Lappeenrannan reittilentojen peruuntumisesta miljoonien menetys matkailuyrittäjille

Reittilentojen peruuntuminen kesällä 2017 merkitsee eteläisen Saimaan matkailuyrittäjille jopa miljoonien eurojen menetystä matkailutulossa.

Kotimaa
M/S Camilla Saimaan kanavassa
Tommi Parkkinen/Yle

Lappeenrannan ja Keski-Euroopan välisten suorien lentojen peruuntuminen kesällä 2017 merkitsee jopa 2,8 miljoonan euron menetystä matkailutulossa eteläisen Saimaan alueen yrityksille.

Lappeenrannasta oli tarkoitus lentää päivittäin 100-paikkaisella matkustajakoneella. Lentojen keskimääräiseksi täyttöasteeksi arvioitiin vain 70 prosenttia, sillä reitti olisi uusi ja tuntematon. Esimerkiksi Air Balticin lentäessä Lappeenrantaan koneet olivat etenkin viikonloppuisin lähes täysiä. Ryanairin lennoilla täyttöaste oli yli 90 prosenttia.

Lappeenranta reittilentojen matkustajajakauma
Lappeenrannasta oli tarkoitus lentää 100-paikkaisella matkustajakoneella Keski-Eurooppaan. Yle Kuvatoimitus

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n matkailun ammattilaiset arvioivat, että lentojen matkustajista noin kolmannes olisi ollut eteläkarjalaisia, jotka matkustavat Keski-Eurooppaan. Yli puolet lentomatkustajista olisi ollut Keski-Euroopasta eteläiselle Saimaalle tulevia turisteja. Pietarilaisten tai Pietariin jatkavien turistien osuus olisi jäänyt ensimmäisenä kesänä vähäiseksi.

Yhdellä lennolla Lappeenrannan kautta olisi tullut Saimaan alueelle päivittäin noin 40 matkailijaa.

Yle arvioi, että parin päivän lomalla keskieurooppalainen turisti maksaisi Suomen-matkapaketeista, majoituksista, autovuokrista ja ruokailuista keskimäärin 155 euroa vuorokaudessa. Samaan tulokseen on päätynyt myös MC Info vuonna 2014 julkaistussa selvityksessä. Pidemmällä lomalla keskimääräinen päiväkulutus alenisi, koska esimerkiksi majoituksessa viikkohinta on edullisempi.

Reittilentojen peruuntumisen vaikutus matkailutuloon
Yle

Jos matkailija viipyisi Saimaan alueella keskimäärin kolme vuorokautta, se tarkoittaisi kesä-elokuun kestävän matkailusesongin aikana noin 11 000 majoitusvuorokautta ja 1,7 miljoonan euron matkailutuloa.

Jos viipymä olisi keskimäärin neljä vuorokautta majoitusliikkeet kirjaisivat 14 720 majoitusvuorokautta ja matkailuyritysten saama matkailutulo olisi 2,2 miljoonaa euroa. Viiden vuorokauden loma toisi maakuntaan 2,8 miljoonan euron matkailutulon.

Nämä tulot jäävät saamatta, jos kesän reittilennot peruuntuvat.

Hotelleissa on tilaa

Etelä-Karjalan matkailuun on viime vuosina investoitu runsaasti esimerkiksi Rauhan alueella, jossa yksistään Holiday Club Saimaa -kylpylähotellin investoinnin arvo on 64 miljoonaa euroa. Päivittäisillä reittilennoilla saapuvat matkailijat mahtuisivat hyvin maakunnan majoitusliikkeisiin.

– Lappeenrannan ja Imatran hotelleissa on vajaat 1400 vuodepaikkaa käytössä joka yö, huomauttaa lappeenrantalaisen Scandic Patrian hotellinjohtaja Tomi Saarelainen.

Tilastokeskuksen mukaan hotellin täyttöaste jäi Etelä-Karjalassa esimerkiksi joulukuussa 39 prosenttiin. Kesän matkailusesongin aikaan hotellit ovat täydempiä, mutta edes parin 180-paikkaisen charter-lennon tulo ei vielä olisi ongelma.

Reittilentojen alkaminen käynnistäisi matkailuinvestoinnit Saimaalle

Keskieurooppalaisten matkailjoiden tulo Saimaan alueelle käynnistäisi myös pitkään odottamassa olleita matkailuhankkeita. Esimerkiksi majoituskapasiteettia tarvitaan lähivuosina lisää, kun ruplan vahvistuessa myös venäläiset matkailijat palaavat ja ensimmäisiä kiinalaisia ryhmiä saadaan Saimaalle.

Myös uusia matkustajalaivoja tarvitaan lähivuosina Saimaalle, sillä laivakalustoon ei ole investoitu vuosikymmeniin.

– Investoinnit käynnistyisivät varsin nopeasti. Lennot toisivat positiivisen uskon tulevaisuuteen, uskoo Lappeenrannan kehitysjohtaja Markku Heinonen.

Sen sijaan lentojen peruuntuminen voi pahimillaan lykätä vuosilla uusia matkailuinvestointeja.

– Investointeja tehtäessä pohditaan tulevaisuutta ja parannetaan esimerkiksi huoneita ja palveluita. Jos tällainen isompia asia jää toteutumatta, se vaikuttaa investointeihin tai ainakin siirtää niitä, harmittelee hotellinjohtaja Tomi Saarelainen.