Älytelevisio menee monelta yli ymmärryksen – "On vain rohkeasti otettava kapula käteen"

Kolmanneksessa niistä kotitalouksista, joissa on televisio, se on älyllä varustettu. Kuitenkin suurelta osalta älytelevision ominaisuudet jäävät hyödyntämättä.

televisio (joukkoviestimet)
Älytelevisio
Elisa Kinnunen / Yle

– On se jonkin verran tuttu, mutta en käytä sitä juuri ollenkaan.

Miksi et?

– Minua eivät kiinnosta tällaiset tekniikkalaitteet.

Onko sen käytön opetteluun kynnys?

– Ehkä siinä on kynnys, että alkaa opetella uutta.

Kajaanilaisen Mirja Ohtosen mietteet älytelevisiosta tuntuvat käyvän yksiin yleisen suuntauksen kanssa. Ohtonen kuuluu niihin 31 prosenttiin suomalaisista, joiden kotoa löytyy älytelevisio, mutta häntä itseään sen toiminnot eivät kiinnosta. Hän käyttää älytelevisiota lähinnä kuvien katsomiseen muistitikulta. Mies puolestaan käyttää jonkin verran nettiä.

TV:n kaukosäädin
Television käytön opettelu on kuluttajasta itsestään kiinni.Elisa Kinnunen / Yle

Niin ikään kajaanilaisen Sari Ahosen perheen kotoa löytyy älytelevisio, mutta millainen ja mitä sillä tehdään, on eri asia.

– Se on miehen hankkima. Minulla ei ole siitä hirveästi tietoa. Se on 55-tuumainen, sellainen litteä ja nettiin sillä pääsee. Siinä on minun tietämykseni televisiosta, Ahonen summaa ja lisää, että hänen kiinnostuksensa kohteet ovat muualla kuin televisiosisällöissä.

96 prosentista suomalaisista talouksista löytyy tv-vastaanotin. Vaikka kolmanneksella suomalaisista televisiotalouksista on älytelevisio, vain 20 prosenttia on kytkenyt sen nettiin. Puolestaan vain 10 prosenttia katselee videosisältöjä älytelevisionsa kautta. Tiedot käyvät ilmi Finnpanelin tutkimuksesta. (siirryt toiseen palveluun)

Televisioita kaupassa.
Jukka-Pekka Tyhtilä / Yle

Veikon koneen Kajaanin myymäläpäällikkö Elmeri Majahalme on nähnyt käytännön myyntityössä, että asiakkailla saattaa olla suuriakin eroja älytelevisiotietämyksessä.

– Nuorempi sukupolvi, käyttäjäkunta, on hyvinkin perillä ja tutustunut aiheeseen tarkemmin. Monelta tällaiset älytelevisiolaitteet löytyvätkin jo kotoa. Vanhemmassa ikäluokassa ei välttämättä ole edes tietoa, että tällaista on olemassa. Heille tämä on helppo tuoda esiin ihan uutena asiana ja lähteä kertomaan, mitä näillä voi nykyään oikeasti tehdä, Majahalme kertoo.

Areena, YouTube ja Netflix ykkösiä

Ja mitä niillä sitten oikein voikaan tehdä? Älytelevisio on siis televisio, jolla pääsee nettiin ja jolla voi käyttää erilaisia televisiolle räätälöityjä sovelluksia internetin kautta kuten suoratoistopalveluita, pelata tai vuokrata elokuvia. Perinteisestäkin televisiosta voi tehdä älytelevision niin sanotulla streaming-laitteella.

Sanoisin, ettei laitteiden käyttöä opi kuin käyttämällä näitä laitteita.

Elmeri Majahalme

Älytelevisiolla voi tehdä paljon samoja asioita kuin tietokoneella, älypuhelimella tai tabletilla. Vaikka sovelluksia ja mahdollisuuksia on paljon, suositaan älytelevisioiden sovelluksista niitä perinteisimpiä.

– Ehkä suosituimpia ovat juuri YouTube ja Netflix sekä suomalaiset Yle Areena, Katsomo ja Ruutu. Ihmiset myös haluavat mielellään sellaisen television, jossa ne kaikki toimivat samassa laitteessa, koska tilannehan on se, että kaikilla laitteilla ei pysty näitä kaikkia hyödyntämään. Osassa toimii pelkkä Areena, osassa toimivat nämä kaikki. Näissä on isoja eroja valmistajien välillä, kertoo Elmeri Majahalme.

