Mitä Kiina miettii Trumpista ja miten Venäjä näkee Suomen? – Näin maailma makaa Ylen kirjeenvaihtajien havainnoissa

Ylellä on maailmalla seitsemän kirjeenvaihtajaa. He kertoivat työstään tänään Helsingissä Kirjasto 10:ssä.

ulkomaantoimittajat
Uutisvideot: Ylen kirjeenvaihtajat ja Matti Rönkä kohtasivat
Uutisvideot: Ylen kirjeenvaihtajat ja Matti Rönkä kohtasivat

Kuluvasta vuodesta on tulossa käänteentekevä, ennustaa juuri kautensa aloittanut Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Sampo Vaarakallio. Yhdysvalloissa Donald Trump on nousemassa presidentiksi kohujen saattelemana, myllerryksessä olevassa Euroopassa käydään useita vaaleja ja naapurissa Venäjä jatkaa arvaamattomalla linjallaan.

Muun muassa näihin maailman myllerryksiin saatiin näkökulmia eri puolilta maailmaa, kun Ylen kirjeenvaihtajat kokoontuivat Helsingin Postitalon Kirjasto 10:iin kertomaan työstään. Paikalla olivat kaikki Ylen seitsemän vakituista kirjeenvaihtajaa.

Kirjasto 10 kirjeenvaihtajat
Ylen uutisankkuri Matti Rönkä ja Ylen kirjeenvaihtajat (vasemmalta oikealle): Mika Mäkeläinen, Kerstin Kronvall, Marjo Näkki, Hannele Muilu, Petri Raivio, Sampo Vaarakallio ja Pirkko Pöntinen. Jyrki Lyytikkä/Yle

Samaan aikaan New Yorkissa lehdistötilaisuuden järjestänyt Donald Trump oli yksi keskustelun päähenkilöistä. Skandaaleista ja kyseenalaisista twiiteistä tunnettu miljardööri on hallinnut mediakenttää "kaikki julkisuus on hyvää" -tyylillään.

Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntinen kehuukin Trumpia erinomaiseksi mediavaikuttajaksi. Vaalikampanjansa aikana Trump sai toistuvasti median huomion pöyristyttävillä twiiteillään, Pöntinen huomauttaa.

– Hän pystyy näillä twiiteillään edelleenkin johdattamaan sitä päivän keskustelun kulkua.

Tällä hetkellä Yhdysvalloissa keskustellaan, onko Trumpin jokainen twiitti uutinen.

Kiina odotti Trumpista sätkynukkea

Trump on onnistunut hämmentämään kansainvälisen politiikan kenttää jo ennen presidentiksi nimittämistään. Hän on puhunut muurista Meksikon-rajalle, kehunut Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ja luvannut palauttaa työpaikat Kiinasta Yhdysvaltoihin.

Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Mäkeläinen arvelee kiinalaisten olleen aluksi tyytyväisiä Trumpin voittoon.

– He uskoivat, että he saavat tällaisen kokemattoman pelurin, jota voi manipuloida ja ohjailla, Mäkeläinen sanoo.

Kovaan talouskasvuun tottuneelle Kiinalle ovat kuitenkin tärkeitä ennustettavuus ja jatkuvuus, joista kumpikaan ei osoittautunut Trumpin vahvimmiksi puoliksi. Mäkeläinen katsookin, että Trumpin voitto on kääntynyt Kiinassa järkytykseksi.

Tätä näkemystä tukevat Trumpin ensimmäiset Kiinaa koskevat linjaukset. Trump kyseenalaisti joulukuussa Yhdysvaltain neljä vuosikymmentä harjoittaman yhden Kiinan poliitiikan. Yhden Kiinan politiikka tarkoittaa käytäntöä, että Yhdysvallat ei tunnusta Taiwania itsenäiseksi valtioksi, vaikka tukeekin sitä muutoin.

– Se on sellainen asia, josta Kiina ei lähde edes neuvottelemaan, Mäkeläinen toteaa.

Pohjolassa ja Baltiassa keskustelua hallitsee Venäjä

Keskustelun siirtyessä vanhalle mantereelle, puhe siirtyi Trumpista Venäjään. Venäjä koetaan uhkana ainakin Baltiassa. Itämeri-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki kertoo tilanteen kuitenkin rauhoittuneen sen jälkeen, kun Nato päätti viime kesänä lähettää Baltiaan ja Itä-Eurooppan lisää joukkoja.

