Kokenut moottorikelkkailija: Naru on kelkkailijan tärkein työkalu

Maastoliikenneonnettomuudet, joissa on mukana moottorikelkka tai mönkijä, ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Viime vuonna Lapin pelastuslaitoksen tilastoihin kirjattiin nelisenkymmentä maastoliikenneonnettomuutta.

moottorikelkkailu
Mottorikelkkailija ajaa reitillä
Vesa Vaarama / Yle

Keväinen Lappi houkuttelee moottorikelkkailijoita urheilemaan niin reiteille kuin umpisellekin lumelle. Yksi turvallisen moottorikelkkailun perussäännöistä on se, ettei liikkeelle kannata lähteä yksin. Porukasta saa turvaa hätätilanteessa tai jos esimerkiksi kelkka jumahtaa kiinni hankeen.

– Nyt kun alkaa tulemaan vesialueilla niin sanotusti sosetta ja kun on paljon paksua lunta niin kyllä se jää aika helpostikin kiinni. Hiki siinä tulee, kun sitä ottaa irti, hymyilee Länsi-Pohjan Moottorikelkkailijat ry:n sihteeri Kari Alakangas.

Kaveria ei jätetä, on perussääntö myös moottorikelkkailussa.

– Kelkkailemme pääsääntöisesti niin, että meitä on useampi kelkkailija kimpassa. Sitten jos olet yksin liikkeellä ja jäät kiinni, niin siinä pitääkin jo vähän miettiä, että miten pääsee irti, Alakangas jatkaa.

Kelkkailijan tärkeimmäksi työkaluksi Alakangas mainitsee narun. Jos kelkka jää lumeen kiinni, voi toinen kelkkailija hieman hinata kiinnijäänyttä kelkkaa. Usein jo parin metrin hinaus auttaa kelkkailijaa pääsemään matkaan omin avuin. Narulla voi myös hinata rikkoontuneen kelkan lähimmälle tielle.

Varanaru on myös tarpeen, jos kelkan käynnistysnaru katkeaa. Pyöräyttämällä varanarun variattorin ympärille, saa kelkan käyntiin.

"Kyllä se sieltä aina lähteepi"

Kelkan saa yksinkin irti, mutta se vaatii kärsivällisyyttä ja esimerkiksi vetoliina on korvaamaton apu.

– Jääalueella, jos on vaikka pilkkimässä, niin kairalla voi tehdä reiän ja siihen asettaa tukipisteeksi vaikka polttopuukalikan. Muutenhan ne puut ovat jäällä vähissä. Metsässä taas löytyy puu, jonka ympärille liina kiedotaan ja sitten se kiinnitetään kelkkaan ja kiristetään, Alakangas kuvailee.

Sitten vain kaasutellaan kohti tukipistettä, kunnes kelkka liikahtaa. Narun lisäksi Alakankaan kelkan mukana kulkevat aina lumikengät. Kiinnijääneen kelkan eteen tampataan lumikengillä, tai tavallisilla kengillä, lähtöalusta. Telan alle voi myös koittaa laittaa jotakin pitävää.

– Pitää pään kylmänä jos jää kiinni. Kyllä se sieltä aina lähteepi, voi vähentää vaatetusta ja ottaa ihan rauhassa. Ei siinä ole kelkalla eikä sulla mitään hätää. Vähän aikaa kun oottelee, niin saattaa tulla toinen kelkkailija kaveriksi. Kerran olen itse ajanut niin pahasti kiinni, että piti soittaa kaveri hätiin, Alakangas kertoo.

moottorikelkka, moottorikelkkailijat
Moottorikelkkailu on jopa terapeuttista, toteavat Länsi-Pohjan moottorikelkkailijoiden puheenjohtaja Kari Autio (oik.) ja sihteeri Kari Alakangas.Paula Hiljanen / Yle

Jäällä kelkkaillessa suuntavaisto katoaa helposti, sumu tai tuisku saattavat yllättää ja Alakangas kertookin, ettei liiku koskaan ilman paikannuslaitetta.

– Aika turvaton olo tulee jos ei ole suunnistuslaitetta ja sumu iskee.

Moottorikelkkailijan tulee ottaa huomioon myös maastossa sattuvat viat. Alakangas sanookin, että esimerkiksi kun he lähtevät viikonloppuna kerhon kanssa Pyhätunturille 20 kelkan voimin, on mukana myös huoltoauto ja traileri.

– Tämän päivän kelkan moottoriteknologia on sellainen, että sitä on hankalampi kairassa korjata. Pitää laittaa tietokone kiinni, ajaa ohjelma ja katsoa, että mikä on hätä. Jos reissussa sattuu jotakin, eikä sitä saada korjattua, niin hinaamme kelkan tielle huoltoauton trailerin kyytiin ja matka jatkuu sitten sillä tavalla.

Useampia moottorikelkkapaloja tänä keväänä

Moottorikelkkakausi on kuumimillaan ja Lapin Pelastuslaitoksen mukaan se näkyy jonkin verran myös tehtävien määrässä.

Maastoliikenneonnettomuudet, joissa on mukana moottorikelkka tai mönkijä, ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Viime vuonna Lapin pelastuslaitoksen tilastoihin kirjattiin nelisenkymmentä maastoliikenneonnettomuutta. Tilastollisesti tänä keväänä seurataan edellisvuotta ja tähän mennessä onnettomuuksia on sattunut kolmisenkymmentä.

– Tulipaloja moottorikelkoille on sattunut reilu puolenkymmentä, kertoo Lapin pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Ari Soppela.

Moottorikelkkailuun liittyvät monenlaiset vaaratilanteet. Yleisimpiä ovat puuhun, rakennukseen tai muihin ajoneuvoihin törmäämiset, uralta suistumiset, kaatumiset ja kelkan alle jäämiset. Jäällä kelkkaillessa riskinä on veteen putoaminen.

Yksi perussääntö turvalliseen kelkkailuun onkin, ettei lähde maastoon tai reiteille yksin. Apua voi tarvita myös jos kelkka jää kiinni hankeen. Soppela suosittelee 112-sovelluksen lataamista puhelimeen. Lapin pelastuslaitoksella ja useilla safariyrityksillä on käytössä myös oma hätäpaikannussovellus.

Talvinen maisema Lapissa.
Varsinkin erämaassa kelkkaillessa kannattaa muistaa ladata 112-sovellus ja huolehtia, että puhelimessa on virtaa.Pekka Kauranen / Yle

Lapissa eniten kelkkaonnettomuuksia tapahtuu Rovaniemellä ja Kittilässä. Soppela arvioi että syynä voivat olla muualta tulevat, kokemattomat kelkkailijat. Onnettomuuksia ja pienempiä havereita tapahtuu myös turistien suosimilla kelkkasafareilla. Moni yritys käyttääkin safarikelkoissa rajoittimia.

Lapland Safaris yrityksen Rovaniemen aluepäällikkö Jyrki Karonen sanoo, että varsinkin uudet, sähköiset rajoittimet, ovat ehkäisseet onnettomuuksia.

– Niin sanottu aloittelijan tutti leikkaa kiihtyvyyttä lähdön hetkellä, mikä on säästänyt asiakkaita ja meitä onnettomuuksilta. Kaikissa safarikelkoissa käytämme rajoitinta, Karonen sanoo.