Ovatko vanhat uima-altaat vielä luksusta? "On harhaluuloa, että käyttö on kallista"

Omakoti- ja kerrostaloihin valmistui 1970-luvulla omia uima-altaita. Kävimme katsomassa, vieläkö niitä joku käyttää.

uima-altaat
Taloyhtiön vuonna 1975 rakennettu uima-allas
Taloyhtiön uima-allas kerrostalossa, rakennettu vuonna 1975.Tommi Parkkinen/Yle

Allashuoneen ovella tuoksuu heikosti kloorille. Tunnelma on ristiriitainen, koska tuoksusta tulee mieleen yleinen uimahalli tavallisen omakotitalon sijaan. Huoneesta löytyy aito uima-allas täynnä sinertävää vettä. Talon aikaisempi asukas oli päättänyt palauttaa hiekalla täytetyn altaan takaisin käyttöön.

– He olivat kottikärryillä mättäneet hiekat pois ja tilanneet laatoittajan paikalle. Kovasti olivat tykänneet käyttää allasta, kertoo talon nykyinen omistaja Toni Marin.

Lappeenrannassa sijaitseva omakotitalo on rakennettu vuonna 1973. Tuohon aikaan asuntoihin rakennettiin uima-altaita tuomaan ylellisyyttä ihmisten asumiseen. Monet kotialtaat on nykyään poistettu käytöstä. Niitä on täytetty, ja päälle rakennettu lisätilaa asumiseen. Hylättyjä altaita käytetään myös varastotilana.

Alan liikkeistä kerrottiin, että ihmisillä on harhaluulo sen olevan kallista.

Uima-altaan omistaja Toni Marin

Kulut vähemmän mitä kuvitellaan

Marinin allas on nelisen metriä pitkä ja yli kaksi metriä leveä. Vajaan viidentoista vesikuution lämmittäminen voisi ensi alkuun tuntua kalliilta ja energian hukkaamiselta? Marin pohti asiaa taloon muutettuaan.

– Mietittiin, että mitähän ylläpito maksaa. Alan liikkeistä kerrottiin, että ihmisillä on harhaluulona sen olevan kallista, kertoo Toni Marin.

Kaukolämpömaksuissa ei näkynyt huomattavaa nousua käyttöönoton jälkeen.

– Käyttöönoton jälkeen yritin kaukolämpömittarista seurata kulutusta, mutta erot olivat niin pieniä aikaisempaan verrattuna, ettei siitä tolkkua saanut, naurahtaa Marin.

Marinin perheen uima-altaan veden lämpötila pidetään 27–30 asteessa.

– Miten lämpimänä haluaa allasta pitää. Siitä ne kustannukset tulevat.

Kotiuima-allas
Toni Marinin uima-allasTommi Parkkinen/Yle

Ainutlaatuinen lämmitystapa

Entinen asukas oli kytkenyt altaan lämmityksen kaukolämmön hoidettavaksi. Lämmin vesimassa on nyt osa koko talon lämmitystä.

– Altaasta nouseva hukkalämpö lämmittää huoneilmaa. Lämmön talteenotto hyödyntää sen huoneilman lämmityksessä, kertoo Marin.

Altaan pinnalle levitettävä pressu pitää kosteuden ja lämmön altaassa. Muita kustannuksia tulee parin vuoden välein vaihdettavasta kvartsihiekasta ja kemikaaleista.

– Ainutlaatuinen lämmitystapa tämä on. En ole kuullut, että kellään olisi vastaavaa.

Etenkin perheen lapset tykkäävät puljata altaassa. Altaan äärellä on pidetty varpajaiset ja lasten syntymäpäivätkin. Lasten kaveritkin ovat altaassa vierailleet.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Aarno Pöntinen vuonna 1975 rakennetun uima-altaan reunalla
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Aarno Pöntinen.Tommi Parkkinen/Yle

Kerrostalosta löytyy uima-allas vuodelta 1975

Lappeenrantalaisen kerrostalon uima-allasta käyttää 20–25 eri henkilöä viikossa. Allashuone on säilynyt lähes alkuperäisessä kunnossa sitten vuoden 1975.

Käyttökustannukset katetaan saunavuorojen maksuista ja ovat suunnilleen pari sataa euroa vuodessa. Kustannuksia tulee altaan kemikaaleista ja veden lisäyksestä, jolla täytetään haihtunut vesi.

