Miksi isät eivät käytä enemmän perhevapaita? – Katso tästä tärkeimmät syyt

Isät käyttävät keskimäärin vain vajaat neljä viikkoa isyysvapaata heille kiintiöidystä yhdeksästä viikosta.

Kotimaa
Heikki Soini lapsensa kanssa ulkona.
Retu Liikanen / Yle

Helsinkiläinen toimittaja Heikki Soini antaa kotipihalla vauhtia vauvakeinussa istuvalle tyttärelleen. Soini on ollut vuoden vaihteesta lähtien hoitovapaalla vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäisen Saiman kanssa. Asiasta oli sovittu vaimon kanssa jo lasta suunniteltaessa.

– Mä haluan olla oman pätkän kotona. Tutustuu, saa vähän syvemmän suhteen omaan lapseen. Kun on nähnyt paljon isiä, jotka jollain tavalla luovuttaa siinä vanhemmuuden alkumetreillä, ja jotenkin ne eivät saa siitä enää kiinni, niin en mä halua sellaista suhdetta mun lapseen.

Vanhempainvapaakauden jälkeen kotihoidon tuella lasta hoitavista kuitenkin vain vajaat seitsemän prosenttia on isiä.

Isien osuus perhevapaista vajaat kymmenen prosenttia

Viidennes isistä ei pidä päivääkään isyyslomaa. Monet heistä ovat yrittäjiä, opiskelijoita tai työttömiä, eivätkä sen takia näy tilastoissa.

Mutta neljä viidestä isästä pitää isille kiintiöityjä, tuloihin sidottuja isyysrahapäiviä. Mutta enimmäkseen silloin, kun myös äiti on kotona. Ja keskimäärin vain vajaat neljä viikkoa, vaikka maksimissaan isyysvapaita voisi pitää yhdeksän viikkoa ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta.

Vaikka isävapaita siis pidetään yhä enemmän, niin niiden lyhyen keston takia isien osuus perhevapaista jää alle kymmeneen prosenttiin.

Nyt perhevapaita ollaan uudistamassa, ja tavoitteena on, että kymmenen vuoden päästä isien osuus vapaista olisi kaksikymmentä prosenttia.

Osassa esitetyistä malleista isille on kaavailtu entistä pidempiä kiintiöitä. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen niin sanotussa 6+6+6 -mallissa sekä äiti että isä saisivat vanhempainvapaasta omat kuusi kuukauttaan ja lopusta he sopisivat keskenään.

Onko isät siis pakotettava pitämään pidempiä perhevapaita?

THL:n mallia kehittämässä olleen tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskulan mukaan tähän asti isille korvamerkityt rahat ovat kannustaneet isiä vapaille. Näin kävi esimerkiksi vuonna 2003 voimaan tulleen isäkuukauden kanssa. Sen käyttö moninkertaistui kymmenessä vuodessa.

– Kiintiö yleensä takaa sen, että silloin isät myös sitä käyttävät, koska muuten perhe ja lapsi menettävät sen ajan.

Miksi isät eivät jää ilman kannustimia pidemmille perhevapaille? Tässä kuusi syytä.

1. Perheen tulot tippuvat

Usein isät vetoavat taloudellisiin syihin, kun kysytään, miksi he eivät pidä kovin pitkiä perhevapaita.

– Mutta kun me ollaan tutkittu sitä vähän tarkemmin, niin usein perheissä ei tehdä tarkkoja laskelmia siitä, miten se isän perhevapaa vaikuttaisi perheen talouteen. Oletetaan automaattisesti, että isän poissaolo töistä olisi perheelle suurempi taloudellinen taakka, koska miesten palkat ovat keskimäärin paremmat kuin naisten palkat, Johanna Lammi-Taskula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.

– Sitten taas ne perheet, jotka näitä laskelmia tekevät, usein huomaavat, ettei se vaikutus euromääräisesti ole kovin suuri, jos minkäänlainen.

Selkeä taloudellinen este isien perhevapaille on se, että äidillä ei ole työpaikkaa, johon palata. Silloin perheen taloudellinen tilanne kärsisi, jos isäkin olisi isyysvapailla, koska korvaus ei täysin vastaa palkkaa.

Hoitovapaa taas ei houkuttele isiä, koska siitä saatava korvaus on selvästi pienempi kuin ansiosidonnainen vanhempainpäiväraha.

2. Vanhempien ajatukset omista rooleistaan

Myös vanhat asenteet vanhempien rooleista perheessä istuvat tiukassa.

Monesti isä ajattelee, että hän ei ole hyvä isä, jos hän ei vastaa perheen elättämisestä. Äiti taas ajattelee, että hän ei ole hyvä äiti, jos hän lähtee liian aikaisin työelämään ja jättää lapsen jonkun muun hoidettavaksi, vaikka se hoitaja olisi lapsen isä.

