Liian hyvää taas tarjolla? Isot kauppaketjut varoittavat huijausviesteistä

Verkkohuijauksia vastaan käydään sivuilla, jotka näyttävät kuvat kymmenistä viimeaikaisista rahastusyrityksistä.

huijaus
Huijausviestejä, jotka ovat lähetetty S-kaupan nimissä.
Huijausviestejä, jotka ovat lähetetty S-kaupan nimissä.Yle Uutisgrafiikka

Onko sähköpostiisi tai kännykkääsi tupsahtanut mukava viesti K-kauppiaaltasi tai S-marketista? Luvataan lahjakorttia tai sitten kehotetaan osallistumaan arvontaan, jossa palkinto on varma – klikkaa linkkiä, täytä vain muutama tieto kyselylomakkeella tai maksa pankkitunnuksilla tai luottokortilla yhden euron toimitusmaksu.

Helppoa. Ja helppoa mennä halpaan. Jos toimit pyydetyllä tavalla, saatoit sitoutua 79 euron kuukausittaiseen veloitukseen pankkitililtäsi. Tekstiviestikilpailussa puhelinlasku saattaa paisua yllättävästi.

Astuit tilausansaan – eikä perijänä ole tuttu kauppias vaan usein ulkomaalainen harhautussivusto.

S-ryhmä (siirryt toiseen palveluun) ja Kesko (siirryt toiseen palveluun) ovat perustaneet niihin kohdistuneista huijausyrityksistä verkkosivut, joilla on kuvakaappaukset huijausviesteistä. Niiltä voi käydä katsomassa, onko omaan sähköpostiin tupsahtanut juuri sellainen. Yritysten laajuudesta kertoo jotain jo se, että pelkästään Keskolla on sivuillaan 25 esimerkkiä heihin kohdistuneista huijauksista. S-ryhmällä niitä on kuvattuina 15.

Samanlaisten vedätysten kohteina ovat olleet viime aikoina muun muassa Finnkinon ja Gigantin asiakkaat. On luvattu lippuja ja taulutelevisioita. Myös Finnkino (siirryt toiseen palveluun) ja Gigantti (siirryt toiseen palveluun) kertovat huijauksista sivuillaan.

Määrä kasvanut

Gigantti teetti viime kesänä kyselytutkimuksen yli tuhannella ihmisellä huijausviesteistä. Puolet vastaajista oli joutunut huijausyrityksen kohteeksi.

– Viime syksyn Black Fridaystä lähtien huijausviestien määrä on lähtenyt kasvuun. Asiakkailta tulee asiasta yhteydenottoja päivittäin ja kerran viikossa joku yrittää uutta huijausta, kertoo Mikko Koskinen S-ryhmän riskienhallinnasta.

Koskinen kiittelee asiakkaiden valveutuneisuutta, sillä haksahtaneiden yhteydenottoja ei onneksi tule päivittäin.

– Ongelma on se, että huijausviestien laatu on kehittynyt huimasti. Ne on tehty hyvin uskottavalla tavalla, Koskinen sanoo.

Viestien vastaanottajien kannattaa kuitenkin pitää päänsä kylmänä. Ammattilaisten ohje on: jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei myöskään ole totta. Lisäksi kannattaa muistaa, että liikkeet eivät sähköposteissaan koskaan utele salasanoja, tilinumeroita, pankki- tai luottokorttitietoja.

Kielivirheet vähentyneet

Yksi keino erottaa huijaukset aidosta markkinoinnista on ollut niiden huono suomen kieli. Tekstit ovat kuitenkin parantuneet eikä kielioppivirheitä juuri ole.

Yksi viimeaikainen viesti kuuluu näin:

"S-MARKET LAHJAKORTTI i500€

Haluaisimme juhlia kanssasi.

S-market on juuri avannut 500. kauppansa ja paras tapa juhlistaa tätä on antaa lojaaleimmille asiakkaillemme 500€ arvoisia lahjakortteja. Olet tänään tehnyt yhdessä kaupassamme ostoksia, joten olet meidän 34. valitsemamme asiakkaamme.

Vahvista asiakaskoodisi nyt

S-MARKET*34 - VAHVISTA >

Koodisi vahvistamisen jälkeen kysymme sinulta muutaman lisäkysymyksen koskien lahjakorttimieltymyksiäsi. Huomioithan: pyydämme sinua maksamaan 1€ summan varmistaaksemme, että olet yli 18-vuotias suomalainen."

Aika uskottavaa.

Roskapostien sukulainen

S-ryhmän Koskisen mukaan huijausviestien nikkarointi on teknisesti helppoa ja halpaa. Se ei ole erityisen kohdennettua ja sitä tehdään massoille roskapostin tavoin. Riittää, kun promille vastaanottajista lankeaa ansaan, jolloin määrä voi olla jo valtava.

– Julkisuus on usein ainoa lääke huijauksiin, Koskinen kertoo.

Muita keinoja ovat yhteydenotto viestintävirastoon, poliisiin ja tietenkin itse tekijöihin, jos ne paljastuvat.

– Jos tekijöihin saadaan yhteys, ne monesti vastaavat ystävällisesti lopettavansa, mutta puolen tunnin kuluttua palvelin on vaihtunut tai sitten on vaihdettu logot ja käyty jonkin toisen liikkeen kimppuun, Koskinen kuvailee rikollisten toimintaa.

Monenlaista hankaluutta

Haksahtaneille asiakkaille ne aiheuttavat rahanmenoa ja luotto- ja pankkikorttien sulkemisia ja uusimisia. Pahaa mieltä tulee itse kaupassa, kun luvattua tuotetta ei olekaan.

Kauppiaille tulee taas kiukkuista palautetta asiakaspalvelussa, kun vedätys on paljastumassa. Lisäksi huijausten seuranta ja niistä viestiminen työllistävät riskienhallinnan väkeä päivittäin.

Koskinen kertoo vielä yhden hankaluuden: liikkeet voisivat halutakin lähestyä asiakkaitaan hyvillä kampanjoilla, mutta rinnastuminen huijauksiin panee mietteliääksi. Jotenkin pitäisi erottautua huijauksista, mutta miten?

Varsinainen markkinoinnin kyberkysymys.