Nivalassa on enemmän lehmiä kuin asukkaita ja se pitää kaupungin elossa – "Rakkaudesta lajiin tätä työtä tehdään"

Marja ja Pekka Mönkkösen tila todistaa, että pärjätäkseen navetan ei tarvitse olla suuri. Pariskunnalla ja kaupungilla riittää uskoa kotimaisen maitotuotannon tulevaisuuteen.

karjatalous
Maria Mönkkönen
Marja Mönkkösen mukaan hänen ja miehensä Pekan lehmät eivät säikähdä kameroita. - Ne ovat tottuneita kameraan, sillä kuvaan täällä paljon itsekin, hän kertoo.Wasim Khuzam / Yle

Kymmenet lempeät silmäparit seuraavat uteliaina navettaan astelevia vieraita. Lehmät ovat aivan hiljaa, vaikka paikalla on vieraita ihmisiä ja kuvauskalustoa.

– Ne ovat tottuneita kameraan, sillä kuvaan täällä paljon itsekin, Maria Mönkkönen kertoo.

Marja ja Pekka Mönkkönen pitävät Tuulenkujan Ayshire -tilaa Nivalassa jo kolmannessa polvessa. Navetassa on noin 40 lypsävää ja saman verran muita nautoja. Marjan perheeltä ostettu tila ei ole uusi, eikä suuri, mutta elannon siitä saa.

Sattui löytymään semmoinen mieskin, joka oli alasta kiinnostunut.

Maria Mönkkönen

– Tässä oli sen verran hyvät edellytykset, että tilaa ei voinut jättää ilman jatkajaa. Ja sitten sattui löytymään semmoinen mieskin, joka oli alasta kiinnostunut. Päätimme, että eiköhän tässä ole meidän tulevaisuutemme, tilan emäntä Marja kertoo.

Mönkköset ovat hyvä esimerkki siitä, miksi Nivalaan syntynyt yksi Suomen suurimmista maitotilojen keskittymistä on säilynyt vuosien saatossa. Tiloille on löytynyt hyvin jatkajia.

Enemmän nautoja kuin ihmisiä

Nivalassa on maitotiloja noin 120 ja yhteensä yli 14 000 nautaa. Se on enemmän kuin reilun kymmenen tuhannen asukkaan kaupungissa on ihmisiä. Kaupunki on Suomen neljänneksi suurin maidontuottaja Kuopion, Kokkolan ja Kiuruveden jälkeen.

Vaikka olosuhteet maataloudelle ovat kaupungissa hyvät, aiheuttaa taloustilanne paineita.

– Halpuuttamiset ja Venäjän kaupan tyrehtyminen aiheuttivat tuottajahinnan laskun. Pitää vielä tarkempaan laskeskella, että miten taloudellisesti pärjätään, Pekka Mönkkönen kertoo.

Tilakoot kasvavat

Navetta Nivalassa.
Nivalassa on maitotiloja noin 120 ja yhteensä yli 14 000 nautaa.Wasim Khuzam / Yle

Maitotilojen määrä on Nivalassa hieman laskenut, mutta lehmien ja tuotetun maidon määrä ovat nousseet. Tämä kertoo suunnasta, johon tiloilla ollaan menossa. Pienimmät karsiutuvat pois ja isommat kasvavat.

Myös Mönkkösillä eläinmäärää aiotaan kasvattaa maltillisesti eli mitä enemmän lehmiä, sitä enemmän maitoa.

– Tässä on semmoiset ajatukset, että ihmiset syövät tulevaisuudessakin, ja kyllä luulen pikkuhiljaa tuotteen hinnan lähtevän ylöspäin.

Tilaa ei voinut jättää ilman jatkajaa.

Maria Mönkkönen

Nivalan maaseutujohtaja Hannu Tölli on samoilla linjoilla. Hän uskoo maidon tuottajahinnan lähtevän nousuun yleisen taloustilanteen parantuessa.

Vaikka maitotilojen kannattavuus on kärsinyt viime vuosina muun muassa kauppojen halpuuttamisten, Venäjän pakotteiden, Kiinan talouden alamäen ja EU:n tuotantorajoitusten purkamisen takia, Nivalassa tiloja ei ole mennyt konkurssiin.

Tölli muistelee, että hänen kolmekymmentävuotisen uransa aikana konkursseja on tullut maitotiloille yksi tai kaksi ja nekin ovat johtuneet muusta liiketoiminnasta.

Peltomaa pitää pystyssä

Mutta mitä Nivalassa on tehty oikein, kun maitotilat pärjäävät? Töllin mukaan salaisuus piilee maassa ja sen hinnassa. Nivalassa pellot ovat arvokkaita ja ne käyvät hyvin kaupaksi.

– Jos tila on ajautunut vaikeuksiin, velat on saatu kuitattua myymällä peltomaat ja tila on voitu lopettaa hallitusti, Tölli kertoo.

Nivalan kaupunki on vahvasti riippuvainen alueen maitotiloista. Kaupungin työssäkäyvästä väestöstä noin 15 prosenttia työskentelee alkutuotannossa eli käytännössä maitotiloilla. Kerrannaisvaikutuksineen määrä on huomattavasti suurempi.

Rakkaus toi minut tilalle.

Pekka Mönkkönen

Kaupungissa maatalouden investointeihin suhtaudutaankin myönteisesti, Tölli kertoo.

– Emme ainakaan haluta sitä kehitystä estää. Olemme myötämielisiä kaikkeen touhuun, mitä ihmisillä on mielessä ja mitä he ajattelevat tehdä esimerkiksi rakennus- ja ympäristölupineen.

Lietettä hyötykäyttöön?   

Maitotilojen keskittymä on tuomassa kaupunkiin myös Valion biolaitoksen, joka hyödyntäisi tiloilta tulevaa lietettä. Mönkköset olisivat yksi mahdollisesti mukana olevista tiloista.

Lehmäviiri
Lehmäviiri Nivalassa.Wasim Khuzam / Yle

– Se laitos auttaisi meitäkin. Siinä saataisiin ravinteet eriteltyä ja tehokkaampaan käyttöön ja pelloille ajettava lieteralli vähenisi huomattavasti.

Biolaitos helpottaisi myös tilojen kasvua, sillä ympäristöluvat rajoittavat lietteen käyttöä pelloilla.

Rakkaudesta lajiin

Mönkköset eivät vielä tiedä, ovatko he tilansa viimeinen isäntäpari. Perheen lapset ovat vielä nuoria, eikä heitä haluta painostaa jatkamaan. Päinvastoin heidän toivotaan käyvän koulut, kuten Marja ja Pekkakin ovat tehneet. Eläinten kanssa työskenteleminen täytyy lähteä omasta halusta, Pekka Mönkkönen sanoo.

– Rakkaus toi minut tilalle ja rakkaudesta lajiin ja elämiin tätä työtä tehdään.