Iltayön kukkuja ja varhainen herääjä – nyt on pöllöretken aika

Pöllön kohtaaminen on ihmiselle innostava tapaus. Pöllö on salamannopea saalistaja. Huonona ruokavuonna saattaa pöllön ruokapöytään päätyä pikkulintukin. Pöllöretkelle kannattaa lähteä tyynellä säällä.

luonto
Pöllö Evon vanhassa metsässä
Pöllö viihtyy havupuumetsässä.Markku Karvonen / Yle

Pikkupakkanen, tuuleton sää ja tunnit auringonlaskun jälkeen tai juuri ennen sitä ovat avaimet onnistuneeseen pöllöretkeen. Mutta takeita ei ole, sillä pöllö on arvaamaton tapaus, eikä tarkan kuulonsa vuoksi tule yllätetyksi.

Lintuharrastaja Petri Hirva sanoo pöllöretkiajan olevan nyt käsillä.

– Paikkauskollinen pöllö löytyy usein samoilta pesintäpaikoilta. Kannattaa siis painaa mieleen edellisvuosien bongauspaikat. Tuulisella säällä pöllön huhuilua on vaikea kuulla, joten kuulas ja tuuleton ilma on paras retkisää, kertoo Hirva.

Helmipöllö lähikuvassa.
Päivätorkkuja ja yökukkuja. Otollisin aika pöllöretkelle on myöhäinen ilta tai aamuyö.Mirva Korpela / Yle

Pöllöretkellä on arjen kiireet jätettävä kotiin.

– Iltayö tai aamuyö ovat parhaita aikoja lähteä pöllöretkelle. Reitin suunnittelu helpottaa, ja retkellä kannattaa kierrellä metsäisiä osuuksia, peltoaukeaa ja vesistöjen rantametsiköitä.

– Hyvät eväät ja kunnollinen vaatetus auttavat, sillä yhdessä paikassa kannattaa pysähtyä ainakin varttitunnin ajaksi odottelemaan, josko pöllön huhuilua kuulisi, neuvoo Petri Hirva.

Myyrää ja rottaa, kiitos

Pöllön ravintovuosi vaihtelee eri puolilla maata. Tänä vuonna esimerkiksi Kainuussa ravintovuosi on ollut heikko, mutta Etelä-Suomessa parempi. Parhaiten pöllölle maistuvat pienet jyrsijät, kuten metsä- ja peltomyyrät. Huuhkaja voi napata rotankin.

– Jos ravintovuosi on oikein huono, moni pikkulintukin saattaa päätyä pöllön ruokapöytään. Olen itse nähnyt, kuinka erinomainen saalistaja pöllö on. Vaikka varpuspöllö on vain sata grammaa ja punatulkun kokoinen, se kykeni nappaamaan pikkulinnun, kertoo Petri Hirva.

Pöllö istuu oksalla
Helmipöllö (Aegolius funereus)Juha Laaksonen / Yle

Hyvänä ravintovuonna pöllön pesintä alkaa aiemmin, ja munaluku voi olla suurempi. Hyvänä ravintovuonna poikasia ei välttämättä kuole, ja poikastuotto on hyvä. Huonona vuonna viimeksi syntyneet poikaset saattavat menehtyä ruoan puutteeseen.

– Myyrien määrä vaihtelee vuosittain myös, aiemmin sykli vaihteli 3-5 vuoden välein, mutta kierto on jostain syystä mennyt hieman sekaisin. Syytä en osaa sanoa.

– Isommat pöllöt ovat kuitenkin pitkäikäisiä, joten huononkaan vuoden jälkeen romahdusta pöllöjen määrässä ei pääse tapahtumaan, kertoo Petri Hirva.

Pöllöllekin pönttö

Miljoona linnunpönttöä -kampanja innosti suomalaiset rakentamaan ja rekisteröimään linnunpönttöjä. Pöllönpöntöillekin on kysyntää, kertoo Petri Hirva.

Maisema näkötornilta Hämeenlinnan Aulangolla
Lähellä asutustakin voi nähdä pöllöjä. Hämeenlinnan Aulangolta löytyvät ainakin varpuspöllö, lehtopöllö ja viirupöllö.YLE / Mari Siltanen

– Pöllön pönttöja on mukavasti, ja oikein sijoitettuna niistä on pöllön pesinnässä todellista hyötyä.

Pöllön pönttö on iso ja pöntön lentoaukon halkaisija on noin kymmenen senttiä. Pönttö kannattaa sijoittaa ainakin 4-5 metrin korkeuteen, joten pöntön laittaminen ei ole ihan yksinkertaista.

Metsän puoli, rauhallinen paikka, ja tutut maisemat. Sinne kotini rakennan, tuumii kevääseen herännyt pöllö.