Myymäläpäällikkö Elmeri Majahalme
Veikon koneen Kajaanin myymäläpäällikkö Elmeri Majahalme sanoo, että asiakkailla on isoja eroja älytelevisiotietämyksessä.Terhi Marjakangas / Yle

Ongelmana älytelevisiomarkkinoilla onkin tällä hetkellä merkkien ja mallien laaja kirjo. Älytelevisioviidakko on melkoinen kahlattava asiaan perehtymättömälle. Voiko asiakkaille sitten tällä hetkellä myydä ihan mitä tahansa?

– Ei ihan mitä tahansa, kyllä ihan perustelevision käyttö on se merkittävin juttu ja nämä älyominaisuudet tuovat lisän siihen. Lähinnä se on mielestäni niiden kahden asian yhdistämistä, Majahalme pohtii.

Kapula käteen ja opettelemaan

On tavallista, että kun Elmeri Majahalme on myynyt television, tulee perään soitto, jossa kysellään, että miten se ostettu kapistus toimikaan. Se ei myymäläpäällikköä haittaa, sillä opastaminen kuuluu hänen työhönsä. Lopulta television käytön opettelu on kuitenkin kuluttajasta itsestään kiinni.

– Sanoisin, ettei laitteiden käyttöä opi kuin käyttämällä näitä laitteita. On vain rohkeasti otettava kapula käteen ja alettava käydä ominaisuuksia läpi, että mitä kaikkea löytyy. Tietenkin on hyvä tässä käydä läpi alkuinformaatio ja katsoa, mitä kaikkea näihin voi ladata. Osa vaatii tilien asentamista ja muuta, Majahalme toteaa.

Näissä on isoja eroja valmistajien välillä.

Elmeri Majahalme

Aivan kaikki television sovellukset eivät kuitenkaan ole jokaisen kuluttajan tarpeeseen. Mukana on paljon turhiakin sovelluksia.

– Paljonhan siellä on sellaisia sovelluksia ja ohjelmia, joita suurin osa ei tule ikinä käyttämään. Samalla tavalla se on tietokoneessa, tableteissa, muissakin laitteissa, Majahalme huomauttaa.

Hybridiksi punaista painamalla

Television käyttö ja televisiomarkkinat ovat muuttuneet rajusti viimeisen parin vuoden aikana. Suuntauksena on se, että sisältöjä katsotaan yhä enemmän ei-reaaliaikaisesti ja eri laitteilta, mutta silti television katseluun käytettävä aika ei ole viime vuosien aikana muuttunut.

Suomalainen viettää television parissa yhä päivittäin noin kolme tuntia. Älytelevisiot ovat yleistyneet kovaa vauhtia. Finnpanelin tutkimuksen mukaan elokuusta 2015 elokuuhun 2016 niiden määrä kasvoi neljällä prosenttiyksiköllä.

Esimerkiksi Kajaanissa Veikon Koneessa myynnissä olevista televisioista vain viisi prosenttia on perinteisiä, ei-älytelevisioita.

Paljonhan siellä on sellaisia sovelluksia ja ohjelmia, joita suurin osa ei tule ikinä käyttämään.

Elmeri Majahalme

Tämän hetken kuumin juttu älytelevisioiden saralla on hybriditelevisio, jolla tarkoitetaan internet-television ja perinteisen tv-lähetyksen yhdistämistä. Se mahdollistaa erilaisten lisäpalveluiden saamiseen televisioon, kun televisio on liitetty internetiin. Käytettävissä olevat HbbTV-palvelut näkyvät antenniverkon ja joidenkin kaapeliverkkojen kautta.

Eri kanavien hybriditelevisiopalvelut ovat käytettävissä ilman sovelluksen asentamista ja kaikissa laitteissa, merkistä tai mallista riippumatta. Hybridiominaisuus kätkeytyy kaukosäätimen punaisen napin taakse kaikissa laitteissa.

TV:n kaukosäädin
 Älytelevisioita alkoi tulla vuosina  2010 ja 2011Elisa Kinnunen / Yle

Televisiolla voi siis katsoa televisio-ohjelmien lisäksi kanavien nettipalveluita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi Ylen kohdalla Areena-ohjelmia. Joillakin kanavilla hybridiominaisuus tarkoittaa sitä, että käynnissä olevan ohjelman voi aloittaa kesken katselun alusta tai sen ohjelmaan on saatavilla lisämateriaalia.

Älytelevisiot siis kehittyvät kovaa vauhtia. Millainen on television käyttöaika tänä päivänä?

– Älytelevisioita alkoi tulla vuosina 2010 ja 2011, siitä nämä ovat menneet hirveästi eteenpäin. Osittain on havaittavissa se, että siihen aikaan myydyistä televisioista kaikki eivät enää välttämättä tue kaikkia nykyisiä palveluita. Se on selvä homma. Mutta kuitenkin voi olettaa, että pääsee useita vuosia eteenpäin, kun tuosta hyllystä ottaa television, Elmeri Majahalme kertoo.