Some-paasto kostautuu – riippuvuus tulee takaisin korkojen kera

Some-tutkija Suvi Uski suosittelee lempeää somen ja netin käytön vähentämistä.

sosiaalinen media
Someriippuvuus
Tutkijan mukaan totaalinen some-paasto ei ole ratkaisu riippuvuuteen.Ronnie Holmberg / Yle

Aikamme muoti-ilmiöksi voisi kutsua some-paastoa eli totaalista taukoa sosiaalisen median, kuten Facebookin parista. Monet julistavat pitävänsä viikon, tai jopa kuukauden paastoja eri sosiaalisen median kanavista. Nykyään on jo olemassa jopa älypuhelimeen asennettavia sovelluksia, joiden avulla voi rajoittaa somen käyttöä.

Sometutkija, sosiaalipsykologi Suvi Uski on väitellyt siitä, millä tavalla ihmiset tuovat itsensä esille sosiaalisessa mediassa. Hän ei some-paastoa suosittele.

– Voimme olla somesta vaikkapa viikon pois, ja katsoa miltä se tuntuu, mutta kestävämpi vaihtoehto on säädellä omaa somessa olemista, sanoo Uski.

Lapsille suositeltu kahden tunnin ruutuaika per päivä olisi ihan käypä suositus myös meille aikuisille.

Suvi Uski

Uskin mukaan some-paasto voi johtaa jopa sosiaalisen elämän kariutumiseen, eikä sen pitäisi olla tavoite.

Piirroskuvitus
Moni vie puhelimen mukaansa myös vessaan. Harva sitä haluaa toki myöntää.Yle Uutisgrafiikka

– Ei ole missään tapauksessa järkevää ottaa puhelinta teiniltä kokonaan pois, emmehän me voi keneltäkään sosiaalisia suhteita riistää, Uski jatkaa.

Someen addiktoituminen ei todellakaan ole ikäkysymys. Uusien virallisten tietojen (siirryt toiseen palveluun)mukaan yli puolet kaikista 16–24-vuotiaista seurasi netin yhteisöpalveluja useasti päivässä. Tätä vanhemmat ikäryhmät tulevat silti kovaa vauhtia perässä.

– Kyllä aikuisetkin somessa roikkuvat. Lapsille suositeltu kahden tunnin ruutuaika per päivä olisi ihan käypä suositus myös meille aikuisille.

Someriippuvuus
Yleinen näky kahvilassa: kaverukset puhelimet kourassa.Ronnie Holmberg / Yle

Uskin suositus some-ähkystä kärsivälle onkin esimerkiksi some-kellonaikojen asettaminen.

– Voi esimerkiksi päättää, että ei vielä aamulla kotona katso puhelinta, vaan vasta töihin päästyään. Tai että ei veisi puhelinta vessaan, ruokapöytään tai sänkyyn.

Uski kehottaa myös ryhtymään some-talkoisiin yhdessä ystävän kanssa esimerkiksi sopimalla, että soitellaan What's Appin tai Facebookin Messenger -viestittelyn sijaan. Totaalinen some-paasto voi tutkijan mukaan aiheuttaa laihdutusrumban kaltaisen, monille dieettiä kokeilleille tutun jojoefektin.

– Ensin laihdutaan valtavasti, ja sitten kilot tulevat takaisin tuplana. Pienet askeleet ovat hyvä valinta myös somen suhteen. On myös hyvä valita siihen sopiva, rauhallinen elämänvaihe, koska suuret muutokset vievät aina paljon ihmisen voimavaroja, Uski toteaa.

Tuoreen brittitutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan yli 40 prosenttia briteistä ajattelee käyttävänsä liikaa nettiä. 15 miljoonaa brittiä on myös pitänyt jonkinlaisen some- tai digipaaston. Vastaavaa tutkimusta ei ole vielä tehty Suomessa.

On sallittua olla myös offline

Siinä missä esimerkiksi peliriippuvuus, myös some- tai nettiriippuvuus on vaiva, johon saa myös apua esimerkiksi A-klinikkasäätiöltä. Harva sitä silti vielä hakee.

– Riippuvuutta on vaikea havaita, koska some, puhelimet, tietokoneet, ipadit ja muut laitteet ovat niin olennainen osa elämäämme ja arkeamme. Emme enää erikseen mieti, että nyt menemme nettiin tai olemme netissä.

Ongelma käy Uskin mukaan ilmi yleensä niin, että esimerkiksi läheiset huomauttavat jatkuvasta puhelimen selailusta.

– Ihmisen toiminnat automatisoituvat. Itse ei enää välttämättä huomaakaan, miten kiinni on vaikkapa somen selailussa. Siihen sitten tarvitsee ulkopuolisen huomauttamaan, että muutakin on olemassa, Uski sanoo.

Nyt eletään kuitenkin Uskin mukaan murrosvaihetta. Tavoittamattomissa olemiselle on pikkuhiljaa taas tulossa "lupa".

– Nyt ollaan yhteiskunnassa siinä vaiheessa, että meidän on pakkokin alkaa tietoisesti rajoittamaan verkossa olemistamme. Ensimmäinen askel on miettiä, kuinka kauan aikaa me siellä vietämme.

Uskin mukaan vastareaktio on jo alkanut, ja hyvä niin.

– Maapalloamme kohtaavat suuret kriisit ja ongelmat. Jos haluamme selvitä niistä, se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy miettiä, miten aivomme pysyvät hyvässä kunnossa. Se taas edellyttää sitä, että pystymme kunnioittamaan myös esimerkiksi sitä aikaa, jonka vietämme hiljaisuudessa, yksin, Uski kiteyttää.