mečäs kävellyh rajavardoiččii ičegi on vastannuh hukkua kolme kerdua juuri Lieksan Kivivuaras.

– Hukku on lähtenyh minun peräh. Nimidä hyvytty ei ole moizes vastavundas, sanou Kettunen.

– Näin, kui hukku kačoi töllötti 10 metrin piäs puuloin tagan valmis hyppiämäh minuh. Hypännöygo vai lähtenöygo iäres? Silloi duumaičin, gu ei kai täs ole oigieh. Hukku kiändyi eigo ni karrannuh iäres, mustelou Kettunen vastavundua hukanke kezäl.

Kettuzen mieles hukal ei pidänys vediä iččie muga.

– Silloi otin kuvan sit hukas.

Hukkumiehen mučoi-biologu: ”Midä probliemua on pihahukis?”

Menemmö järilleh Lieksan Kivivuaran školah. Meijän edeh istavuu ravei mučoi da muamo.

Ven’alas-francielazen ”hukkupuaran” toine puoli, Laetetia Becker, hyvin tundou pohjazen hukat. Häi on opastunnuh biologakse da väitellyh dohtorakse hukkien ičenviendäs Strasburgan yliopistos.

Oman ukon Bologovanke häi on ruadanuh vuozii tagaperin Tveris da Ven’an Karjalas. Francielaine ”hukkudohtoru” ei ellendä, mindäh pihahukis on luajittu Suomes probliemu.

Naishenkilö.
Laetitia Becker.Pasi Peiponen / Yle

– Kyzyzimmö hos meijän opastujil, tahtottogo nähtä hukkii, hyö varmahgi vastattas: ”Kusbo? Tahtommo ottua kuvua!”

– Pihoih kävyy muidugi elättilöi. En ellendä, mindäh rasvas vihatah hukkii, sanou Becker..

Francielazen Beckeran mieles syrjyalovehien rahvas ollah unohtettu, kus hyö eletäh.

– Hyö eletäh kylis, kudamien lähäl on meččiä. Pagin ei ole sih näh, varatahgo hukat ristikanzua. Net ezimerkikse ei tulla pertin sydämeh. Vai tuldanehgo? Ei tulla, perustelou omua nägemysty Becker.

– Hukat tullah pihoih, sendäh gu hyö ečitäh midägi. Pihois on koirua, koiran syömisty libo muijien elättilöin syömisty. Pagin on sežo probliemas, kudaman on iče ristikanzu luadinuh.

”Yhtelläh hukku harvah syöy koiran”

Beckeral on oma mieli sih näh, syvvähgo hukat mečästyskoirii.

Tänä vuon Suomes hukat ollah revitelty 32 koirua. Enimite mostu tapahtustu on olluh Pohjas-Karjalas. 22 koirua on syödy vuozinnu 2015–2016. Kainuus kahtes vuvves on menetetty 18 koirua da Pohjas-Savos 16, tämä tulou ilmi Yle Jovensuun tuandoi luajitus kirjutukses Yle Joensuun äskettäin tekemästä jutusta.

Francielazen dohtoran mieles reviteltylöin koirien miäriä liijoitellah.

– Kaččonemmo statistiekkua tiijollizis julgavolois, hukkien tapettuu koirua ei ole äijiä, sanou Becker.

– Ellendän, konzu paistah hukkien tapettulois lambahis Francies, se on suuri probliemu. Tiä vai se-tämä koiru on revitelty, ei ylen äijiä.

Häi sanou, gu ellendäy hyvin, kui žiäli on mečästäjäl hukan tapettuu koirua, sendäh gu hänel ičelgi on koiru. Yhtelläh mečästäi iče vastuau omas koiras.

– Heile pidäy ellendiä: konzu koiru da hukku vastavutah mečäs, hukku voibi syvvä koiran, ga mostu tapahtuu harvah, perustelou Becker.

Midäbo lapset? Kuibo vardoija heidy pihois liikkujis hukis?

– En varua, gu hukku libo kondii syös minun lapsen. Tiijän hyvin erämuan eloksen Francies, Ven’al da nygöi tiägi Suomes. Lieksan hukkii en varua, sanou Becker.

Kaksi naista.
Anglielaine opastui Bethany Smith oli eččimäs hukkien jälgii Lieksan Kivivuaras.Pasi Peiponen / Yle

Hukkudohtoru painottau, gu tervehet hukat ei hypätä ristikanzah. Voimattomat hukat voijah hypätägi toiči vuottamattah.

– Voimattomua hukkua hukkupopul’acies on tovengi vähä. Ollou hukas eräs koiran geenu, moine hukku toinah voibigi hypätä ristikanzah, sanou Becker.

Hukkubiologu tahtos, gu Pohjas-Karjalas erämuat pyzyttäs iellehgi luonnollizinnu. Häi on pahas mieles sit, gu meččy-yhtivöt kuatah äijän puudu.

– Tahtozin, gu voizimmo tarita opastujile da ekoturistoile hyvän mahton nähtä da tarkailla meččyelättilöi, vedäy yhteh Becker.

Luve sežo

Venäjän susimies suunnittelee ekosusiturismia Pohjois-Karjalaan – Hanke jakaa lieksalaisia

Ministerstvu tahtou vähendiä hukkien varuandua uuzien kuadolubien avul

Ven’alazet palkavomečästäjät tapetah raja-alovehen hukkii – suomelazet maksetah 50 jeuruo yhtes hukan hännäs