– Kesällä voi haihtua jopa viisi senttiä, mutta keskimäärin noin kolme senttiä haihtuu viikossa, kertoo taloyhtiön puheenjohtaja Aarno Pöntinen.

Yhteishenki kukoisti altaalla

Myös kerrostaloihin haluttiin luksusta 70-luvulla. Pöntinen vaimoineen kuuluvat talon alkuasukkaisiin. He ovat ainoita, jotka ovat asuneet talossa sen rakentamisesta lähtien.

– Näiden talojen erikoisuutena olivat nämä uima-altaat. Mekin halusimme silloin nykyaikaisen asunnon, joihin oli kysyntää, muistelee Pöntinen.

Allasta katsellessa voi kuvitella 70-luvun arjen ja tapahtumat sen ympärillä. Pöntinen muistelee, kuinka altaalla pidettiin uima- ja uimahyppykilpailuja sekä tavattiin kavereita ja asukkaita. Vuokralaiset ja osakkeenomistajat kävivät yhtä aikaa saunassa. Yhteishenki kukoisti.

Osa-aikaeläkkeellä työskentelevä tarkastusrakennusmestari Anssi Olkkonen muistaa tuon ajan.

– Siihen aikaan asuntoihin etsittiin uusia viihtymisen muotoja perinteisen saunaosaton lisäksi.

Allas on kolme metriä leveä, kahdeksan metriä pitkä ja puolitoista metriä syvä. Pinnoitteena ei ole käytetty kaakeleita, vaan muovia. Puhdistuslaitteiston toiminnasta vastaa huoltoliike.

Uima-altaat alkoivat kadota, kun energia kallistui

Uima-altaiden suosio alkoi hiipua 70-luvulla alkaneiden energiakriisien seurauksena. Altaita lämmitettiin sähköllä. Asukkaat eivät olleet enää valmiita maksamaan lämpimästä vedestä.

– Silloin haluttiin juuri uida lämpimässä eikä kylmässä altaassa, kertoo tarkastusrakennusmestari Olkkonen.

Altaiden hoitaminen, hygienialaitteistojen kustannukset ja käyttökulut laskivat kiinnostusta. Nykyään uima-altaiden rakentaminen kerrostaloihin on loppunut.

– Olen ollut pääkaupunkiseudun uudiskerrostaloalalla 90-luvun lopusta lähtien, eikä vastaan ole tullut yhtään uima-allasta tai poreammetta, toteaa NCC Rakennus Oy:n hankekehitysjohtaja Ilkka Alvoittu.

Poreammeita on Alvoitun mukaan rakennettu vain muutama. Nekin luksuskerrostaloihin.

Lämpökaivon poraus.
Lämpökaivoa porataan maalämpöä varten.Milla Vahtila / Yle

Nykytekniikalla uima-altaat lämpimiksi edullisesti?

Nykyisin ei moni lähtisi lämmittämään uima-allasta sähköllä. Löytyisikö uusiutuvista energiamuodoista ja nykytekniikasta tähän ratkaisu?

– Esimerkiksi maalämmöllä pystytään lämmittämään uima-allasta, siinä missä taloakin, toteaa Alvoittu.

Toisaalta uima-altaan rakentaminen kerrostaloon ei hankekehitysjohtajan mukaan ole kestävän kehityksen mukainen ratkaisu tänä päivänä.

– Sitä varten meillä on uimahallit.

Maalämmöllä pystytään lämmittämään uima-allasta siinä missä taloakin.

Ilkka Alvoittu, NCC Rakennus Oy:n hankekehitysjohtaja

Taloyhtiön altaan vesi kelpaa viileänä

Lappeenrantalaisen taloyhtiön uima-allasta ei lämmitetä, vaikka sähkövastus on olemassa. Kesällä altaan vesi voi nousta 24–25 asteeseen. Nyt talvella lämpömittari näyttää 18 astetta.

– Suunnitelmissa on, että tilan viihtyvyyttä vielä joskus parannetaan kalustamalla ja seinäremonteilla. Täällä voisi jopa viettää aikaa muutenkin kuin pistäytymällä altaassa ja menemällä äkkiä takaisin löylyyn, mietiskelee taloyhtiön puheenjohtaja Aarno Pöntinen.