Tutkija Halla-ahosta: etäännyttävä yhden asian älykkö

Halla-aho haastaa puolueorganisaation. Hän voi viedä perussuomalaiset kohti hollantilaista maahanmuuttokriittisyyttä.

Perussuomalaiset
Emilia Palonen ja Jussi Halla-Aho
Emilia Palonen ja Jussi Halla-AhoYle / Jussi Nukari / Lehtikuva

Poliittisen populismin tutkijan silmään perussuomalaisen europarlamentaarikon ja nyt siis perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaan Jussi Halla-ahon puheet ja esiintyminen näyttävät kovin yksioikoisilta.

Helsingin yliopiston yliopistolehtorin, dosentti Emilia Palosen mukaan Halla-aho on tuonut esiin lähinnä yhden asian, ja sen hän on välittänyt hyvin etäännytetysti ylhäältä alas.

Sellaisen kuvan Halla-aho helposti itsestään välittääkin. Hän antaa ilmoituksensa YouTube-videolla, kirjoittaa aatoksensa blogiin ja on haastateltavana Facebook-sivullaan.

Älykköjohtaja

Tutkija Palosen mukaan Halla-aho näyttäytyy älykkönä, eikä hän ole mikään karismallaan johtava kansanvillitsijä. Perinteisesti populistiliikkeet ovat kovasti karismaattisten johtajiensa näköisiä. Nyt voi olla toisin, jos Halla-Aho menestyy.

– Hänellä on etäännytetty tyyli, joka sopii intellektuelliin rooliin. Tullaan ja ilmestytään kertomaan tärkeitä asioita, kirjoitetaan niitä. Soinikin toki kirjoittaa, mutta hän menee turuille ja toreille ihan luonnostaan. Halla-aho etäännyttää ajatukset jopa omasta persoonastaan. On vain se asia, joka painaa. Hän on vain sen asian edustaja.

Yksi asia

Se asia on maahanmuuttokriittisyys.

– Se on se agenda, johon Halla-aho haluaa puolueen keskittyvän, Palonen sanoo.

Hänen mukaansa perussuomalaisilla on kuitenkin ollut perinteisesti erilaisia näkökulmia siitä, mitkä asiat ovat olleet tärkeitä.

SMP:läinen vennamolaisuus ei ollut maahanmuuttajakeskeistä, eli traditiosta voisi nostaa muitakin asioita esiin. Siinä mielessä Sampo Terho nostaa useampia asioita esiin, Palonen vertaa.

– Halla-aho näyttäytyy yksiulotteisempana ihmisenä. Hän kyllä kiistää sen, mutta tällaisena hän näyttäytyy. Tähän asiaan hän suuntautuu. Emme ole vielä kuulleet mitä muita asioita hän toisi agendalle. Paitsi ehkä federalismin, joka on mainittu joissakin haastatteluissa.

Hollantilaiset lähellä

Europarlamentaarikko Halla-aho voi eurooppalaistaa perussuomalaisten suuntaa, Palonen arvioi.

– Politiikan tutkimuksessa puhutaan eurooppalaistumisesta. Puolueet, jotka toimivat Euroopan parlamentissa alkavat tehdä enemmän yhteistyötä yli kansallisten puolueiden toiminta-alueiden.

Tämä näkyy myös Halla-ahon puheissa.

– Hänhän vertaa itseään näihin muihin liikkeisiin, nimenomaan maahanmuuttokriittisiin liikkeisiin Euroopassa. Soini on myös viitannut perussuomalaisiin tällaisena eurooppalaisena puolueena. Hän on sanonut edustavansa muun muassa tanskalaista oikeistopopulismia, mutta nyt Halla-aho kiinnittää itsensä juuri maahanmuuttokriittiseen suuntaan, Palonen sanoo.

Palosen mukaan suunta ei ole kuitenkaan enää ole Tanska. Luonnollisempi yhteys näyttää löytyvän hollantilaisesta maahanmuuttokriittisestä populismista.

Liikaa kompromisseja

Videoilmoituksen sanavalinnoista populismin tutkija saa irti yhtä ja toista.

– Siinä kuuluu puolueorganisaation haastaminen. Nähdään perussuomalaisuus liikkeenä, jolla on tiettyjä periaatteita, joita täytyy puolustaa ja hyvin vahvastikin.

Palosen mukaan ilmoituksesta paistaa läpi väite siitä, että perussuomalaiset on muuttunut liikaa perinteiseksi puolueeksi. Se tekee liikaa kompromisseja muiden puolueiden kanssa. Halla-aho hakee puolueen näkemistä liikkeenä, jonka pitää ajaa tiettyä selkeää asialistaa ja olla vesittämättä sitä.

– Kansallismielisyys korostuu. Se ei ole välttämättä kilttiä patriotismia, vaan vahvaa kansallismielisyyttä, jossa tehdään tiukka ero Suomen ja suomalaisuuden ja muun välillä, Palonen sanoo.

Ja taas sanomaa valuu ylhäältä alas. Ei niin kuin tavallisesti populistisessa liikehdinnässä ruohonjuuritasolta ylöspäin, niin, että kansa puhuu.

– Se on enemmänkin niin, että Halla-aho puhuu kansan nimissä jonkun suuren kansallisen asian näkökulmasta, Palonen arvioi.