Maailman terveimmät ihmiset asuvat Amazonin sademetsässä

Suurin osa Tsimane-heimon nauttimasta ravinnosta on hiilihydraattipitoista.

sydän- ja verisuonitaudit
Amazon-joki.
Amazon-joki.Mast Irham / EPA

Maailman terveimmät sydämet on löydetty. Ne sykkivät tutkijoiden mukaan Bolivian metsissä asuvan Tsimane-heimon rinnoissa.

Tsimanet elävät pitkälti samalla tavalla kuin ihmiskunta jo tuhat vuotta sitten: he metsästävät, keräilevät ja viljelevät maata alkeellisin tavoin. Noin 16 000 yksilön kokoisen heimon jäsenillä ei ole juuri lainkaan sydän- ja verisuonitauteja.

Arvostetussa brittiläisessä lääketieteen julkaisu Lancetissa julkaistu tutkimus (siirryt toiseen palveluun) osoittaa, että liikunnan lisäksi hiilihydraattipitoinen, mahdollisimman vähän prosessoitu ruoka näyttäisi olevan ratkaisevassa asemassa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.

16 000 askelta päivässä

Tsimane-heimon elämäntapa eroaa radikaalisti länsimaisten ihmisten elintavoista. Tutkijoiden mukaan länsimaisetkin ihmiset voisivat kuitenkin oppia heiltä jotain sydän- ja verisuonitautien ehkäisystä.

Suurin osa tsimanien nauttimasta ravinnosta on hiilihydraattipitoista, ja koostuu riisistä, maissista, maniokkipensaan juurista ja ruokabanaanista, hedelmistä ja pähkinöistä. Lisäksi ruokavalioon kuuluu metsästettyä villisikaa, tapiiria ja vesisikaa sekä kalastettua monnia ja piraijaa, mutta liha ja kala yhdessä muodostavat vain noin neljänneksen heidän energiansaannistaan.

Kun länsimainen ihminen saa noin puolet energiankulutukuksestaan hiiilihydraateista, tsimanet saavat 72 prosenttia. Ja kun keskimäärin länsimainen ihminen saa noin 30 prosenttia ravinnosta rasvoina, tsimaneilla määrä on vain 14 prosenttia, eivätkä he käytä tyydyttyneitä rasvoja juuri lainkaan.

Merkittävin eroavuus länsimaisiin ihmisiin on kuitenkin liikunnan määrässä. Siinä missä alle 60-vuotiaat tsimanet ottavat keskimäärin 16 000-17 000 askelta päivässä, länsimaiselle ihmiselle jo 10 000 askelta päivässä on saavutus. Lisäksi tsimanet asuvat pienissä yhteisöissä, joissa elämä on sosiaalista.

Tsimaneilla on merkittävästi pienempi riski sepelvaltimotauteihin kuin länsimaisilla ihmisillä. Tutkijat suosittelevatkin länsimaisille ihmisille kokonaisvaltaisempaa liikunnallisuutta sydäntautien välttämiseksi.

– Länsimaisten ihmisten tulisi liikkua huomattavasti totuttua enemmän: pyöräillä työpaikalle, kävellä portaita ja kävellä juoksumatolla kirjoittaessaan, sanoo BBC:n haastattelema (siirryt toiseen palveluun) professori Michael Gurven Kalifornian yliopistosta.

– Moderni elämäntapa riittää pitämään meidät hengissä, mutta kaupungistuminen ja työn erikoistuminen ovat uusia riskitekijöitä sydänterveydelle.