Kolmen miehen suhde supervallan johtajuuteen – Trump vaarantaa, Xi nousee, Putin vaatii

Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän valtasuhteiden muutos vaikuttaisi erityisesti pieniin maihin kuten Suomeen.

Ulkomaat
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump (vas.) ja Kiinan presidentti Xi Jinping ja Venäjän presidentti Vladimir Putin.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump (vas.) ja Kiinan presidentti Xi Jinping ja Venäjän presidentti Vladimir Putin.EPA ja Gian Ehrenzeller / EPA ja EPA

Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan johtajat asettuivat muiden teollisuusmaiden johtajien kanssa perhepotrettiin Australiassa G20-kokouksessa 2014. Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ja Kiinan presidentti Xi Jinping hymyilivät teollisuusmaiden johtajien “perhekuvan” keskellä ja Venäjän presidentti Vladimir Putin oli työnnetty laitimmaiseen reunaan.

Putin sai kokouksessa huomiota herättävän jäätävän kohtelun Ukrainan voimatoimien takia ja hän pakeni kotimatkalle suunniteltua aikaisemmin. Perhepotretissa nähtiin tuolloin vahvaa symboliikkaa maailman johtajien asemasta: Obama äänessä ja esillä, Xi vaiteliaana vierellä ja Putin sivussa. Onko asetelma enää sama?

Häiriköimällä suurvaltojen kerhoon

Venäjä on Putinin johdolla pyrkinyt aggressiivisesti suurvallaksi ja vaatinut itselleen tasavertaisen toimijan asemaa Yhdysvaltojen rinnalla, mutta ajautunut kansainvälisissä tapaamisissa hylkiöksi ja saanut niskaansa talouspakotteet. Silti se on päässyt aktiiviseksi toimijaksi Syyriassa ja esittänyt johtavansa Yhdysvaltojen kanssa “globaalia terrorismin vastaisesta rintamaa”.

Länsimaiden reaktiot ovat vaihdelleet Venäjän täydellisesti torjunnasta jonkinasteiseen vuoropuheluun, mutta ne joutuvat ottamaan Venäjän huomioon kansainvälisen politiikan kuvioissa yhtenä pelurina, tekijänä.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen myöntää, että häiriköinti on tuottanut tulosta.

– On totta, että Venäjä on pakko huomioida. Sotilasliitto Nato on tehnyt tiettyjä ratkaisuja Venäjän politiikan seurauksena. Siinä mielessä Venäjä on tullut suurvaltojen kerhoon.

Menettääkö Trump aseman “ainoana”?

Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama on kutsunut maataan “maailman ainoaksi suurvallaksi” silloinkin, kun Kiinan presidentti on ollut kuulijoiden joukossa. Yhdysvaltojen asemaa ei ole kiistetty, kunnes viime syksy ja Donald Trumpin valtaannousu alkoivat hämmentää mielikuvaa Yhdysvalloista vakaana maailman johtajana.

Trump on lyhyessä ajassa tehnyt selväksi, ettei mikään kansainvälinen yhteistyö ole välttämättä ennallaan: vapaakauppa, ilmastosopimukset tai sitoutuminen sotilaalliseen yhteistyöhön.

Tiilikainen muistuttaa, että Yhdysvallat on edelleen ylivoimainen supervalta sekä taloudellisesti että sotilaallisesti.

– Trumpin alkuvaiheen viestit ovat aiheuttaneet hämmennystä. Nyt odotellaan, mitä esimerkiksi Trumpin ja Putinin tapaamisessa sovitaan.

Kiina nousee suurvaltakategoriaan

Kiinan nousua suurvallaksi on ennakoitu pitkään, mutta muuttuneessa tilanteessa sen asema voi vahvistua nopeasti. Kiina toimii toisin kuin Yhdysvallat ja Venäjä, jotka ovat selostaneet tavoitteensa avoimesti kansainvälisillä foorumeilla. Se pelaa sammutetuin lyhdyin.

Kiina laajentaa asemaansa suurvaltakategoriaan, toteaa Tiilikainen ja mainitsee Silkkitie-hankkeen, roolin Etelä-Kiinan merellä ja sotilaallisen aseman vahvistamisen.

Kiina osoitti alkukeväästä olevansa taitava kansainvälisen politiikan julkisuuspelissä. Presidentti Xi Jinping osallistui ensimmäisenä Kiinan johtajana Davosin kokoukseen tammikuussa. Hän sai aplodit yritysjohtajilta ja poliitikoilta puolustamalla puheessaan tiukasti maailmankauppaa ja ilmastosopimusta, puhumalla siis päinvastoin kuin vastavalittu Trump. Tämä naurattaa Tiilikaista.

– Kiina menee oma etu edellä eikä aja kaupan vapauttamista muualla kuin missä se näkee siitä hyötyvänsä. Tästä toiminnasta näkee hyviä esimerkkejä Afrikassa.

Mitä Xi, Trump ja Putin sopivat?

Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän valtasuhteiden muutos vaikuttaisi erityisesti pieniin maihin kuten Suomeen. Trumpin valtaannousun jälkeen on esiintynyt huolta etupiiri-ajattelun paluusta. Sen mukaan suurvallat voisivat sopia keskenään pienten valtioiden asioista niiden päiden yli vastoin tahtoa.

Vaikka Yhdysvaltojen suhde Kiinaan ja Venäjään on vielä muotoutumassa, Tiilikaisen mielestä “ei voida enää puhua yksinapaisesta järjestyksestä” eli Yhdysvalloista ainoana maailman suurvaltana. Hän ei kuitenkaan halua arvioida miten monta napaa uudessa maailmanjärjestyksessä on.

Tulevina kuukausina on useita tuleviin suurvaltasuhteisiin vaikuttavia tapaamisia. Suomen vieraileva Kiinan presidentti lentää suoraan Yhdysvaltoihin tapaamaan Donald Trumpia. Trumpin ja Putinin tapaaminen on tiettävästi loppukeväästä.