Nollasopimukset kieltävä kansalaisaloite vastatuulessa – valiokunta hylkäisi

Nollatuntisopimukset kieltävä kansalaisaloite pitäisi hylätä, katsoo eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta.

kansalaisaloitteet
Tarjoilija kaatamassa viiniä laseihin.
Mika Kanerva

Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää niin sanottuun nollasopimukseen liittyvän kansalaisaloitteen lakiehdotukset.

Kansalaisaloite sai keräysvaiheessa yli 62 000 allekirjoitusta. Palkansaajajärjestöt ovat kannattaneet sitä, kun taas työnantajat ja Suomen Yrittäjät ovat vastustaneet. Kansalaisaloitteessa esitetyn huolen mukaan työsuhteiden ehdot ja toimeentulo pitää turvata nollasopimuksilla työtä tekeville. Keino tähän olisi ollut kieltää nollatuntisopimukset työsopimuslailla.

Aloitteessa ehdotettiin, että kiellettäisiin sellainen työnantaja-aloitteinen osa-aikatyö, jonka säännöllinen työaika on alle 18 tuntia viikossa.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on kuitenkin mietinnössään sitä mieltä, että monissa tilanteissa yrittäjillä on tarve teettää työtä tuota rajaa vähemmän.

– Pahimmassa tapauksessa työtä jätettäisiin teettämättä kokonaan, Tarja Filatovin (sd.) johtama valiokunta sanoo tiedotteessa.

Samaan aikaan aiheen parissa jatkaa tekee työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä. Sen on määrä saada maaliskuun aikana valmiiksi selvitys nollatuntisopimusten pelisäännöistä.

– Valiokunta edellyttää, että työryhmä etsii ratkaisuja kansalaisaloitteessa esiin tuotujen epäkohtien korjaamiseen.

Laki ei tällä haavaa määrää vähimmäistyöajasta. Työajasta voidaan sopia vapaasti työsopimuksessa.

Tilastokeskus selvitti nollasopimusten yleisyyttä muutama vuosi sitten. Tilaston mukaan vuonna 2014 noin 83 000 palkansaajaa (4 prosenttia) oli työsopimuksella, jossa työtuntien vähimmäismääräksi oli sovittu nolla.