Suomalaiset Historiapäivät Lahdessa avannut Tarja Halonen: "Kaikki me sen historian joudumme yhdessä elämään"

Suomalaiset Historiapäivät juhlii satavuotista Suomea kirjallisuudessa. Vuoden historiateos on Marjaliisa ja Seppo Hentilän Saksalainen Suomi 1918.

Historiankirjat
Janne Virkkunen ja Tarja Halonen Suomen Historiapäivillä Lahdessa 2017
Markku Lähdetluoma / Yle

Presidentti Tarja Halonen oli yksi Suomalaisten Historiapäivien puhujista Lahden Sibeliustalolla. Tämän vuoden teemana on "Ryysyrannasta hyvinvointiyhteiskuntaan".

– Se on hyvä ja aiheellinen historiantutkimuksen laajennus ja erittäin osuva, että se sattuu juuri Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen, miettii presidentti Halonen.

Halonen korostaa kansakuntaa ja sen roolia historian kokemuksessa.

– Historiaa tutkitaan usein sotien ja yksilöiden kautta. Kuitenkin, jos kansakunnasta on kyse, niin kaikki me sen historian joudumme yhdessä elämään. Muutoksen tekijä saattaa ollla yksityinen henkilö tai jokin ryhmä, mutta kansakunta sen muutoksen kokee, sanoo Halonen.

Kirjailijoilla on merkittävä asema ihmisten historiantuntemuksessa

Tämänvuotisilla historiapäivillä suomalaiset kirjailijat ovat erityisen merkittävässä osassa. Erityisesti ensimmäisen päivän aikana ylleisöllä on mahdollisuus kuulla alustuksia useilta nykykirjailijoilta.

– Kirjailijat on nostettu avajaispäivänä suureen rooliin, koska kirjailijat vaikuttavat ihmisten tajuntaan, ajatteluun, kirjailijat Suomessa ovat tehneet valtavan hyviä historiallisia romaaneja ja kuvanneet yhteiskunnan kehittymistä, kertoo Suomalaisten Historiapäivien puheenjohtaja Janne Virkkunen.

Vuoden historiateos on Saksalainen Suomi 1918
Vuoden historiateos on Marjaliisa Hentilän ja Seppo Hentilän kirjoittama Saksalainen Suomi 1918Markku Lähdetluoma / Yle

Saksalainen Suomi palkittiin Vuoden historiakirjana

Historian Ystäväin Liitto valitsi vuoden historiateokseksi Marjaliisa ja Seppo Hentilän Saksalainen Suomi 1918 -teoksen. Kirja kuvaa Suomeen sisällissodan jääneiden saksalaissotilaiden arkea ja kontakteja suomalaisten kanssa.

– Tämä on katveeseen jäänyttä historiaa. Kyllähän saksalaisten tulosta valkoisten avuksi sisällissotaan on tiedetty paljonkin, mutta siitä, että tämän yli kymmenen tuhannen miehen divisioona jäi Suomeen yli puoleksi vuodeksi sisällisodan jälkeen, siitä ajasta on aika vähän tiedetty, valottaa kirjan toinen kirjoittaja Seppo Hentilä.

Historian Ystäväin Liitto on palkinnut historiateoksia vuodesta 1973 lähtien. Vuoden historiateospalkinnon kriteerinä on, että se edistää "erittäin ansiokkaasti historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa".