Ensimmäiset sateenkaariperheet tulevat Venäjältä Suomeen – "Äiti uhkasi itsemurhalla, kun kuuli lesboudesta"

Venäjällä seksuaalivähemmistöjä edustavien perheiden lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, koska laki kieltää "homopropagandan" alaikäisille.

Venäjä
Perhe seisoo sateenvarjon alla lumisateessa.
Venäläinen naispari saattoi lapsensa kouluun Helsingissä kiirastorstaina 13. huhtikuuta 2017.Tina Jutila / Yle

Olga heittää viinietikkaa pannulla käristyvien lihanpalasten päälle, ja Lena nyrpistää nenäänsä.

– Sinähän uitat lihat etikassa, Lena marmattaa ja kaataa lientä tiskialtaaseen.

Hermot ovat kireällä. Venäjältä vuonna 2015 Suomeen turvapaikkaa hakemaan tullut naispari on pari päivää sitten saanut kuulla, että Suomen korkein hallinto-oikeus ei pysäytä heidän käännytystään. Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeudessa turvapaikka on aiemmin evätty.

Olgan kuusivuotias poika käy Helsingissä esikoulua. Hänelle paluu Venäjälle on esitelty jännittävänä seikkailuna.

Ensimmäisiä kokonaisia sateenkaariperheitä on alkanut tulla Venäjältä Suomeen. Vuonna 2013 Venäjällä säädettiin laki "homopropagandasta", jolla käytännössä kiellettiin esimerkiksi lasten valistus homoseksuaalisuudesta. Lain perusteena on alaikäisten suojelu "ei-perinteisen seksuaalisuuden" tuputtamiselta.

Laki on jyrkentänyt Venäjällä tavallisten ihmisten ja viranomaisten asenteita seksuaalivähemmistöjä kohtaan.

Erityisesti homoparien lasten asema on lain takia heikko.

Oli vuosi 2009, kun Olga päätti, että hän haluaa lapsen. Olgan vanhemmat olivat sulatelleet tietoa tyttärensä lesboudesta jo vuosia ja suostuivat pitämään yhteyttä. Vihdoin hänellä oli myös vakituinen kumppani, asunto ja työpaikka.

Hedelmöitys hoitui klinikalla. Venäjällä nainen voi saada hedelmöityshoitoja yksin.

– Tuolloin uskoin, että samaa sukupuolta olevien avioliitto sallitaan lähiaikoina. Homoklubit oli toki piilotettu vartijoiden ja lukkojen taakse, mutta kadulla saattoi kävellä käsi kädessä ja suudellakin, Olga kertoo.

Kun lapsi oli syntynyt, Venäjällä useat alueet alkoivat säätää homopropagandan kieltäviä lakeja.

– Jonkin aikaa uskoin, että kun [presidentti Vladimir] Putin saa tietää kielloista, hän puuttuu asiaan, Olga sanoo vähän hämillään.

– Ihan oikeasti luulin niin. Olin siihen asti äänestänyt Putinia, koska näytti siltä, että hänen johdossaan Venäjä menee eteenpäin ja kehittyy.

Mielenosoituksessa heilutetaan sateenkaarilipuja ja kannetaan kuvaa, joka esittää vahvasti meikatun Putinin.
Venäjä kielsi huhtikuussa 2017 Putinin kuvan, jossa hänet on meikattu vahvasti. Kuvaa käytetään usein protestina Venäjän seksuaalivähemmistöjen syrjinnälle. Kuva mielenosoituksesta Amsterdamista vuodelta 2013.Robin Utrecht / epa

Usko Putiniin raukesi, kun laki tuli voimaan valtakunnallisena.

Asenne seksuaalivähemmistöjä kohtaan ei ollut Venäjällä aiemminkaan kehuttava. Olgan äiti uhkasi tehdä itsemurhan, kun hän kymmenen vuotta sitten sai kuulla tyttärensä olevan lesbo. Olga muutti toiseen kaupunkiin ja pelkäsi rautatieasemalla, että hänet haetaan vanhempien käskystä pakkohoitoon.

Lena oli 16-vuotias, kun kertoi omalle äidilleen.

– Äiti sanoi, että ei se haittaa. Saat olla millainen vain, sinä olet aina tyttäreni, Lena kertoo.

