"Trumpismin" keksijä Wilders ja Le Pen vavisuttavat Eurooppaa – Miksi Hollannin ja Ranskan murrosvaaleja kannattaa seurata?

Hollannista alkaa keskiviikkona Euroopan tulevaisuuden kannalta tärkeiden vaalien vyörytys, eräänlainen vaalien supervuosi.

Populismi (Politiikka)
Grafiikka
Timo Kallio / Yle Uutisgrafiikka

Muukalaisvastaisuus leviää aiemmin niin suvaitsevaisessa Hollannissa. Vihapuheesta uhkaa tulla valtavirtaa, jos populistinen Vapauspuolue voittaa parlamenttivaalit.

Vielä paljon suurempi merkitys on Ranskan presidentinvaaleilla. Äärioikeiston Marine Le Penin voiton epäillään voivan johtaa jopa EU:n tuhoon.

Uuden aikakauden alussa ollaan myös siinä tapauksessa, että Euroopan vaikutusvaltaisin johtaja, Saksan Liittokansleri Angela Merkel häviää liittopäivävaaleissa. Tuolloin maanosalle on etsittävä uusi luotsaaja, jota muu maailmaa kuuntelee.

Grafiikka
Timo Kallio / Yle Uutisgrafiikka

Hollanti: Jatkuuko "populistiblondien" voittokulku?

Vaaleahiuksisten miesten voittokulku saattaa jatkua Hollannissa Britannian ja Yhdysvaltain jälkeen.

Vapauspuolueen Geert Wildersillä on kuohkean kampauksensa lisäksi paljon muutakin yhteistä Britannian Brexit-kampanjaa johtaneen Boris Johnsonin ja Donald Trumpin kanssa.

Itse asiassa Wildersiä on kutsuttu "trumpismin" todelliseksi keksijäksi. Hän ampui Twitteriin jyrkkiä kannanottojaan jo kauan ennen Donald Trumpin poliittista uraa.

Kuvakaappaus Geert Wildersin Twitter-tililtä.
Kuvakaappaus Geert Wildersin Twitter-tililtä. Twitter

Trumpin kampanja onkin ottanut paljon mallia Euroopan populisteilta, sanoo hollantilainen tutkija.

– Wildersin toiminta on ollut vuosikausia aivan samanlaista kuin Trumpin. Hän on pyrkinyt ohittamaan perinteisen median viestinnässään ja sanonut puhuvansa tavallisen kansan puolesta, toteaa poliittisen viestinnän professori Claes H. de Vreese Amsterdamin yliopistosta Ylelle.

Wilders on sanonut järjestävänsä kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä ja kieltävänsä maahantulon muslimimaista, mikäli puolue nousee valtaa ensi keskiviikkona pidettävissä Hollannin parlamenttivaaleissa.

Mikään muu merkittävä puolue ei kannata näitä ajatuksia.

Vaikka Vapauspuolue voittaisi vaalit, se jäisi suurella todennäköisyydellä oppositioon. Muut pääpuolueet eivät ole halukkaita yhteistyöhön Wildersin kanssa.

Oppositioon jääminen saattaa olla Wildersille myös mieluisin vaihtoehto. Oppositiosta Wilders voi jatkaa eliitin arvostelua ilman vallan tuomaa vastuuta.

Hänen islamia ja maahanmuuttoa vastustavat puheensa näyttävät joka tapauksessa muuttavan politiikan valtavirtaa.

Tästä esimerkkinä on pääministeri Mark Rutten tammikuussa hollantilaisille kirjoittama hätkähdyttävä avoin kampanjakirje.

Teksti oli kuin suoraan Wildersin kynästä: Varoitan niitä, jotka käyttävät hyväkseen vapauttamme aiheuttaakseen vahinkoa. Käyttäytykää normaalisti tai lähtekää…

Pääministerin kirje oli suunnattu Wildersin tyypillisille äänestäjille, hollantilaisille valkoihoisille työläisille.

Henkivartijat suojaamana elävä Wilders on tunnettu siitä, että hän laukoo jatkuvasti pilkallisia kommentteja islamista. Vaalivoiton jälkeen hänen puheidensa vaikutus voi olla vielä nykyistä suurempi.

Vapauspuolueen Geert Wilders turvamiesten ympäröimänä.
Geert Wildersin ympärillä on aina turvamiehiä. EPA / Robin Van Lonkhudsen

Voimistunut maahanmuuttovastaisuus on vaikuttanut ilmapiiriin. Tuoreen hollantilaistutkimuksen mukaan jo neljä kymmenestä turkkilais-, marokkolais- ja surinamilaistaustaisesta hollantilaisesta ei enää tunne oloaan kotoisaksi.

