Lemillä ei sijaa pakolaisille, valokuitukaapelin hinta hirvittää – näin Kuntakarusellissa keskusteltiin

Ainoastaan yksi panelisteista ottaisi pakolaisperheitä. Valokuitukaapeli jakaa ehdokkaita.

Lemi
Kuntavaalipaneeli Lemillä
Paneeliin osallistuivat Veli-Pekka Okko (kok.) (oik.), Ritva Lehtonen (vihr.), Pekka Purtilo (sd.), Eila Olkkonen (kd.) sekä Jarmo Tölski (kesk.).Pyry Sarkiola / Yle

Lemin vanhassa pappilassa tiistaina käytyyn vaalipaneeliin osallistui ehdokas kaikista ehdokkaan asettaneista puolueista paitsi perussuomalaisista.

Keskusteluissa korostettiin, että Lemin ei tarvitse tehdä suuria siirtoja, koska kunta on jo muuttovoittokunta. Kukaan ehdokkaista ei edes harkitsisi kuntaliitoksia.

Myös peruskoululla ja varhaiskasvatuksella on tiedossa kissanpäivät, koska jokainen panelisti halusi satsata niihin. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että sekä Kuukanniemeä että kirkonkylää tulee kehittää tasapuolisesti.

Vain kristittyjen ehdokas ottaisi pakolaisia

Uusia kuntalaisia uskottiin saatavan Lemin hyvän maineen, koulujen ja vieraanvaraisuuden vuoksi. Vieraanvaraisuus kuitenkin loppui kiintiöpakolaiskysymyksen kohdalla.

– Tuskin täällä viihtyisivät. Tää on niin sisäänpäinkääntynyt paikka. Harva täällä puhuu englantia, vihreiden Ritva Lehtonen perustelee.

– Meillä ei ole tilaa, minne sijoittaa heidät. Olemme niin pieni ja kaukana, ettei Lemillä kannata kotouttaa, kokoomuksen Veli-Pekka Okko toteaa.

– Lemi tarvitsee työssäkäyviä kuntalaisia. Pitää ensin katsoa, onko meillä lemiläisiä, jotka tarvitsevat asuntoja, SDP:n Pekka Purtilo sanoo.

Ainoastaan kristillisten Eila Olkkola ottaisi kuntaan kiintiöpakolaisia.

– Voitaisiin ottaa jokunen perhe tänne. Asuntoja varmasti löytyy, niin täyttä ei ole. Heidät pitäisi saada integroitumaan pitäjään, Olkkola näkee.

Erimielisyyksiä syntyi valokuituverkosta, johon Lemi lähti mukaan

Tällä vaalikaudella Lemi päätti liittyä mukaan Savitaipaleen ja Taipalsaareen perustamaan Saimaan kuitu-yhtiöön, jonka rakentaminen mahdollistaa nopean nettiyhteyden.

Valokuituliittymä maksaa sen haluavalle kotitaloudelle tai yritykselle noin 2000 euroa. Liittymän todellinen hinta on yli 4000 euroa, josta osan maksaa kunta ja osa tulee hankerahastoista. Yhteensä verkolle tulee hintaa 4,2 miljoonaa euroa.

SDP:n Pekka Purtilo suhtautuu investointiin kriittisesti.

– Itse ostin aikanaan lautasantennin, ja sen piti nostaa talon arvoa. Nyt sillä ei tee mitään, Purtilo kertoo.

– Ja pitää muistaa, että kunnan osuus tulee myös kuntalaisilta verojen muodossa.

– Itse en mitenkään pysty tuolla hinnalla sitä ostamaan. Joillekin se on varmaan sopiva, toteaa vihreiden Ritva Lehtonen.

Keskustan Jarmo Tölskin, kokoomuksen Veli-Pekka Okon ja kristillisten Eila Olkkosen mielestä kyseessä on hyvä investointi.

– Kiinteistön arvo saattaa tulevaisuudessa laskea, jos siinä ei ole valokuitua. Ja kiinteistö, jossa sellainen on, voi mennä helpommin kaupaksi, perustelee keskustan Tölski.

– Hyvä investointi. Siihen tulee tukirahoitusta mukana. Voi maksaa pari kymppiä kuussa tai vaikka koko summan kerralla.

– Tämä on investointi tulevaisuuteen. Kustannukset on mitkä on.

Verkon rakentaminen alkaa keväällä. Aluksi valokuituverkko rakennettaisiin Lemillä kirkonkylälle sekä Iitiän ja Kuukanniemen alueille.

Yle Lappeenrannan Kuntakaruselli käy jokaisessa Etelä-Karjalan kunnassa ennen kuntavaaleja:

6.3. Luumäki, 7.3. Lemi, 9.3. Savitaipale, 13.3. Taipalsaari,14.3. Lappeenranta, 16.3. Ruokolahti , 20.3. Rautjärvi, 21.3 Parikkala, 23.3. Imatra