Kännykkäriippuvuus loi kysynnän uudelle bisnekselle: "Puhelin täytyy korjata alle tunnissa"

Rikkimenneen kännykän korjaa nykyään kauppareissulla, sillä pikahuoltopisteet alkavat olla ostoskeskuksien peruskalustoa.

Matkapuhelimet ja mobiililaitteet
kaksi poikaa korjaa puhelimia
Daniel Wilenius (vas.) ja Topias Sorsa korjaavat rikkoutuneita kännyköitä Fiksit huollossa Helsingin Lauttasaaressa.Ville Tapio / Yle

Kolme vuotta sitten espoolaiselle Daniel Wileniuksen kännykälle kävi niin sanotusti klassisesti. Puhelin luiskahti kädestä ja tippui maahan juuri siinä kulmassa, että näyttö meni tuhannen säpäleiksi.

Otti päähän ja harmitti.

Mutta olisi saattanut harmittaa enemmän, ellei luokkakaverilla olisi sattumalta ollut samanmallinen puhelin. Sillä erotuksella, että kaverin puhelimen näyttö oli kyllä ehjä, mutta emolevy taas aikansa elänyt.

Wilenius päätti kokeilla. Hän yhdisti kaksi rikkinäistä kännykkää ja sai yllätyksekseen yhden toimivan puhelimen.

– Eikä korjaaminen edes ollut kovin hankalaa, Wilenius, 18, sanoo nyt.

Pian hänen työpöydällään oli niin kavereiden kuin perheenjäsentenkin älypuhelimet. Wilenius myös osti rikkinäisiä puhelimia halvalla ja myi ne eteenpäin hyvään hintaan.

– Siitä se idea sitten lähti pikkuhiljaa siihen, että avasin oman liikkeen. Setä auttoi maksamalla vuokratakuun.

Oman yrityksen ovet avautuivat heinäkuussa Helsingin Lauttasaaressa. Wilenius istuu tiskin takana neljästä kahdeksaan ja lauantaisin kello kahdestatoista iltakuuteen. Asiakkaita on ollut hänen laskujensa mukaan tähän mennessä noin 1,8 illassa, joten yritystoiminta ei ole haitannut abiturientin koulunkäyntiä.

Halvimmillaan Wilenius vaihtaa kännykkään ehjän näytön 69 eurolla, joten vaivanpalkka on kulujenkin jälkeen noin puolen tunnin työstä kohtuullinen.

– Se on ihan hyvä palkka opiskelijalle. Tällaisia töitä, joita voisi tehdä vaan neljästä eteenpäin, ei oikein ole tarjolla, joten piti keksiä jotain itse.

Rikkinäisillä kännyköillä huimaan liikevaihtoon

Kännyköiden pikahuoltobisnes on kohisten kasvava uusi ala. Toimijat ovat suurimmaksi osaksi Wileniuksen kaltaisia pienyrittäjiä, mutta alan tahdin määräävät suuret ketjut, joiden liikevaihdon yhteydessä puhutaan miljoonista.

Tällainen on esimerkiksi Fonum, jolla on 25 toimipistettä eri puolilla Suomea Torniosta Turkuun ja yksi Tallinnassakin. Tänä vuonna Fonumilla on aikeissa laajentaa toimipisteverkostoaan neljäänkymmeneen.

Jussi Lehmuskallio
Jussi Lehmuskallio luotsaa 25 toimipisteen pikahuoltoketju Fonumia.Ville Tapio / Yle

Viime vuoden aikana Fonum korjasi 80 000 puhelinta. Toissavuonna luku oli noin 15 000 puhelinta, joten kasvu yli viisikertaistui. Fonumin perustaja Jussi Lehmuskallio myi yrityksensä teleoperaattori Elisalle syyskuussa 2015, mutta jäi toimitusjohtajan hommaan.

– Fonum perustettiin keväällä 2013 keväällä ja meidän liikevaihto oli viime vuonna lähemmäs viisi miljoonaa euroa. Kyllähän se kertoo siitä, että kysyntää tällaiselle liiketoiminnalle on, Lehmuskallio ilmoittaa.

Tämän vuoden tavoitteeksi on asetettu 10 000 korjattua kännykkää per kuukausi. Valtaosa korjauksista on näytönvaihtoja.

– Ainakin nyt tammikuussa raja meni selkeästi rikki, Lehmuskallio sanoo.

Tänä päivänä kännykkävahinkoja ilmoitetaan 39 prosenttia enemmän kuin muutama vuosi sitten.