Takavuosina Hollannin vaalit olivat Euroopan tylsimpien joukossa. Koskaan aikaisemmin maan politiikkaan ei ole kohdistunut niin paljon kansainvälistä mielenkiintoa kuin nyt.

Hollannin vaalituloksella on vähintäänkin suuri symbolinen merkitys koko muuhun Eurooppaan. Aikaisemminkin poliittiset liikehdinnät ovat levinneet maasta muualle.

Grafiikka
Timo Kallio / Yle Uutisgrafiikka

Ranska: Presidentinvaaleissa tehdään suuri ratkaisu eikä mikään ole varmaa

Äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman Marine Le Penin voitto Ranskan presidentinvaaleissa vavisuttaisi koko Eurooppaa.

Järisyttävimpien arvioiden mukaan Le Penin voitto voisi jopa tuhota Euroopan unionin.

– Le Pen on puhunut hyvin kielteisesti EU:sta. Hänen valinnastaan seuraisi Euroopalle suurta epävarmuutta ja mitä luultavammin EU:n lopullinen romahdus, professori Louis Clerc Turun yliopistosta sanoo Ylelle.

Marine Le Pen on luvannut neuvotella EU:n ja Ranskan suhteet uusiksi. Käytännössä hän sanoo vievänsä Ranskan äänestykseen eurovaluutassa pysymisestä ja EU:sta eroamisesta. Se miten Le Pen presidenttinä toimisi, ei ole ollenkaan varmaa.

Kuvassa Marine Le Pen tuulettaa lavalla kampanjatilaisuudessa.
Marine Le Pen kampanjatilaisuudessa. EPA / Guillaume Horcajuelo

Hänen valinnallaan voisi olla historiallisen kauaskantoisia seurauksia.

Le Penin voitto voisi murtaa EU:n perusakselin eli Saksan ja Ranskan välisen liiton. Tuosta liitosta sai alkunsa koko Euroopan yhdentymisprojekti toisen maailmansodan jälkeen.

– Saksa-Ranska –akselilla on ollut erityinen merkitys läpi koko unionin historian ja kehittymisen. Se on ollut keskeinen myös viime vuosien kriisien hallinnassa. Saksan ja Ranskan vaaleilla on suuri merkitys suuntaansa etsivälle EU:lle, painottaa ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista.

Ranskan vaaleja on hyvin vaikea ennustaa. Vaikka Le Penin voitto ei näytä kannatusmittausten perusteella todennäköiseltä, pitävät monet politiikan asiantuntijat sitä mahdollisena.

Melkein mitä tahansa voi tapahtua, tiivistää Ranskassa työskentelevä suomalaistutkija.

– Le Pen pitää ottaa todesta. Vaikka Le Pen häviäisi, hänen edustamiaan asioita ei voi sivuuttaa. Ne jäävät keskusteluun, toteaa Ranskaan ja populismiin erikoistunut tutkija Laura Parkkinen Université de Bourgognesta.

Marine Le Penin ennustetaan etenevän presidentinvaalien ensimmäiseltä kierrokselta helposti jatkoon. Toistaiseksi on kuitenkin näyttänyt siltä, että Le Pen häviäisi toukokuun alussa järjestettävällä toisella kierroksella liberaalille Emmanuel Macronille.

Kuvassa vasemmalla Geert Wilders, Marina Le Pen ja ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen Frauke Petry.
Geert Wilders, Marine Le Pen ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen Frauke Petry Euroopan oikeistopopulististen ja äärioikeistolaisten puolueiden kokouksessa Saksan Koblenzissa tammikuussa. EPA / Sascha Ditscher

Sekä Britannian brexit-äänestys että Trumpin voitto Yhdysvalloissa osoittivat, ettei mielipidemittauksiin kannata uskoa liikaa.

Ranskassa tutkimuslaitokset ovat jo varoittaneet, etteivät gallupit välttämättä kerro koko totuutta tilanteesta. Le Penin äänestäjiin liittyy epävarmuutta.

– On mahdollista, että he ovat mielipidemittauksissa aliedustettuina. Heidän määränsä on voitu arvioida väärin, toteaa professori Louis Clerc.

Aikaisemmissa vaaleissa Le Penin kannattajat eivät ole halunneet ilmoittaa gallupeissa äänestävänsä Kansallista rintamaa.

