Julkkiskyläläisten yhdessä perustama kauppa sulkee ovensa – "Onnistuimme neljä vuotta, moni ei uskalla edes yrittää"

Maakunnan vuoden kyläksikin valittu Koikkala tuli taannoin tunnetuksi presidentti Sauli Niinistön vierailun kautta. Kylän väen yhteinen kaupan pelastusyritys päättyy tiistaina ovien sulkemiseen.

kylät
Leena Martikainen asioi kyläkaupassa maanantaina illansuussa. Paikalla olivat myyjä Virve Oinonen-Lamberg ja osuuskunnan Ilkka Pekonen.
Leena Martikainen asioi kyläkaupassa maanantaina illansuussa. Paikalla olivat myyjä Virve Oinonen ja osuuskunnan Ilkka Pekonen.Petri Vironen / Yle

Tiistai oli vireänä tunnetulla kylällä haikea ja surullinenkin päivä. Satojen ihmisten yhteinen ponnistus, kyläosuuskunta joutui sulkemaan kaupan ovet. Kyläläisten kauppamatka piteni kerralla 25 kilometriin.

Vielä 2010-luvun alkupuolella Koikkalassa elettiin aktiivista aikaa. Ikääntyvällä itäsuomalaiskylällä oli useirta lapsiperheitä, jotka turvasivat kyläkoulun, tarvitsivat päivähoitopalveluita ja pitivät kyläkauppaa pystyssä.

Yksityinen kyläkauppa sulki ovensa, mutta kyläläiset päättivät yrittää kaupanpitoa yhdessä. Aktiivinen kylä oli valittu Etelä-Savon vuoden kyläksi. Kesälauantaisin kylän kesätori on koonnut satoja asukkaita ja lomalaisia tuoreiden leivonnaisten ja käsitöiden pariin.

Kesällä 2012 kohahti, kun Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö saapui puolisonsa Jenni Haukion ja turvamiesten kanssa yllättäen kesätorille. Savonlinnan oopperajuhlilta Mikkelin kuninkuusraveihin matkalla ollut presidentti kehui vuolaasti kylän aktiivisuutta, jonka avulla asukkaiden elämänlaatu on parantunut.

Kyläyhdistyksen silloinen puheenjohtaja Tuula Pesonen nähtiin tanssahtelemassa myöhemmin samana vuonna linnanjuhlissa.

Koikkala valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi 2015.

"Pääasia, että yritettiin"

Seuraavana kesänä kyläläisten perustama osuuskauppa avasi ovensa. Kaupan kylkeen rakennettiin myös muita palveluita tavaroiden kotiinkuljetuksesta mökkitalkkaripalveluihin. Paritalon toisessa päässä on kylätalo, jossa nuoriso on kokoontunut iltaisin ja vanhempi väki päivisin.

– Kyllä tämä on iso harmi monen kyläläisen kannalta. Siitä olemme varmaan kaikki yhtä mieltä, että pääasia on, että yritettiin, osuuskunnan hallituksen jäsen Ilkka Pekonen huokaa.

Vaikka tässä näin kävi, ei ole kovinkaan epäonnistunut olo.

Ilkka Pekonen

Ennen kaupan avaamista kyläyhdistys teki laajan kyselyn vakinaisten ja vapaa-ajanasukkaiden keskuudessa. Sen perusteella kaupalla näytti olevan tarvetta.

– Tiedettiin, että tämä on riski ja hyppy tuntemattomaan. Vaikka tässä näin kävi, ei ole kovinkaan epäonnistunut olo. Päinvastoin, olemme onnistuneet lähes neljä vuotta sitten sellaisessa, jota moni ei uskalla edes yrittää.

Kyläkaupan vajaasta neljästä vuodesta viimeinen vuosi on ollut kaikkein raskain. Syksyllä osuuskunta supisti aukioloaikoja ja haki säästöjä henkilöstökuluista, mutta kassakone kilisi liian verkkaisesti.

– Ei se kovin isosta ollut kiinni, mutta jos tulos on koko ajan miinusmerkkinen, on parempi tehdä johtopäätökset silloin, kun se on hallitusti tehtävissä, Ilkka Pekonen tuumii.

Vanhan sanonnan mukaan kyläkauppa elää miljoonan markan myynnissä, jos käyttää vanhentuneet elintarvikkeet omassa taloudessaan. Ilkka Pekosen mukaan sanonta pitää edelleen paikkansa.

– Tulos on ollut noin 10 000 euroa miinuksella vanhan miljoonan markan myynnissä. Ei vaan onnistuttu.

Suntion tehtävät odottavat

Kyläosuuskunta jatkaa toimintaansa, vaikka sen kauppa sulkee ovensa helmikuun viimeisenä päivänä klo 17.30. Viimeisenä päivänä tarjotaan asiakkaille kahvit.

– Se minua hieman harmittaa, että ihmiset luulevat osuuskunnan loppuvan. Mökkitalkkaripalvelut ja kauppakassipalvelut jatkuvat. Me toimitamme ihmisille kauppatavarat kirkolta, Ilkka Pekonen muistuttaa.

Aivan uusi päänavaus on yhteistyö seurakunnan kanssa. Osuuskunta ottaa pian hoitaakseen kyläkirkon suntion tehtävät.

Kauppamatka pitenee

Leena Martikainen asioi maanantaina illansuussa kaupalla. Martikainen kiinnitteli potkurin sarviin mustekalojen avulla kaksi täyttä kassillista tavaraa.

– Pitää mennä varovasti kävellen, potkuri menisi alamäkeen liian lujaan tuonne Saimaalle, Martikainen laskeskeli.

Martikaisten kauppamatka pitenee vähintään 25 kilometrillä. Sen verran on matkaa Juvan taajaman kaupoille, lähes sama matka on Puumalaan.

– Surullinen mieli tässä on. Eikö kyläläiset tajunneet, että se kun loppuu niin silloin on läheltä tavarat loppu. Itse toivoin, että tämä olisi jatkunut.

Leena Martikainen harmittelee etenkin niiden kyläläisten puolesta, joilta puuttuu oma auto tai kyytiapu.

– Itse olen sanonut, että en osta Juvalta mitään, mitä täältä saa, vaikka siellä pitää muuten asioida. On se harmi, että aiemmin meillä oli kaksikin kauppaa, nyt ei kestä yksikään. Kyllä tällainen palvelu pitäisi olla, mutta ymmärrän, että jos ei palvelusta saa riittävää korvausta, ei sellaista kukaan pidä.

Helsingin Sanomat kertoi 2016 (siirryt toiseen palveluun), että Suomessa on noin 250 kyläkauppaa. Määrä vähentyy koko ajan.

"Ei elämä tähän lopu"

Koikkalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anu Korpikallio toivoo, että kesäksi löytyisi vähintään kioskitasoista toimintaa kylälle.

– Vaikka kauppa loppuu niin ei se elämä siihen lopu. Toivotaan että joku innostuisi pitämään kesäkahvila-jätskikioski -tyylistä yritystä, jossa voisi sitten olla vaikka sitä ruisleipää yms paikallista tarjolla. Kesätori pysyy ja toivomme, että koulu ja päivähoito säilyvät Koikkalassa, Anu Korpikallio pohtii.

Koikkalassa toimii edelleen muun muassa koulu, kirkko, hautausmaa ja kampaamo.

klo 17.27: Lisätty kyläyhdistyksen puheenjohtajan kommentit