Minna Kiiso, johtaja, OP Pohjola

Kännyköiden pikahuollon toimintamalli on kopioitu länsinaapurista, jossa ihmisten arkisten kulkureittien varsille ostoskeskuksiin viime vuosien aikana sijoitetut huoltopisteet ovat keränneet asiakkaita nopeutensa ja helppoutensa takia.

Kun rikkonainen kännykkä lähetettiin aiemmin keskushuoltoon päiviksi ellei viikoiksi, nykyään se korjataan sillä aikaa kun asiakas käy ruokakaupassa.

Lehmuskallio muistelee, että vielä vuosi sitten asiakkaat suhtautuivat epäuskoisen ilahtuneesti siihen, että tuusannuuskana olevasta kännykästä saadaan kelpo peli tunnissa. Toisin on nyt.

– Viimeisen vuoden aikana asiakkaiden käytös on alkanut muuttua. Asiakkaat osaavat nimittäin jo vaatia, että puhelin täytyy korjata alle tunnissa. Asiakkaat tietävät, ettei korjaaminen kestä nykyään sen kauempaa.

Lehmuskallio epäilee, että monelle älypuhelimesta on myös tullut niin tärkeä kapistus, ettei siitä malteta olla erossa kovinkaan pitkää aikaa.

– Itse esimerkiksi yritän olla illat ilman älypuhelinta, mutta huonolla menestyksellä, hän myöntää.

Rikkinäinen näyttö on tilastoykkönen

Siinä missä puhelimet olivat ennen jämäköitä patukoita, nykyiset virtaviivaiset älypuhelimet ovat liukkaita lättäniä. Niitä käytetään kaiken aikaa ja kaikkialla. Ne luiskahtavat helposti kädestä ja niiden lasinen näyttö säpälöityy sirpaleiksi.

Älypuhelinten käytön lisääntyminen näkyy myös vakuutusyhtiöiden vahinkotilastoissa.

– Kännykkävahinkojen määrä on kasvanut merkittävästi vuodesta 2013. Tänä päivänä kännykkävahinkoja ilmoitetaan 39 prosenttia enemmän kuin muutama vuosi sitten, OP Vakuutuksen henkilöasiakkaiden korvauspalveluista vastaava johtaja Minna Kiiso sanoo.

Kiison edustamassa yrityksessä kännykän lasin rikkoutuminen on myös isoin yksittäinen asia, joista tehdään vahinkoilmoituksia.

kännykkää korjataan
Kännykän näytön vaihtaminen on pikkutarkkaa työtä.Ville Tapio / Yle

Vakuutuksesta tosin on iloa vasta 150 euron omavastuuosuuden jälkeen. Itse pulitettava määrä on monesti on korkeampi kuin korjaajan velvoittama hinta – varsinkin jos kyseessä ei ollut aivan se markkinoiden tuliterä puhelinmalli.

Kiiso uskoo, että kännykkävahinkojen määrän kasvu vakuutustilastoissa ei tule jatkumaan samanlaisena kuin aiempina vuosina, jolloin se on ollut kymmeniä prosentteja vuodessa. Maltillinen kasvu johtuu siitä, että kun kännyköiden pikahuoltoalalle tulee koko ajan lisää toimijoita, kilpailutilanne tekee korjaamisesta yhä edullisempaa.

Ei koko elämää näytönvaihtoja

Kolmesta–neljäänsataan kännykkää korjannut Daniel Wilenius ei usko, että puhelinten pikahuoltobisnekseksestä tulisi hänen elämäntyönsä.

– Sanotaanko näin, että tämä on ihan kivaa työtä vaikkei olekaan ehkä se maailman kivoin homma, Wilenius miettii.

Hän kertoo, että yrittäjyys ja teknologia kiinnostavat. Unelmana olisi opiskella tuotantotaloutta Aalto-yliopistossa Otaniemessä, mutta sitä ennen espoolaisnuorukainen suuntaa inttiin.

Yrityksen liiketoiminta ei kuitenkaan lakkaa siksi aikaa kun perustaja on armeijan harmaissa. Tästä syystä Wilenius on ottanut itselleen työharjoittelijan koulukaveristaan Topias Sorsasta.

– Topias saa sitten pyörittää firmaa, mutta annan hänelle tarkat ohjeet ja viikonloppuisin tulen sitten katsomaan, ettei paikka ole palanut maantasalle, Wilenius sanoo ja hymyilee.

Kännykän voi yrittää korjata myös itse