Rembrandtin varjoon jäänyt taiteilijasuuruus rakasti ihoa, rintoja ja silkin hohdetta

1600-luvulla Hollannissa Rembrandtin aikaan eläneen Caesar van Everdingenin maalauksia on esillä harvinaisessa näyttelyssä Sinebrychoffin taidemuseossa.

kuvataide
Caesar van Everdingen maalaus.
Yksityiskohta maalauksesta Nuori nainen leveälierinen hattu päässäRijksmuseum Netherland

Hollantilaista Rembrandtia (1606–1669) tummasävyisine ja valohämyisine maalauksineen pidetään yhtenä taidehistorian merkittävimmistä mestareista. Hänen maineensa ja arvostuksensa on niin valtava, että se peittää alleen samaan aikaan Hollannissa eläneitä suuriakin taitureita.

Yksi varjoon jääneistä ja vasta hiljattain uudelleen löydetyistä taiteilijamestareista on Caesar van Everdingen (1616/17–1678). Tämän päivän asiantuntijat pitävät miehen tuotantoa 1600-luvun parhaimpiin kuuluvana.

Sinebrychoffin taidemuseon johtajan Kirsi Eskelisen mukaan Hollannissa viime vuonna pidetty van Everdingenin kaikkien aikojen ensimmäinen oma näyttely oli lähes sensaatio.

– Van Everdingenin näyttely Alkmaarin taidemuseossa oli yleisömenestys ja suuri tapaus hollantilaisissa taidepiireissä. Taiteilija on heille yhtä tuntematon mestari kuin meille Suomessa ja muualla maailmassa. Hän ansaitsee ehdottomasti suuremman huomion kuin on saanut.

Nyt näyttely on – ainoana Hollannin lisäksi – Helsingissä Sinebrychoffin taidemuseossa. Esillä on 28 maalausta. Se on lähes puolet taiteilijan tunnetusta tuotannosta.

Yksityiskohta maalauksesta
Yksityiskohta maalauksesta "Kreivi Willem II myöntää Reininmaan vesilautakunnan peruskirjan", öljy kankaalle 1655Pia-Maria Lehtola / Yle

Van Everdingen lähes Rembrandtin vastakohta

Caesar van Everdingen maalasi aivan toisin kuin kuulu kollegansa Rembrandt. Siinä missä Rembrandt usein valitsi dramaattisia aiheita ja tummia värejä, van Everdingen väripaletti oli kirkas, muotokuvat sekä historiamaalaukset hillittyjä ja klassisia.

Molempien mestarien sivellintekniikka oli taiturimaista, mutta hyvin erilaista, Eskelinen sanoo.

– Van Everdingenille oli kunnia-asia, ettei maalauksista voinut erottaa yksittäisiä siveltimenvetoja. Hänen maalaustensa pinnat ovat aivan sileitä. Rembrandt taas käytti väriä paksulti ja muovasi sitä, uursi värimassaa jopa sormillaan.

Yksityiskohta maalauksesta.
Yksityiskohta maalauksesta " Nuori nainen lämmittää käsiään hiilipannun äärellä, allegoria talvesta" , n. 1650–1660Pia-Maria Lehtola / Yle

Rembrandtin kuuluisa valon ja varjon dramaattinen vaihtelu, chiaroscuro, on usein juuri värimassojen pintojen heijastelua ja värin taittumista. Van Everdingen puolestaan käyttää varjojen kuvaamiseen myös värejä.

– Van Everdingen kuvasi valon heijastuksia varjoissa hienovaraisesti värisävyjä käyttäen. Paikoin värit ovat hyvin modernit, taiteilija käytti ainakin persikan ja keltaisen sävyjä varjoissa, Eskelinen sanoo.

Caesar van Everdingenin maalaus.
Yksityiskohta Elisabeth Baertin muotokuvastaPia-Maria Lehtola / Yle

Ihon lämpö, helmen kirkkaus

Kun Rembrandtin uudenlainen, kaunistelematon ihmiskuvaus sai jotkut jopa moittimaan tätä rumuuden kuvaajaksi, van Everdingen teki perinteisen kauniita, miellyttäviä ja harmonisia teoksia.

– Van Everdingen on erittäin taitava kuvaamaan muun muassa erilaisia materiaaleja ja pintoja, silkkiä ja samettia, pitsiä, helmikoruja, kiviä ja ihmisen ihoa, Eskelinen luettelee.

Teoksissaan taiteilija vangitsee ihon lämmön, sametin pehmeyden ja lasihelmen kirkkauden. Erityisen mielellään van Everdingen tuntuu kuvaavan naisten rintoja ja ihmiskäsiä.

Maalaus Jupiter ja Kallisto.
Maalaus Jupiter ja Kallisto, öljy kankaalle 1655Nationalmuseum Stockholm

Kukin aika nostaa ja laskee oman makunsa mukaan

Caesar van Everdingen oli hollantilaisen klassismin kirkkain tähti. Taidesuuntauksen edustajat saivat vaikutteita antiikin veistotaiteesta ja Italian renessanssista. He korostivat selkeyttä, harmoniaa ja muodon puhtautta.

Myöhemmät vuosisadat eivät noteeranneet klassismia kummoiseksikaan.

– Hollantilaisen klassismin edustajia ei 1800-luvulla arvostettu, he jäivät Rembrandtin varjoon. Kyse on osaltaan myös mausta, Eskelinen pohtii.

– Kussakin ajassa on omanlaisiaan esteettisiä arvostuksia. Esimerkiksi nykyään ylistetyn italialaistaiteilija Caravaggionkin suhdanteet ovat vaihdelleet. Samoin kuin jokainen aikakausi kirjoittaa historiaa uudelleen, myös katse taiteen menneisyyteen muokkaantuu ajan myötä.

Hollantilaisen klassismin edustajia esiteltiin ensimmäisen kerran yleisölle vasta 1980-luvulla Hollannissa järjestetyssä näyttelyssä.

Näyttely Ceasar van Everdingen – Siveltimen mestari Rembrandtin aikaan on Sinebrychoffin taidemuseossa 14.5. asti.

Omakuva / c. 1670. Stedelijk Museum Alkmaar
Caesar van Everdingen, omakuva, n. 1670. Stedelijk Museum Alkmaar