Suositaanko autoja liikaa kaavoituksessa? Moni helsinkiläisehdokas sanoo kyllä

Koko maan kuntavaaliehdokkaista enemmistö on sitä mieltä, että yksityisautoilijoita ei suosita kaavoitusratkaisuissa liikaa. Professori on toisella kannalla.

yhdyskuntasuunnittelu
Liikennettä Hakaniemessä.
Helsingissä käytetään julkista liikennettä huomattavasti koko maan keskiarvoa enemmän.Ilmari Herranen / AOP

Helsinkiläiset kuntavaaliehdokkaat kokevat muuta maata enemmän, että kaavoitusratkaisuissa suositaan liikaa yksityisautoilijoita. Asia käy ilmi Ylen kuntavaalikoneeseen (siirryt toiseen palveluun) tulleista vastauksista.

Ehdokkailta kysyttiin, mitä mieltä he ovat väitteestä, jonka mukaan yksityisautoilijoita suositaan kaavoituksessa liikaa.

Helsinkiläisistä yli 42 prosenttia kertoi olevansa väitteestä joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Koko maan ehdokkaista tällä kannalla oli vain noin viidennes, reilut 21 prosenttia.

Täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteestä oli koko maan ehdokkaista noin kaksi kolmesta: 68,5 prosenttia. Myös helsinkiläisistä kuntavaaliehdokkaista eri mieltä väitteen kanssa oli yli puolet, noin 54 prosenttia.

Tuloksiin vaikuttaa jonkin verran se, että koko maan ehdokkaista kymmenkunta prosenttia ei ollut vastannut kysymykseen.

Ylen vaalikoneeseen oli vastannut viime perjantaihin mennessä yli 16 000 kuntavaaliehdokasta, heistä noin 770 on ehdolla Helsingissä. Ehdokkaat voivat vastata vaalikoneeseen edelleen.

Kaavoitus ja autoilijat
Yle/Uutisgrafiikka

Professori: Autoilijoita on suosittu joka paikassa

Yhdyskuntasuunnittelun professoria Juho Rajaniemeä tulokset eivät yllätä. Ne kuvaavat sitä tapaa, jolla ihmiset ylipäätään liikkuvat.

– Helsingissä käytetään julkista liikennettä huomattavasti keskimääräistä enemmän, kun taas koko maassa iso osa ihmisistä käyttää henkilöautoa päivittäin.

– Tämä johtuu siitä, että Suomea on 50–60 vuotta rakennettu autokaupunkiperiaatteella, lukuun ottamatta suurimpia kaupunkeja. Suomalaiset taajamat ja kaupungit ovat pinta-alaltaan hyvin laajoja, sanoo Tampereen teknillisessä yliopistossa työskentelevä Rajaniemi.

Hänen mukaansa yksityisautoilijoita on suosittu käytännössä joka paikassa, vähiten kuitenkin Helsingissä, Tampereella ja Turussa sekä muissa isoissa kaupungeissa.

– Siinä mielessä olisi odottanut, että pienemmillä paikkakunnilla tai muualla Suomessa olisi ollut isompi prosentti niitä, jotka ovat sitä mieltä, että yksityisautoilijoita suositaan liikaa kaavoitusratkaisuissa.

"Päättäjillä on ehkä pieni harha"

Autokaupunkirakentaminen on edelleen se tapa, jolla kaupunkeja lähtökohtaisesti rakennetaan, Rajaniemi toteaa.

– Tässä on ehkä pieni harha päättäjillä. Monet päättäjät, varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, ovat autonkäyttäjiä. He eivät välttämättä hoksaa, kuinka iso osa ihmisistä ei kuitenkaan käytä autoa päivittäin.

Autokaupunkiajattelu on kuitenkin muuttumassa pikkuhiljaa, professori sanoo. Esimerkiksi Helsingissä viime syksynä nuijittua uutta yleiskaavaa on perusteltu muun muassa sillä, että kaupunkia on viime vuosikymmenet kehitetty yksityisautoilu edellä, mutta nyt tarkoitus on kasvattaa julkisen liikenteen osuutta kulkumuotona merkittävästi.

– Liikenteen ja maankäytön suunnittelijat, jopa suuri yleisö, ovat havahtuneet liikenteen aiheuttamiin ongelmiin.

– Autot vievät paljon tilaa. Yksi henkilöauto saattaa tarvita kolme pysäköintipaikkaa: paikan kotona, paikan työpaikalla, paikan palveluissa. Se on hyvin iso ala kaupunkirakentamisesta, Rajaniemi sanoo.

Helsingin keskustassa parkkiruutuja on hyödynnetty viime aikoina muun muassa lounas- ja terassipaikkoina.

Mitä professori itse olisi vastannut kuntavaalikoneen väittämään?

– Luultavasti, että "jokseenkin samaa mieltä".

– Suurimmassa osassa kaupunkeja se on totta: yksityisautoilijoita suositaan liikaa kaavoitusratkaisuissa. Henkilöauto on se, mistä suunnittelu lähtee, vaikka se voisi olla julkinen liikenne, kävely ja pyöräily.

Testaa: Ylen kuntavaalikone (siirryt toiseen palveluun)