Tutkimus: Valtameret ovat lämmenneet oletettua nopeammin

Tutkimuksen mukaan meriveden lämpeneminen on vuoden 1992 jälkeen vauhdittunut lähes kaksinkertaiseksi.

ilmastonmuutos
Suuri turkoosi, vaahtopäinen aalto.
Atlantti näyttää voimaansa Etelä-Afrikan rannikolla. Ilmastonmuutos nostaa merenpintoja sekä lisää ja voimistaa myrskyjä.Nic Bothma / EPA

Maailman valtameret ovat lämmenneet kahtena viime vuosikymmenenä lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin kolmena edellisenä vuosikymmenenä, kertoo tuore kiinalais-yhdysvaltalainen tutkimus.

Kiinan tiedeakatemian, Yhdysvaltain meren- ja ilmakehäntutkimuslaitoksen NOAA:n ja yhdysvaltalaisen St. Thomasin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että vuosina 1960–2015 valtameret lämpenivät 13 prosenttia enemmän kuin maailman hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on päätellyt aiempien tutkimusten perusteella.

IPCC:n raportteja käytetään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtyjen päätösten pohjana.

Uuden tutkimuksen mukaan vesien lämpeneminen on nykyisin syy jopa puoleen merenpintojen kohoamisesta. IPCC ja muut aiemmat selvitykset ovat antaneet luvuksi 30–40 prosenttia, kertoo Kevin Trenberth, yksi tutkimuksen johtajista.

Automaattipoijut antavat tietoa

Maailman meriin on imeytynyt noin 90 prosenttia kasvihuonekaasujen aiheuttamasta lisälämpiämisestä, joten merien merkitys on erittäin suuri paitsi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä niin myös muutoksen seuraamisessa.

Mittaustulosten vähäisyys on kuitenkin hankaloittanut sen arvioimista, miten tilanne on ajan myötä muuttunut. Vanhastaan mittauksia tehtiin vain laivoilta niiden reittien varrelta.

Vuonna 2000 vesille laskettiin yli 30 valtion yhteisen Argo (siirryt toiseen palveluun)-ohjelman ensimmäiset automaattiset mittauspoijut. Nykyisin maailman merillä kelluu noin 3 800 poijua, jotka mittaavat veden lämpötilaa ja suolapitoisuutta aina kahden kilometrin syvyydestä asti.

Myös Suomen ilmatieteen laitos operoi useita poijua Selkämerellä ja Gotlannin syvänteellä.

Mallin tarkkuus hämmästytti laatijansa

Tutkijat laativat mallin, jonka avulla yksittäisistä havainnoista voitiin tehdä päätelmiä laajalta alueelta. Mallin toimivuutta testattiin vertaamalla tuloksia Argo-poijujen antamiin lukuihin. Aluksi mukaan otettiin vain muutamia, jotta tilanne olisi vastannut niukkaa dataa ennen Argo-ohjelmaa.

Kun tutkijat sitten laajensivat mallinsa tulokset koskemaan kokonaisten valtamerien mitattuja lämpötiloja, tulokset olivat hämmästyttävän tarkkoja, Trenberth kertoo.

Niiden perusteella tutkijat luottavat tietävänsä, miten paljon lämpöä merissä oli jopa niin kauan sitten kuin 1950-luvun lopulla.

Syvät vedet alkoivat lämmetä 1990-luvulla

Tutkimuksen aikajana osoittaa, että ennen vuotta 1980 lämpötilanmuutokset olivat vähäisiä. 1990-luvulla lämpeneminen alkoi ulottua syviin vesiin, ja siellä se on ollut myös nopeinta.

Eniten ovat lämmenneet Atlantti ja Tyynimeri trooppisella vyöhykkeellä sekä Antarktista ympäröivä Etelämeri. Vesien lämpeneminen saa ne laajenemaan ja merenpinnan nousemaan, mikä aiheuttaa rannikoilla tulvia ja Antarktiksella jäähyllyjen rapautumista.

Tutkimus on julkaistu Science Advances (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä. Sisällöstä kertovat myös muun muassa Phys.org (siirryt toiseen palveluun)- ja Inside Climate News (siirryt toiseen palveluun) -sivustot.

Lisätty 17.3. klo 9.20 Suomen ilmatieteen laitoksen osuus Argo-ohjelmassa ja korjattu lautta-sana poijuksi.