Yhä useampi Ruotsin kunta luopuu pääsiäisen höyhenkoristeista – höyhenten alkuperä epäilyttää

EU-direktiivi ei riitä takaamaan, ettei lintutiloilla riivitä höyheniä elävistä linnuista.

eläinsuojelu
Pajunkissoja koristeltu höyhenillä
Tiina Kokko / Yle

Ruotsissa yhä useammassa kunnassa on päätetty, ettei julkisten paikkojen pääsiäiskoristelussa käytetä enää värjättyjä höyheniä, jollaisia on Suomessakin teipattu tällä viikolla uutterasti virpomisvitsoihin.

Luopumisen syynä on epäilys, että osa höyhenistä on saatettu nyppiä elävistä linnuista sen sijaan, että ne olisivat lihantuotannon sivutuotetta.

Suurin osa Ruotsissa myydyistä pääsiäishöyhenistä on peräisin yhdysvaltalaisilta kalkkunatiloilta. Usein höyhenet tekevät kiertomatkan Kiinan kautta, jossa ne värjätään, mutta höyheniä tulee myös Kiinasta.

Synteettisiä pääsiäishöyheniä ei ole myynnissä.

Djurens Rätt -järjestö

Alkujaan Växjön kaupungissa Etelä-Ruotsissa tehty päätös luopua höyhenistä on levinnyt viime vuoden 11 kunnasta 61:een, etelän Helsingborgista pohjoisen Luulajaan, kertoo Djurens Rätt (siirryt toiseen palveluun) -eläinsuojelujärjestön kartoitus. Usein aloite on tullut yksittäiseltä kuntalaiselta.

Värjätyt höyhenet on koristelussa korvattu muun muassa värikkäillä hahtuvapalloilla ja nauhoilla. Kuntien lisäksi myös monet kuluttajat ovat olleet yhteydessä Djurens Rättiin.

– Joskus ihmiset kysyvät, eivätkö pääsiäishöyhenet olekaan synteettistä ainetta, mutta sellaisia emme ole nähneet missään kaupassa. Kaikki Ruotsissa myytävät höyhenet ovat aitoja, sanoo Djurens Rättin eläinsuojeluvastaava Hanna Oskarsson.

Yhdysvaltalaisia höyheniä myydään myös Suomessa

Suomessa K-ryhmän myymät pääsiäishöyhenet ovat lihantuotannon sivutuotetta Yhdysvalloista ja Kiinasta, Keskosta kerrotaan. Sen mukaan höyhenille on sertifikaatit, jotka todistavat niiden olevan peräisin kuolleista linnuista.

SOK:n myymissä tuotteissa höyhenet ovat joko EU:sta, Yhdysvalloista, Kiinasta tai muualta Aasiasta. Myös S-ryhmä kertoo vaativansa todistukset siitä, että höyhenillä on vastuullinen alkuperä.

– Emme salli eläimen elävänä kynimistä tai nylkemistä höyhen-, untuva- tai turkistuotteita varten. Vaatimus on sama sekä brändi- että oman merkkimme toimittajille, sanoo valikoimajohtaja Ville Vahla.

Untuvien ja höyhenten kysyntä on suurta

Pääsiäisen kirjavat höyhentupsut ovat pieni mutta näkyvä osa isoa teollisuutta. Tarhattujen lintujen höyhenet ja untuvat ovat haluttua raaka-ainetta muun muassa ulkoiluvaatteissa, tyynyissä ja täkeissä.

EU:ssa vuonna 1998 säädetyn direktiivin mukaan untuvia, höyheniä ja sulkia saa ottaa kuolleista linnuista. Direktiivissä on kuitenkin eläinsuojelijoita epäilyttävä porsaanreikä, joka sallii myös elävän linnun kynimisen sulkasadon aikana.

EU:ssa katsottiin direktiiviä säädettäessä, että sulkasadossa lintu karistelee peitettään muutoinkin, eikä nyppiminen tuota tuskaa.

Eläinsuojelujärjestöjen mukaan on kyseenalaista, miten uskottavasti viranomaiset valvovat, että höyhentäjät eivät samalla kisko myös sellaista, mikä ei ole itsestään irtoamassa.

Tv-ohjelma hätkähdytti ruotsalaisia

Teollisuus haluaa höyheniä ja etenkin untuvia raaka-aineeksi paljon enemmän kuin kuolleista linnuista saadaan. Elävistä linnuista tällainen sato on korjattavissa monta kertaa, kuolleista vain kerran. Elävien lintujen höyhentämistä tapahtuu Euroopassa etenkin Unkarissa ja Puolassa.

Ruotsissa kysymys purskahti rajusti pinnalle vuonna 2009, kun Kalla Fakta (siirryt toiseen palveluun) -tv-ohjelmassa näytettiin, miten Unkarissa revittiin untuvia sidotuista hanhista.

Useat muutkin eläinsuojelujärjestöt eri puolilla maailmaa ovat esittäneet salaa tehtyjä nauhoituksia puolikaljuiksi kynityistä, verisistä linnuista, joiden haavoja on kursittu kokoon ilman puudutusainetta.

Kalla Faktan mukaan jopa valtaosa maailman teollisuudessa käytetyistä untuvista ja höyhenistä on peräisin elävistä linnuista. Ohjelman tutkimista 35 yrityksestä 28 ei pystynyt osoittamaan käyttävänsä vain kuolleista linnuista kynittyä satoa. Muun muassa Ikea lupasi palauttaa rahat tuohtuneille ostajille.

Eettisyyskysymys on höyheniä laajempi

Djurens Rätt ei kampanjoi pääsiäishöyheniä vastaan vain lintujen elävänä kynimisen vuoksi, vaan myös kalkkunatilojen ahtaiden olojen ja kasvatusmenetelmien takia.

– Se on teollisuudenala, jolla on suuria eläinsuojeluongelmia. Kalkkunat pakotetaan kasvamaan hyvin nopeasti, mikä aiheuttaa tuskallisia luusto- ja jalkavammoja, sanoo Djurens Rättin eläinsuojeluvastaava Hanna Oskarsson.

Myöskään teurastusmenetelmä, jossa kalkkunat ripustetaan roikkumaan pää alaspäin ja upotetaan veteen, ei aina vie heti tajua ja kipuja, Oskarsson kertoo Land (siirryt toiseen palveluun)-lehdelle.

– On todella hienoa, että sekä kunnat että kuluttajat ottavat tässä kysymyksessä yhä suurempaa vastuuta. Uskon, että näemme jatkossa yhä enemmän eläinystävällisiä päätöksiä, tiedottaja Moa Richer Hägert kommentoi pääsiäishöyhenboikotin leviämistä Djurens Rättin (siirryt toiseen palveluun) verkkosivulla.