Sauna lämpiää yhä kuivilla klapeilla – märkä puu kuuluu vain lämpölaitoksiin

Tekeillä olevan selvityksen mukaan isoissa lämpölaitoksissa kannattaa polttaa tuoretta puuta kuivan sijaan. Kotitalouksiin tutkimustulos ei päde.

Talon lämmitys
Koivupilkkeitä pinossa
Kotitalouksissa sauna ja takka lämmitetään yhä kuivalla puulla. Vesa Vaarama / Yle

Aina on sanottu, että takkaan tai saunanpesään pitää laittaa kuivaa puuta. Että kuiva puu tuottaa lämpöä ja on turvallisempaa polttaa kuin tuore.

Kun Kauhavan kaukolämpölaitoksella poltettiin talvella 2015 vahingossa kaatotuoretta haketta, todettiin, että tuore puu paloikin energiatehokkaammin kuin kuiva. Palaminen oli puhdasta ja tehokasta, ja tuotti energiaa enemmän kuin vanhemman ja kuivemman hakkeen polttaminen.

Tuoretta puuta saunaan ja takkaan?

Energiatehokkuudesta haaveileva saunan- tai takanlämmittäjä innostuu kauhavalaisten tuloksista. Kannattaisiko kotonakin siirtyä tuoreen puun polttamiseen?

– Ei kannata. Isossa kattilassa tuli palaa paljon kuumempana, 800-1000 asteessa, ja siellä teknologian ansiosta energia voidaan saada talteen, sanoo ilmiötä tutkivaa hanketta (siirryt toiseen palveluun) vetävä projektipäällikkö Alpo Kitinoja Vaasan yliopistosta.

Kitinojan mukaan kuiva puu palaa takassa, saunassa ja maatilaluokan lämmityslaitoksissakin paremmin kuin tuore. Tuoreen puun polttamisen edut pätevät isoihin, vähintään 3 megan laitoksiin, joissa lämmön talteenotossa syntyvä höyrystymisenergia saadaan tekniikan avulla hyödynnettyä.

Kotipesässä energia kuluu kuivaamiseen

Seinäjokinen nuohoojamestari Seppo Hautaluoma tuntee kotitalouksien hormit. Tuoretta puuta ei hänkään takkoihin tai saunanpesiin laittaisi.

– Ei siitä saada tulisijaan tarpeeksi lämpöä. Puun kuivaamiseen menee energiaa niin paljon, että en voi suositella poltettavaksi muuta kuin kuivaa puuta, Hautaluoma sanoo.

Vuosikymmeniä nuohoojana toiminut Hautaluoma kertoo isäntien joskus laittaneen keskuslämmityskattilaan märkiä kantoja, joissa vielä seuraavana aamunakin oli nähtävissä kipinää. Nuohoojamestarilta tällaisen toiminnan muistaminen kirvoittaa yhä paheksuntaa.

– Miten monet nokipalot on hoidettu! Se oli savupiipun päähän asti kirkasta pikeä. Ei haittaa, jos joskus osuu pesään kosteampi puu, mutta jos jatkuvasti pitää kituvalkiaa, se on riski.

Puuklapeja kasassa.
Klapit tarvitsevat useimmiten kahden kesän ulkokuivatuksen, jotta niistä tulee sopivia poltettaviksi.Heidi Hannukainen / Yle

Kahden kesän ulkokuivatus

Mikä sitten on kotitalouskäyttöön sopiva tarpeeksi kuiva puu?

Motivan mukaan (siirryt toiseen palveluun) tulisijassa poltettavan puun sopiva kosteusprosentti on 15-20. Juuri kaadetussa puussa (siirryt toiseen palveluun) kosteutta on noin puolet.

Alpo Kitinoja muistuttaa, että on eri asia puhua tuoreesta kuin märästä puusta. Tuoreessa puussa kosteus tulee puun sisältä, märässä ulkopuolelta. Kumpikaan ei sovi saunanpesään.

Seppo Hautaluoma puolestaan kehottaa hakemaan aina puunkantotelineellisen klapeja sisälle päivää-paria ennen niiden suunniteltua polttamista.

– Ja kun maalis-huhtikuulla menee klapimettään ja kesän kuivaa niitä klapeja hyvässä tuulessa, ne ovat talvella polttokunnossa, Hautaluoma sanoo.

Myös Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) puu kuivaa polttokuivaksi yhden kevään ja kesän aikana, jos olosuhteet ovat erinomaiset. Useimmiten tarvitaan kuitenkin kahden kesän ulkokuivaus, jotta kosteus laskisi alle 20 prosenttiin.

Ja yksi keino testata puun kuivuutta on kopauttaa klapeja yhteen. Sopivan kuivat klapit helähtävät terävästi niitä yhteen lyötäessä.