Lapin kylissä huutava tarve nopeista tietoliikenneyhteyksistä

Tietoliikenteen taso ja volyymi pitää saada nykyajan vaatimusten tasolle, sanoo "kyläverkkolähettiläs" Seppo Alatörmänen.

tietoliikenne
Talkoolaiset
Talkootyö huojentaa kyläverkon hintaa, mutta toki ammattilaisiakin joudutaan käyttämään. Talkoilu lisää kyläläisten yhteisöllisyyttä ja vastuuta verkosta.Jorma Korhonen / Yle

Yhä useammat Lapin kylät ovat innostuneet itse rakennettavasta kiinteästä tietokoneyhteydestä. Puhutaan jo kyläverkkobuumista.

– Kylissä on selvästi havahduttu siihen, että tietoliikenteen taso ja volyymi pitää saada nykyajan vaatimusten tasolle. Ja nopeasti. Operaattorit purkavat kupariverkkoaan ja pelkän mobiilin varaan ei haluta jäädä, sanoo Kuitua pohjoiseen -hankkeen projektipäällikkö Seppo Alatörmänen.

Kolmetoista kyläverkkohanketta

Tähän mennessä Lapissa on rakennettu tai ollaan toteuttamassa kaikkiaan kolmeatoista kyläverkkohanketta.

Seppo Alatörmänen on viimeiset viisi vuotta kiertänyt Lappia ja vienyt sanaa kyläverkoista. Takana on kymmeniä infotilaisuuksia kylillä ja kunnantaloilla. "Lähettilään" vastaanotto on ollut hyvää.

Uusi hankekausi kyläverkkojen rakentamiseksi on hyvässä vauhdissaan.

– Heti sen alussa tuli rahoituspäätökset kahdelle verkolle – yhteensä 370 000 euroa – ja niiden lisäksi ely-keskukseen on jätetty viisi uutta kyläverkkohakemusta. Ja paljon on myös niitä, jotka vielä pohtivat mukaan lähtemistä, Alatörmänen sanoo.

Nopeasti saatavilla ja talkoilemalla edullinen

Tänä päivänä yhä useammat palvelut hoituvat jo netin kautta ja tietokoneen avulla. Nopea laajakaista on tärkeä niin yksityiselle ihmiselle kuin yrittäjällekin. Kyläverkko turvaa myös tv-kanavien näkymisen tilanteessa, jolloin Lapissa puretaan antenniverkkoa ja kanavat häipyvät.

EU-rahoitteisen kyläverkon suosio perustuu sen nopeaan saantiin ja edullisuuteen.

Kyläverkossa liittymän hinta määräytyy verkon laajuuden ja käyttäjämäärän mukaan. Alatörmäsen mukaan se vaihtelee 1 000 eurosta 1 500 euroon. Verkon haltijana on usein osuuskunta.

– Se on optimitilanne, eli että kyläläisten talkoopanos on suuri. Rahoittaja hyväksyy sen, että yksityistä rahaa korvataan talkoilemalla. Kyläverkkoja voidaan toki rakentaa muillakin tavoilla, Alatörmänen huomauttaa.

Miljoonan edestä hakemuksia

Kuitua pohjoiseen -hankkeen projektipäällikön Seppo Alatörmäsen mukaan ely-keskuksessa on tällä hetkellä sisällä runsaan miljoonan euron edestä tukihakemuksia kyläverkoille.

– Tuo antaa merkin siitä, että rahaa tarvitaan lisää, koska myös ensi syksynä, lokakuun viimeisenä päivänä päättyvään hakuun on tulossa hakemuksia. Koska aikaa pohtimiseen on käytettävissä enemmän, niin odotan syksyyn useampia kyläverkkohakemuksia.

– Toivottavasti kylien paine ja halu rakentaa kyläverkkoja vakuuttaa rahoittajan siitä, että kyläverkkoihin kannattaa satsata.

EU:n maaseuturahasto rahoittaa kyläverkkohankkeita elyn kautta.

Kesällä taas kuitua maahan

Ensi kesänä Lapissa aurataan taas kuitua maahan ja rakennetaan kolme kyläverkkoa. Ne ovat Kolarissa Ylläksellä Äkäslompolon verkko, Rovaniemellä Rautiosaari ja Inarissa Ivalon alueella Tolosenkylän verkko.

– Rovaniemen alueella on isompaakin innostusta. Kevään aikana ely-keskukselta odotetaan päätöksiä Auttin-Pirttikosken kyläverkosta sekä Hirvaan verkosta. Myös Sodankylän Tähtikuitu on jättänyt hakemuksen Tanhuan kyläverkon rakentamiseksi, Alatörmänen mainitsee.