Virkistävää rehellisyyttä ammattisijoittajien mokista: "Tämä on pelon ja ahneuden välimaastossa pyörimistä"

Salkunhoitaja Olli Viitikko haluaisi, että pieleen menneistä sijoituksista puhuttaisiin alalla avoimemmin.

sijoittaminen
Mies ruutujen äärellä.
Justin Lane / EPA

Sijoituspäätösten teko on vaikeaa omia rahojaan sijoittaville kansalaisille, mutta sitä se on myös ammattilaiselle.

Rahoitusalalla kyllä hehkutetaan menestystä henkselit paukkuen, mutta epäonnistumisista vaietaan visusti.

Taalerin MikroMarkka-rahaston toinen salkunhoitaja Olli Viitikko on listannut blogissaan (siirryt toiseen palveluun) alalle epätyypillisesti omia sijoitusmokiaan. MikroMarkka sijoittaa pienehköihin suomalaisiin pörssiyhtiöihin.

Viitikko ottaisi oppia amerikkalaisesta sijoittajaguru Warren Buffettista, joka on kertonut avoimesti virheistään vuosikymmeniä kestäneellä urallaan. Ihmiset ehkä ymmärtäisivät riskit paremmin, jos heille kerrottaisiin epäonnistumisista.

– Asiakkaat usein kysyvät, että mites ne epäonnistumiset, kun olen pitänyt heille sen perinteisen lähinnä onnistumisiin keskittyneen esityksen.

Viitikko tosin epäilee aiheellisesti, että virheiden puhumisesta tulee toimialalla tapa.

– Tämähän on sellaista pelon ja ahneuden välimaastossa pyörimistä, ja sama pätee virhemaailmaan.

Nuorimies useiden näyttöjen äärellä.
Taalerin MikroMarkka- rahaston salkunhoitaja Olli Viitikko.Taaleri

Viitikon erhelista opiksi muille

1. Kyllä se käänne sieltä tulee...

Parempien aikojen arvuuttelu on vaativaa puuhaa, jossa voi mennä pahasti pieleen eikä käännettä kuulukaan. Viitikko lukee tähän kategoriaan rahastonsa aiemman sijoituksen konsultti- ja suunnitteluyhtiö Pöyryyn.

– Nekin rahat olisivat voineet olla tuottavammassa sijoituskohteessa.

Muina yleisesimerkkeinä hän mainitsee teräsyhtiö Outokummun ja ruokayhtiö HKScanin, joiden kanssa on myös tarvittu malttia.

2. Pahus, olisi pitänyt ostaa...

Viitikko arvioi pahimmaksi virheekseen sen, ettei sijoittanut silmänpainemittareistaan tunnettuun Revenioniin.

– Tapasimme kyllä yrityksen johtoa, mutta päädyimme vääriin johtopäätöksiin. Emme uskoneet millään todeksi yhtiön arvostuskerrointa. Yhtiö vaikutti hintavalta jo silloin. Aliarvioimme sen, millainen vaikutus monialayrityksen muuttumisella terveysteknologiayhtiöksi on kertoimien nousuun.

Salkunhoitajat käyttävät yritysten tunnuslukuja ja arvostuskertoimia, kuten esimerkiksi osakkeen hinta/osakekohtainen nettotulos, arvioidessaan sijoituksen kannattavuutta.

3. Turha jahkaus pois

Pahoja virheitä voi tapahtua myös siten, ettei tee mitään. Vaikka sijoituspäätös on jo käytännössä tehty, jäädään vielä odottelemaan parempaa osto- tai myyntitasoa.

– Harvasta asiasta on niin vihainen kuin kuhnailusta. Kun on päättänyt ostaa esimerkiksi F-Securea, ei kannata viivytellä. Jos osake lähteekin nousuun, voi henkinen kynnys ostaa kalliimmalla pilata suunnitelmat.

4. Väärä ostohetki

Oston oikein ajoittamisen arviointi, erityisesti lyhyellä aikavälillä, on melkein mahdotonta. Pitkäjänteisen sijoittajan ei kannata ajoituksella juuri päätään vaivata, vaan ostaa tasaisesti. Viitikko sanoo heidän olleen liian aikaisin liikkeellä kalastustarvikeyritys Rapalan kanssa, jonka uistin on yhä kiinni pohjassa.

5. Nyt tuli maksettua liikaa...

Huippuyhtiökin voi olla huono sijoitus, jos hankintahinta on liian korkea, ja usein se on, Viitikko toteaa. Salkunhoitajan mielestä heidän kallein virheensä tässä luokassa on ollut kova pelko liikaa maksamisesta. Tämä taas johti Revenionin ja ohjelmistoyhtiö Digian ohittamiseen.

– Vuosia sitten Digian osake oli mielestämme lyhyellä tähtäimellä liian kallis. Jälkiviisaasti voi todeta, että olisi kannattanut sijoittaa.

Vaikka Viitikko on yllättävän rehellinen tunaroinnin suhteen, se ei ole näkynyt rahaston menestyksessä. MikroMarkka on listattu kärkeen Suomi-osakerahastojen ryhmässä.

Sijoitukset arvioita ilman historiaa

Ammattilaisen virheet näyttävät paljon samoilta kuin tässä jutussa listatut piensijoittajien erheet. Olli Viitikko painottaa, että mokia tulee kaikille. Tärkeintä onkin oppia niistä.

– Jos ajattelee Warren Buffettin uraa, siihen on mahtunut virhe jos toinenkin. Sitä kautta on karttunut perspektiiviä.

Opettavatko epäonnistumiset varovaisemmaksi? Välillä rohkeus ottaa riski näyttää olevan myös valttia sijoittamisessa. Jokaista sijoitusta pitäisi pystyä katsomaan puhtain silmin, muistuttaa Viitikko.

– Jos polttaa näppinsä vaikka peliyhtiössä, voi tulla ennakkoluuloiseksi alaan. Silloin voi jäädä huomiotta hyviä yrityksiä. On myös voinut onnistua raaka-ainefirmoissa ja uusi sijoitus ei menekään kuten viimeksi. Jokainen tapaus on erilainen.

Alan pahin möhläys?

Salkunhoitaja nimeää alan pahimmaksi sijoitusmokaksi vuosituhannen vaihteen teknologiakuplan.

– Siellä oli sellaisia edesottamuksia, joita voi näin jälkiviisaasti vain ihmetellä. Jos yhtiön liiketoimintakuvauksessa oli maininta internetistä, oltiin valmiita maksamaan ihan mitä tahansa, jotta päästiin mukaan.

Tuolloin ennustettiin internetin valloittavan kaiken, mikä pitikin paikkansa. Tosin vain harvalukuinen joukko tekee sillä nykyään oikeasti rahaa, Olli Viitikko toteaa.