Kiinnostavaa on, että vaikka isät itse kokevat tätä elatusvastuuta, niin tutkimusten mukaan äidit eivät odota, että isän pitäisi vastata täysin perheen elatuksesta. Äidit ovat valmiita jakamaan tämän vastuun.

Ja vaikka äidit kokevat, että pitää olla hyvä äiti, ja pitäisi olla mahdollisimman pitkään hoitamassa lasta kotona, niin tutkimusten mukaan isät eivät odota äideiltä tätä, vaan isät ovat valmiita jakamaan lapsen hoitovastuuta.

– Eli todennäköisesti, jos tästä hieman enemmän keskusteltaisiin siellä perheessä vanhempien kesken, niin voisi käydä ilmi, että siinä on enemmän liikkumavapautta molemmilla osapuolilla, Johanna Lammi-Taskula THL:stä sanoo.

3. Perinteisesti vanhempainvapaat suunnattu äideille

Alun perin perhevapaat ovat olleet äideille suunnattuja. Vasta vähitellen siihen rinnalle on tullut isille suunnattuja vapaajaksoja, mutta ne ovat olleet hyvin lyhyitä. Eli on totuttu ajattelemaan, että vanhempainvapaa on äidin vapaa, vaikka se olisi jaettavissa molempien kesken.

– Siinä kestää sukupolvi toisensa jälkeen ennen kuin ajattelutapa pikkuhiljaa muuttuu. Toisaalta järjestelmä muuttuu ja tarjoaa isille enemmän mahdollisuuksia ja isät alkavat vähitellen tarttua niihin. Isien pidempiin perhevapaisiin totutaan ja ne normalisoituvat, mutta siihen menee aikaa, Johanna Lammi-Taskula kuvaa.

4. Työelämän epävarmuus, työnantajien asenteet ja töiden kasaantuminen

Tällä hetkellä isävapaiden lyhyeen kestoon vaikuttaa myös työelämän epävarmuus.

– Miten paljon epävarmuutta isät kokevat työelämässä, uskaltavatko he jäädä vapaalle työpaikaltaan ja millaiset ovat esimiesten asenteet perhevapaisiin, Lammi-Taskula listaa syitä.

Hän uskoo, että kun isävapaan pitäminen normalisoituu, niin myös työpaikkojen asenteet muuttuvat samassa tahdissa.

– Toivon kuitenkin, että ne muuttuisivat vähän nykyistä nopeammin.

Jo nyt lyhyt isyysvapaa on niin normaalia, että sitä työnantaja tai työkaverit harvoin vastustavat. Toisaalta muutaman viikon pituisille isyysvapaille ei yleensä palkata sijaisia, joten työt helposti kasaantuvat ja töihin paluun jälkeen työkiireet lisääntyvät.

5. Äidin asema työmarkkinoilla

Iso merkitys isävapaiden käyttöön on äidin asemalla työmarkkinoilla.

– Onko hänellä työpaikkaa, millainen koulutustaso hänellä on ja miten paljon imua on palata työelämään perhevapaalta. Jos äidillä on hyvä työura, niin se luo vuorostaan tilaa isälle jäädä kotiin, Lammi-Taskula sanoo.

Tutkimusten mukaan kotihoidon tukea käyttävät eniten vähemmän koulutetut äidit. Heille hoitovapaa voi olla vaihtoehto matalapalkkaiselle työlle.

6. Isät eivät uskalla jäädä yksin hoitamaan lasta

Hoitovapaalla oleva Heikki Soini uskoo, että isät myös pelkäävät jäädä yksin hoitamaan lasta.

– Isät ei uskalla jäädä kotiin, kun siitä alusta lähtien on sellainen käsitys, että äiti on kuitenkin se ykkösvanhempi. Ja jos tulee vähänkään sellainen fiilis, että mä en pärjää ilman tuota äitiä, ja jos kukaan ei tue, niin ajatus siitä, että sä olisit yksin siellä kotona lapsen kanssa tuntuu niin pelottavalta, että isät eivät uskalla jäädä kotiin, Soini arvelee.

– Sitten ne jotenkin pönkittää sitä omaa asemaansa sillä, että minä sitten menen töihin ja tienaan rahat, mutta eiväthän ne äidit sitä oikeasti halua.

Asiaa tutkinut Johanna Lammi-Taskula painottaa, että juuri tästä syystä riittävän pitkä oma kiintiö vanhempainvapaasta on isille erittäin tärkeä.

– Se tuo sen itsenäisen lastenhoitovastuun. Mitä lyhyempi se isän kiintiö on, niin siinä ei välttämättä ehdi syntyä sellaista varmuutta ja rutiinia, ja isä-lapsi -suhde ei pääse samalla tavalla kehittymään.