Vanhuspalvelulaki voimassa melkein neljä vuotta, eikä vieläkään toteudu kaikilta osin

Esimerkkikuntamme ovat Sipoo ja Espoo. Sipoossa paikka vanhukselle hoituu kolmessa kuukaudessa, Espoossa ei aina.

vanhukset
ruokasali vanhainkodissa
Yle

Oletko 75-vuotias tai yli sen? Tarvitsetko jatkuvaa, ympärivuorokautista, tehostettua palveluasumista? Jos vastasit kyllä, tai olet jonkun tällaisen sukulainen tai läheinen, niin sinun pitäisi saada paikka itsellesi tai läheisellesi kolmessa kuukaudessa. Näin sanoo vanhuspalvelulaki:

Sosiaalihuoltolain mukaan 75 vuotta täyttäneen henkilön on päästävä palvelu-tarpeen arviointiin 7 arkipäivän kuluessa siitä, kun ilmoitus avuntarpeesta on tehty. Vanhuspalvelulain 18 §:n mukaan ei-kiireelliset palvelut on toteutettava kolmen kuukauden sisällä palvelupäätöksen tekemisestä.

Tuo laki tuli voimaan heinäkuussa 2013. Vieläkään se ei kaikilta osin toteudu, sillä noin 120 kuntaa kertoo, että odotusaika voi ylittää lakiin kirjatun kolme kuukautta. Tämä selviää Ylen päivitetystä Vanhusvahdista, jonka tiedot perustuvat kuntien THL:lle syksyllä 2016 antamiin lukuihin.

Parannusta tosin on hieman tapahtunut kahden vuoden takaiseen, silloin noin 170 kuntaa kertoi odotusajan ylittävän kolme kuukautta. Esimerkiksi Espoossa tehtiin viime vuonna 370 päätöstä tuettuun palveluasumiseen pääsystä, ja kahdessa tapauksessa odotusaika ylitti kolmen kuukauden rajan.

Iso Espoo: hoitopaikkoja on lisätty

Pääkaupungin Helsingin kainalossa, Suomenlahden rannalla lepää Espoo. Espoolaisia on tätä nykyä lähemmäs 280 000. Vanhuspalveluja Espoo tuottaa itse tai yhteistyökumppaniensa avulla paljon. Kotikäyntejä on noin 700 000 vuodessa, hoivapaikkoja on lähes 1 400.

– Lisäksi meillä on juuri avattu 247-paikkainen sairaala, jossa palvelemme myös naapurikuntia Kauniaista ja Kirkkonummea, kertoo Espoon vanhusten palvelujen johtaja, Matti Lyytikäinen.

mies
Matti Lyytikäinen, vanhusten palvelujen johtaja, Espoo.Yle

Yle julkaisi ensimmäisen Vanhusvahdin kaksi vuotta sitten. Sen tiedot perustuivat niinikään kuntien antamiin lukemiin syksyllä 2014. Ensimmäisen Vanhusvahdin mukaan Espoo ei kyennyt tarjoamaan kaikille tarvitsijoille tuettua ympärivuorokautista palveluasumista kolmessa kuukaudessa. Eikä se pysty siihen nytkään – niissä kahdessa tapauksessa aikaraja ylittyi.

- Käytännössä pystymme tuottamaan palvelut lain säätämässä ajassa. Tällä hetkellä keskimääräinen odotusaika on vähän yli 30 vuorokautta. Viime vuonna teimme 370 päätöstä ja kaksi henkilöä joutui odottamaan yli kolme kuukautta, Matti Lyytikäinen kertoo, ja jatkaa:

– Tämä on ihan keskeinen asia, jota seuraamme kuukausittain. Olemme kehittäneet prosessejamme siten, että toimimme lain mukaisesti. Olennaista on varmaan se, että olemme lisänneet hoitopaikkoja jonkin verran. Lisäksi kun mittaamme ja arvioimme palvelun tarvetta, niin entistä tarkemmin räätälöimme sen hoidon asiakkaan tarpeisiin sopivaksi. Voi myös olla, ettei hoivapaikka aina olekaan tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Avohoidon ratkaisut ja mahdollisuudet selvitetään aina ensin.

Pieni Sipoo: hallituksen kärkihankkeen vetäjä

Niinikään pääkaupungin Helsingin kyljessä, meren rannalla, sijaitsee Sipoo. Sipoolaisia on noin 20 000. Väestökehitys on ollut Sipoossa kasvava 1980-luvulta lähtien. Vanhuspalvelun paikkoja Sipoo tuottaa itse 48, lisäksi Sipoo ostaa vanhustenpalveluita noin 40 paikan verran.

– Lisäksi meillä on yksi laitosyksikkö, joka aiotaan muuttaa tehostetuksi palveluasumisen yksiköksi vielä tämän vuoden puolella. Siellä on 32 paikkaa, kertoo vanhusten asumis- ja hoitopalvelujen palvelupäällikkö Nina Martikainen.

nainen
Nina Martikainen, vanhusten asumis- ja hoitopalvelujen palvelupäällikkö, Sipoo.Yle

– Meillä on myös alkanut uutena ikääntyneiden perhehoito. Ajatuksena on, että vastaisuudessa voisimme sijoittaa ikääntyneitä ihan yksittäisten ihmisten kotiin, heistä tulisi perheenjäseniä. Perhehoitajille maksettaisiin siitä hoitopalkkio.

Sipoossa vanhustyö on sujunut viime vuosina hyvin, eikä pitkiä odotusaikoja ole päässyt syntymään.

– Meillä ei ole tälläkään hetkellä jonoja. Silloin kun päätös tehdään siitä, että asiakas tarvitsee tällaisen ympärivuorokautisen hoidon paikan, niin kolmen kuukauden sisään se hänelle sitten mahdollistetaan. Aina.

Martikainen kertoo, että kotihoidon palveluja on kehitetty Sipoossa tarmokkaasti, on panostettu gerontologiseen osaamiseen.

– Siis kaikilla tavoin ollaan pyritty panostamaan siihen, että pystytään ottamaan ihmisten asiat hallintaan. On tullut monenlaista uutta ammattiryhmää perinteisten tehtävien rinnalle: fysioterapeutteja ja toimintaterapeutteja. Jos joku vanha, vaikkapa sairaanhoitajan tai lähihoitajan vakanssi vapautuu, niin aina keskustellaan analyyttisesti siitä, että olisiko tähän tehtävään vaikka jonkun muun ammattiryhmän henkilö parempi. Näin ollaan saatu moniammatillisuutta lisää.

Sipoo on saanut tänä vuonna vastuulleen yhden hallituksen kärkihankkeista: omais- ja perhehoidon kehittämisen. Työ on vasta alussa, ja niin on myös yhteistyön kartoittaminen projektin hoidossa.