Päästökaupan uudistus eteni, vaikka osa jäsenmaista vastusti

Uudistuksen tarkoitus on panna toimeen EU:n lupaama 40 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä.

päästökauppa
Belchatowin hiilivoimala Puolassa on Euroopan suurin yksittäinen hiilidioksidin päästölähde.
Belchatowin hiilivoimala Puolassa on Euroopan suurin yksittäinen hiilidioksidin päästölähde.Petteri Juuti / Yle

BRYSSEL EU:n jäsenmaat ovat päässeet sopuun päästökauppajärjestelmän uudistamisesta. Järjestelmää täytyy muokata, jotta unioni voi käytännössä päästä lupaamaansa 40 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä.

Liki kaksi vuotta kestäneet neuvottelut huipentuivat tiistai-iltana äänestykseen, jossa lopullinen kompromissi hyväksyttiin määräenemmistöllä. Yhdeksän jäsenmaata jäi Puolan johdolla vastustamaan esitystä.

– Olen tyytyväinen, että 1,5 vuoden käsittelyn jälkeen pääsimme yhteiseen näkemykseen tärkeässä asiassa, sanoi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ministeriönsä tiedotteen mukaan.

Päästökauppajärjestelmän tarkoitus on säädellä hiilidioksidipäästöjä jakamalla ja huutokauppaamalla energiantuottajille ja teollisuudelle päästöoikeuksia, joilla voidaan käydä kauppaa markkinoilla. Kun päästöoikeuksien määrää vähennetään, myös päästöjen pitäisi vähentyä.

Ongelma on kuitenkin se, että päästöoikeuksien ostaminen nostaa kaupan piirissä olevan teolisuuden tuotteiden hintoja, mikä antaa kilpailuedun sellaisille maille, joissa päästöistä ei tarvitse maksaa. Tämän hiilivuodoksi kutsutun pulman kiertämiseksi tietyille toimialoille jaetaan päästöoikeuksia ilmaiseksi.

Nyt saavutetussa ratkaisussa eniten energiaa kuluttavilla eli hiilivuotoriskille alttiilla toimialoilla parhaiten suoriutuvat yritykset voivat jatkossakin saada kaikki päästölupansa ilmaiseksi.

Kaikkiaan päästöoikeuksista huutokaupataan 57 prosenttia, ja loput jaetaan ilmaiseksi. Huutokaupattavien oikeuksien osuus voidaan kuitenkin laskea 55 prosenttiin jos tietyt ehdot täyttyvät.

Ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet päästöoikeuksien ilmaisjakoa.

– Järjestelmän oletusarvon pitäisi olla huutokauppa eikä ilmaisjako. Yritykset ovat käyttäneet ilmaisia päästöoikeuksia tekohengityksenä, sanoo Agnes Brandt Carbon Market Watch -järjestön tiedotteessa.

– Tulos ei ole lähelläkään sitä, mitä EU tarvitsee muuttaakseen päästökauppajärjestelmän päästöjä vähentäväksi työkaluksi, sanoo puolestaan Climate Action Networkin toiminnanjohtaja Wendel Trio.

Päästökauppajärjestelmän toinen pulma on tähän asti ollut päästöoikeuden hinta, joka on jäänyt niin alhaiseksi, että se ei ohjaa teollisuutta vähentämään päästöjään. Uudessa järjestelmässä tätä yritetään ratkaista varannolla, johon oikeuksia voidaan siirtää ja josta niitä voidaan tarvittaessa palauttaa takaisin markkinoille.

Jäsenmaat saavat käyttää 25 prosenttia päästökaupasta saamistaan tuloista teollisuuden tukemiseen. Suomen valtio aikoo kompensoida päästökaupan epäsuoria vaikutuksia tukemalla teollisuutta enintään 232 miljoonalla eurolla nykyisen päästökauppakauden loppuvuodet 2021 saakka.

Päästökaupan uudistus etenee seuraavaksi jäsenmaiden ja EU-parlamentin välisiin neuvotteluihin. Parlamentti hyväksyi oman kantansa asiaan toissa viikolla.