Suomen nuorimman valtuuston kuopus haluaa pois lähteneet nuoret takaisin – "Kertoo jotain kunnasta, ettei ole vain ikäloppuja miettimässä asioita"

Halsualla tulevan valtuuston keski-ikä on 40 vuotta. Kuopuksen mielestä se kertoo kunnan elinvoimaisuudesta.

kunnanvaltuustot
Mira Kukkola on Halsuan tulevan valtuuston nuorin valtuutettu.
Mira Kukkola on Halsuan tulevan valtuuston nuorin valtuutettu.Mira Kukkola

Halsualla Keski-Pohjanmaalla istuu lähivuosina maan nuorin valtuusto. Sen keski-ikä on 40 vuotta. Valtuutetuista uusia tulokkaita on yli puolet. Seuraavaksi nuorimmat valtuustot ovat Juupajoella (keski-ikä 42 vuotta) ja Karijoella (43).

Valtuuston kuopus, keskustan 22-vuotias Mira Kukkola, uskoo, että pienessä kunnassa nuorten on helmpompi päästä valtuustoon kuin suuressa. Hän kehottaa olemaan ylpeä siitä, että nuoret haluavat vaikuttaa.

– Kertoohan se jotain kunnastakin ja sen elinvoimasta, että nuoria on ja he haluavat tehdä parempaa kuntaa. Ettei ole vain ikäloppuja miettimässä asioita.

Kukkola oli ensimmäistä kertaa ehdolla jo 18-vuotiaana ja pääsi tuolloin varavaltuutetuksi, mutta nyt toisella kertaa tärppäsi kunnolla. Ilmajoelta pian agrologiksi valmistuva nainen aikoo jäädä asumaan Halsualle ja haluaa osaltaan tehdä töitä sen eteen, että kunta pysyy hyvänä asua.

Kukkola uskoo, että valtuuston nuoruudella on lähinnä vain positiivisia vaikutuksia.

– Nuoret tuovat uusia tuulia ja näkökulmia, keinoja siihen kuinka asioita voitaisiin hoitaa. Nuorempia tarvitaan – hehän tekevät tulevaisuuden halsualaisia, muistuttaa Kukkola.

Huonopa siinä on lähteä sooloilemaan, jos ei ole kaikista asioista perillä.

Mira Kukkola

Halsuan valtuuston nuortumista selitetään pitkälti ehdokasasettelulla: muutama varttuneempi valtuutettu jättäytyi pois. Tosin kovin korkea keski-ikä ei ollut Halsuan edellisessäkään valtuustossa: vajaat 43 vuotta. 17-päisestä 15-henkiseksi kutistuneessa valtuustossa keski-ikä myös luonnollisesti muuttuu herkemmin.

Koko maassa alle 25-vuotiaita valtuutettuja on vain 2,3 prosenttia eli 210 henkilöä, kun valtuutettuja kaikkiaan on 8999. Oman kuntasi tulevan valtuuston keski-iän löydät täältä.

Kukkolalle tärkeitä asioita ovat maatalous ja luonto sekä se, että kunta näyttäytyisi elinvoimaisena myös nuorille.

– Tärkeää olisi saada uusia työpaikkoja, mutta miten? Kun omaa ikäluokkaa miettii, niin eipä nuoria tänne jää. Pitäisi keksiä, miten saadaan nuoret löytämään takaisin, pohtii Kukkola.

Runsaan 1200 asukkaan Halsuian asukasluku kasvoi toissa vuonna ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella. Startti oli tosin vaatimaton: plussaa jäi 5 henkeä. Kasvua kunta on hakenut muun muassa lapsilahjasta, jota on myönnetty jo lähes 20 vuoden ajan. Syntyvä lapsi saa 1 000 euroa vuodessa kolmen ensimmäisen elinvuotensa aikana. Kunta on arvioinut, että tuki voi olla muuttoa suunnittelevalle lapsiperheelle ratkaiseva bonus.

Halsualaisista oli vuodenvaihteessa alle 14-vuotiaita runsaat 13 prosenttia ja yli 65-vuotiaita vajaat 31 prosenttia.

"Valmistelun merkitys korostuu"

Kristillisdemokraattien Petri Hotakainen, 57, on Halsuan tulevan valtuuston vanhin valtuutettu. Hänelle valtuustokausi on kolmas.

Nestorin tittelistään yllättynyt Hotakainen uskoo, että valtuuston keski-ikä kertoo lähinnä ehdokasasettelusta: moni kokenut valtuutettu jäi pois omasta halustaan.

Hotakainen ennakoi, että asioiden valmistelu ja esittely nousevat uudessa valtuustossa aiempaa tärkeämpään osaan:

– On suuri rooli siinä, miten asiat tuodaan valtuustoon. Että nuoretkin pääsevät asioihin sisälle.

Halsuan kunnanvaakuna
Raila Paavola / Yle

Tuleva valtuusto aiotaan perehdyttää käytäntöihin aiempaa tarkemmin, sanoo kunnanjohtaja Jari Penttilä. Hän odottaa kuitenkin, että valituilla itselläänkin on mielenkiintoa ottaa selvää niin käytännöistä kuin päätettävistä asioista.

Asioiden valmisteluun ja esittelyyn ei muutoksia ole tulossa:

– Olen aina yrittänyt selostaa asiat niin, että kaikki ymmärtävät, kuittaa kunnanjohtaja.

Oppipojan hommista aloitetaan

Myös kokenut valtuutettu tuntee vastuun harteillaan. Petri Hotakainen nousi riviin varavaltuutettuna 10 vuotta sitten ja koki, että opettelemista ja sisäänajon tarvetta oli paljon.

– Kyllä näillä nuorilla on varmasti opettelemista, ja kuunteluoppilaanakin joutuu olemaan. Mutta en usko että se mikään ylipääsemätön este on, kyllä nuoret ovat hyviä ymmärtämään ja pääsemään eteenpäin.

Mira Kukkola myöntää, että alussa luvassa on oppipojan rooli.

– Huonopa siinä on lähteä sooloilemaan, jos ei ole kaikista asioista perillä. Mutta sitten puhun, kun pystyy sanomaan puhumatta ohi suunsa.

Ylen Voitto-robotti kokosi Suomen jokaisen kunnan vaalituloksen alla olevaksi artikkeliksi, josta voit tutkia muun muassa valtuustojen puolue-, ikä- kuin sukupuolijakaumaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.