Vaalikampanja on ollut myrskyisä, ja ennen huhtikuun 25. päivä äänestettävää ensimmäistä kierrosta tapahtuu todennäköisesti vielä paljon. Toistaiseksi kampanjaa on värittänyt eniten keskustaoikeiston ehdokasta François Fillonia koskeva korruptiotutkinta.

Professori Clercin mukaan Le Pen voisi voittaa, mikäli toisella kierroksella vastassa olisi korruptioskandaalissa rypevä Fillon.

– Kaikki on mahdollista. Ihmiset ovat kiukkuisia. Tunteet ovat voimakkaita ja saattaa olla, että vasemmistolaiset eivät suostu äänestämään Fillonia ja siten hänestä (Le Penistä) tulisi presidentti. Tällä hetkellä mielipidetutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että Fillon voittaisi Le Penin.

Suomalaisittain on kiinnostavaa, että sekä Le Peniä että Fillonia pidetään Venäjä-myönteisinä.

Heidän vastustajansa, keskustalaisen Macronin kampanjaa vastaan on tehty hakkerointiyrityksiä. Tekijöitä ei ole saatu jäljitettyä, mutta jälkien oletetaan johtavan Venäjälle.

– Pahimpia uhkakuvia on se, että Venäjä pystyisi vaikuttamaan kyberuhalla sekä Ranskan että Saksan vaaleihin, miettii Laura Parkkinen.

Parkkinen arvioi, että Le Penin nousu presidentiksi lähentäisi Ranskan ja Venäjän suhteita. Ranskan presidentillä on paljon valtaa ulkopolitiikassa.

Grafiikka
Timo Kallio / Yle Uutisgrafiikka

Saksa: Loppuuko Merkelin valtakausi?

Jos Euroopan johtaja nimettäisiin, olisi hän muun maailman silmissä Saksan liittokansleri Angela Merkel. Häntä kuuntelevat muut maailman johtajat, jopa Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Siksi 12 vuotta vallassa olleen Merkelin tappio syksyn liittopäivävaaleissa olisi yhden aikakauden päätös.

Kristillidemokraattisen Merkelin haastaja on Euroopan parlamentin pitkäaikainen puhemies, sosiaalidemokraattien Martin Schulz. Hän on Merkelin tavoin hyvin EU-myönteinen.

EU:n ja sen jännitteet Schulz tuntee läpikotaisin, mutta unionin ulkopuolella hänen olisi lunastettava asemansa Euroopan johtajana.

Merkel on Trumpin valinnan jälkeen ollut liberaalin maailmanjärjestyksen tärkein puolustaja. Vielä ei tiedetä, olisiko EU:n ulkopuolella melko tuntemattomasta Schulzista tähän rooliin.

– Toisaalta taloudellisesti ja poliittisesti vahvan Saksan johtajalla on aina arvovaltaa Euroopassa ja maailmalla. Se, miten hyvin Schulz onnistuisi Saksan johtamisessa ja EU:n haasteiden ratkaisemisessa, vaikuttaisi hänen arvovaltaansa maailmalla, toteaa ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista.

Kuvassa Martin Schulz osoittaa oikealla kädellään eteenpäin.
Martin Schulz kamppailee Saksan liittokanslerin paikasta Angela Merkelin kanssa syksyn vaaleissa. EPA / Felipe Trueba

Oli tuleva liittokansleri sitten Merkel tai Schultz, on hän vaikean paikan edessä. EU on koko 60-vuotisen historiansa pahimmassa kriisissä.

Saksankin vaaleissa populistinen Vaihtoehto Saksalle (AfD) saanee menestystä. Puolueen kannatus on viime aikoina laskenut noin kymmeneen prosenttiin, mutta se on silti pääsemässä ensimmäistä kertaa liittopäiville.

Euroopan vaalien välillä on paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös paljon eroja, muistuttaa Amsterdamin yliopiston poliittisen viestinnän professori Claes H. de Vreese. Ei siis pidä ajatella, että vaaleissa etenisi jokin yksi ja yhtenäinen liike.

– Erityisesti Le Pen ja Wilders yrittävät rakentaa vaalien ympärille suurta kertomusta ihmisten vallankumouksesta, joka alkoi Brexitistä ja jatkui Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Sitä kertomusta ei kannata uskoa, sanoo de Vreese.

Unioni on jakautumassa ydinvaltioihin ja laita-alueisiin. Yksi mahdollisuus on nykyistä löyhempi liitto.

Monet asiantuntijat pitävät myös mahdollisena, että populistien nousu voisi saada aikaan vastareaktion ja unioni saattaisi sen myötä palata yhdentymisen tielle.