– Itse asiassa turvallisuuspoliittinen keskustelu on nyt Suomessa tosi kiivasta, kun taas Balteissa päätökset on tehty. Yhdysvallat ja Nato ovat ilmoittaneet, että me seistään teidän rinnalla, 5. artikla toimii, ei meillä ole mitään hätää, Näkki kuvailee etelänaapureiden tunnelmia.

Kirjasto 10 kirjeenvaihtajat
Jyrki Lyytikkä/Yle

Turvallisuuspolitiikasta käydään kiivasta keskustelua myös Ruotsissa, joka vastasi syksyllä Venäjä-uhkaan lisäämällä pysyvän taistelujoukon Itämeren keskellä sijaitsevalle Gotlannin saarelle. Gotlannin puolustus ajettiin alas reilut kymmenen vuotta sitten.

– Siihen aikaan Ruotsi oletti, että Venäjä kehittyy rauhanomaisesti demokratiaksi, Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu sanoo.

Krimin valtaus sai kuitenkin aikaan täyskäännöksen Ruotsin turvallisuuspolitiikassa ja puolustukseen alettiin jälleen satsata. Osa satsauksista on tosin enemmän symbolisia, Muilu toteaa. Yksi näistä on Gotlanti.

– Kävin siellä pari kuukautta sitten ja kyllähän se toiminta siellä aika pieneltä näyttää.

Venäjällä Suomi nähdään Yhdysvaltain talutusnuorassa

Venäjältä katsottuna Euroopan turvallisuustilanne näyttää aivan toisenlaiselta. Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Kerstin Kronvall kertoo, että Venäjälle Naton vahva asema ja laajentuminen Euroopassa näyttäytyvät uhkana ja sellaisena se halutaan valtiojohdossa esittää venäläisille.

– Virallinen Venäjä ei suostu ottamaan ollenkaan ajatuksiinsa sellaista, että kysymyksessä ovat itsenäiset maat, jotka ovat päättäneet omasta puolustusstrategiastaan ja -taktiikastaan liittymällä Natoon, Kronvall kertoo.

Tavalliset venäläiset tosin puhuvat vähän Natosta. Kronvall kuitenkin kertoo törmäävänsä usein käsitykseen, että Suomi on Yhdysvaltain sätkynukke, joka ei tee omia päätöksiään. Tähän kuvaan ovat Kronvallin mukaan vaikuttaneet useat suomalaiset liikemiehet, jotka ovat tyytymättömiä Suomen osallistumiseen EU:n Venäjän vastaisiin pakotteisiin.

Kirjasto 10 kirjeenvaihtajat
Jyrki Lyytikkä/Yle

Tyytymättömyyttä EU:ta kohtaa löytyy myös suomalaisten liikemiespiirien ulkopuolelta. Se kuinka paljon, selviää useissa maissa tänä vuonna. Hollannissa käydään maaliskuussa parlamenttivaalit, Ranskassa valitaan uusi presidentti toukokuussa ja Saksassa äänestetään syksyllä liittopäivävaaleissa.

Euroopan tilannetta seuraavat Eurooppa-kirjeenvaihtaja Sampo Vaarakallio Berliinissä ja EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio Brysselissä. Kumpikaan ei uskalla lähteä antamaan kovinkaan tarkkaa arvioita vaalien lopputulemista.

– Varmasti kaikissa seuraavissa eurooppalaisissa vaaleissa joku populistisista ryhmistä etenee, mutta kuinka paljon ja mitä siitä seuraa, on kokonaan toinen kysymys, Vaarakallio ennustaa.

Britannian Brexit-äänestyksen tulos ja Trumpin valinta presidentiksi osoittivat ennustamisen vaikeuden. Kumpaakaan lopputulosta ei osattu kyselyiden perusteella ennakoida.

– Tietyllä tavalla tässä ehkä eletään kyselyihin uskomisen jälkeistä aikaa, jossa kukaan ei enää uskalla sanoa mitään. Enkä minäkään uskalla sanoa, Raivio toteaa.