Konneveden syvyyksissä elää erikoinen madekanta

Konnevesi-järvessä elää kaksi madekantaa. Toinen niistä kutee syvässä ja myöhään.

made
Mateita
Mateet nylkemistä vaille valmiina.Saija Käkönen / Yle

Järven jääkannen alla on kylmää, pimeää ja hiljaista – mutta siellä on myös elämää. Suurin osa kaloista ei ole talvisin kovin aktiivisia, mutta poikkeuslajeja löytyy.

– Juuri nyt alkaa olla matikan eli mateen aktivoitumisaika, sanoo mittavan uran kalojen tutkimuksen parissa tehnyt Pentti Valkeajärvi.

Arvoituksellinen made on ainoa Suomen sisävesissä asusteleva turskakala. Se on siis erikoinen laji, ja erikoisen lajin sisällä erityisen erikoisia ovat Konneveden mateet.

Konnevesi-järvessä elää nimittäin kaksi madekantaa. Toinen kutee normaalisti helmikuun jälkipuoliskolla muutaman metrin syvyydessä, mutta toinen viihtyy syvemmissä vesissä.

– Tämä on tietääkseni ainoa tunnettu syvän veden mateen kanta Euroopassa. Periaatteessa muissakin Sisä-Suomen syvissä järvissä voisi olla tällaista myöhään syvällä kutevaa kantaa. Nehän kutevat noin kuukautta normaalia myöhemmin, Valkeajärvi sanoo.

Kumpikin kanta on samaa lota lota -lajia (siirryt toiseen palveluun) (Wikipedia), mutta syvän veden made on alkanut erkaantua tavallisesta madekannasta myös ulkonäöltään.

– Syvän veden kutijat ovat suurempia, lihaksikkaampia, ja niillä on isompi ja pidempi pää, Valkeajärvi kertoo.

Konneveden kalalajisto on pysynyt pitkään suurin piirtein ennallaan, ja järvestä löytyy 26 lisääntyvää kalalajia.

Lisäksi Konnevedestä on havaittu lajeja, jotka eivät lisäänny siellä. Erikoisin niistä on karppi.

– 80-luvun sitten karppeja karkasi luonnonravintolammikosta pohjoiseen Konneveteen. Sen jälkeen niitä on saatu saaliiksi yhä suurempina – nythän ne ovat jo lähes 40-vuotiaita. Tällä vuosituhannella saaliiksi on saatu 15 kilon karppeja, Valkeajärvi kertoo.

Karppi on erittäin pitkäikäinen kala, ja Konnevedestä saattaa edelleen saada saaliiksi 80-luvun karkulaisia.