Eurooppa jännittää, kuinka suureksi äärioikeisto on kasvanut Hollannissa - Kuinka Wildersin käy vaaleissa?

Vaikka ulkomaalaisvastainen vapauspuolue voittaisi vaalit, on epätodennäköistä, että se voisi muodostaa hallituksen.

Alankomaat
Hollannin pääministeri Mark Rutte (taka-alalla) ja vapauspuolueen johtaja Geert Wilders.
Hollannin pääministeri Mark Rutte (taka-alalla) ja vapauspuolueen johtaja Geert Wilders.Robin van Lonkhuijsen / AFP

Hollannissa järjestetään tänään parlamenttivaalit.

Vaaleissa suurimmaksi kysymykseksi ennakkoon on noussut, kuinka suureksi kasvaa Geert Wildersin johtaman äärioikeistolaisen vapauspuolueen ääniosuus. Kovin kiista voitosta käydäänkin vapauspuoluen ja pääministeri Mark Rutten johtaman keskusta-oikeistolaisen kansanpuolueen kesken.

Hollanti on parhaillaan ankarassa diplomaattisessa kiistassa Turkin kanssa. Samaan aikaan Wilders halua sulkea maan rajat muslimeilta, kieltää Koraanien myymisen ja sulkea moskeijat. Lisäksi Wilders haluaa irrottaa Hollannin Euroopan unionista.

Vapauspuolue on johtanut mielipidekyselyitä, mutta aivan viime aikoina Rutten kansanpuolue on ajanut sen ohi.

Uusimpien kyselyiden mukaan kansanpuolue saisi 150-paikkaiseen parlamenttiin 24 - 28 paikkaa.

Vapauspuolueella on väistyvässä parlamentissa nyt 12 paikkaa. Määrän odotetaan nousevan 19 - 22:een.

Ei yksipuoluehallitusta

Vaaleissa on mukana peräti 28 puoluetta, mikä on maan ennätys toisen maailmansodan jälkeen.

Mikään puolue ei nykyasetelmilla voi yksin muodostaa hallitusta, vaan vaalivoittajan on kyettävä saamaan aikaan toimiva koalitio, jolla on vähintään 76 edustajaa. Mikään puolue ei ole ilmoittanut haluavansa muodostaa hallitusta vapauspuolueen kanssa.

Vaalikampanjajulisteita Haagissa, Hollannissa, 14. maaliskuuta.
Vaalikampanjajulisteita Haagissa, Hollannissa, 14. maaliskuuta.Emmanuel Dunand / AFP

Ennakkoon näyttää todennäköisimmältä, että Rutten kansanpuolue saa suurimman puolueen aseman ja kokoaa hallituksen mahdollisesti keskustalaisen kristillisdemokraattisen puolueen ja sosiaaliliberaalisen demokraatit 66 -ryhmän kanssa. Myös Hollannin vasemmistovihreä liike GroenLinks voi olla ehdolla hallitukseen.

Äänestys alkoi Suomen aikaa kello 8.30 ja päättyy kello 22. Tulokset julistetaan virallisesti 21. maaliskuuta.

Euroopassa seurataan hermostuneina

Muissa EU-maissa seurataan Hollannin vaalitulosta jännittyneinä. Turvapaikan hakijoiden toissavuotinen vyöry, Britannian EU-ero, populistisen Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain johtoon ja uusin kina Turkin kanssa ovat voineet kiihdyttää ulkomaalaisvastaista ja EU-kriittistä liikehdintää.

Jos vapauspuolue saa merkittävän vaalivoiton, joutuisi Hollanti tielle, jonka kulkua olisi vaikea ennustaa. Joka tapauksessa hallitusneuvottelut mutkistuisivat.

Hollanti aloittaa nyt kolmen Euroopan maan vaalisarjan, jossa jokaisessa ulkomaalaisvastaisuus ja EU-ero ovat tärkeitä vaaliteemoja.

Ensi kuussa käydään Ranskassa presidentinvaalit ja syksyllä järjestetään Saksan liittopäivävaalit.

Näille vaaleilla Hollannin tänään antamalla esimerkillä voi olla merkitystä.

Lue tästä lisää Hollannin ja Ranskan murrosvaaleista.

Lähteet: AFP