Lain jälkeen erityisesti sateenkaariperheet joutuvat pelkäämään. Lakiesitys huostaanottojen sallimisesta vanhempien seksuaalisen suuntautumisen perusteella kaatui.

Venäläisen LGBT-verkoston mukaan pelko huostaanotoista on kuitenkin todellinen, joten naisparit salaavat seksuaalisuutensa. Kansalaisjärjestö Sovan mukaan viime vuonna Venäjällä tapettiin yksi seksuaalivähemmistön edustaja ja viisi hakattiin. Edelliseen vuoteen verrattuna pahoinpitelyjä tilastoitiin vähemmän, mutta ne olivat aiempaa julmempia.

Sanomalehti Novaja Gazeta on kertonut seksuaalivähemmistöjen laajamittaisista vainoista Tšetšeniassa, jossa viranomaiset ovat pidättäneet ja kiduttaneet homoja tai homoiksi syytettyjä salaisissa pidätyskeskuksissa (siirryt toiseen palveluun). Ainakin kolmen on vahvistettu kuolleen. Kansalaisjärjestö Human Rights Watch on omien lähteidensä perusteella vahvistanut vainot.

Olga ja Lena eivät asuneet Tšetšeniassa. Silti he peittivät huolellisesti seksuaalisuutensa ja sen, että he ovat pariskunta.

– Se onnistui siihen asti, kun lapsi alkoi puhua, Olga kertoo.

Lapselle alettiin tehdä päiväkodissa kiusaa, mihin osallistuivat myös hoitajat.Lapsi kyseli kotona, miksi äidillä on lyhyet hiukset, vaikka naisilla kuuluu olla pitkä tukka.

Lena ja Olga eivät ottaneet riskejä. He eivät osallistuneet seksuaalivähemmistöjen mielenosoituksiin, joihin radikaalit ääriryhmät usein hyökkäävät. Niinpä heillä ei myöskään ole esitellä maailmalle levinneitä valokuvia ruhjeista.

Lopulta perhe päätti lähteä Suomeen hakemaan turvapaikkaa. Lapsen tulevaisuus pelotti. Suomi valikoitui sen perusteella, että pariskunta oli kuullut Suomen pitävän lasten oikeuksista kiinni.

Perhe kävelee ulkoportaissa lumisateessa.
Venäläiselle sateenkaariperheelle Suomi on paikka, jossa voi hellittää kulisseista.Tiina Jutila / Yle

Sateenkaariperheelle Suomi oli paikka, jossa vihdoin sai hellittää kulisseista.

– Voimme käydä koulussa, terveyskeskuksessa ja sosiaaliviranomaisten luona avoimesti. Meihin suhtaudutaan kuin kehen tahansa muuhun, Lena sanoo.

Suomalaiset ovat auttaneet perhettä. Kun siirto Helsingistä Tampereelle vastaanottokeskukseen uhkasi, ystävien kautta löytyi ihmisiä, jotka tarjosivat kodin perheelle.

Lapsi on saanut ystäviä ja opettelee suomea.

Pahinta Venäjälle palaamisessa olisi Olgan mukaan jatkuva pelko ja se, että valehtelu pitäisi aloittaa uudestaan.

– Joko peittäisimme suhteemme jälleen lapselta tai opettaisimme hänet valehtelemaan: "Jos kerrot perheestämme, joku varmasti vielä tulee ja hakkaa sinut", Olga sanoo.

Lapsen etu pitää huomioida kaikessa viranomaisten päätöksenteossa, korostaa perheen lakimies Anna Smallenburg Pakolaisneuvonnasta.

– Maahanmuuttoviraston maatiedon mukaan seksuaalivähemmistöihin kuuluvat henkilöt voivat olla vainon vaarassa Venäjällä, Smallenburg sanoo.

– Sikäli on erikoista, että päätöksissä kuitenkin usein nostetaan esiin se, ettei varsinaista vainoa ole aikaisemmin tapahtunut. Tällä ei pitäisi olla merkitystä, kun arvioidaan tulevaisuuden vainon vaaraa, Smallenburg toteaa.

Sekä Smallenburgin että kansalaisjärjestö Hesetan mielestä tämä on kohtuutonta.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan turvapaikkapäätöstä tehdessä ei arvioida koetun vainon määrää.

– Tarkastellaan, mitä tapahtuu jos henkilö palaa kotimaahansa. Katsotaan, onko hänen mahdollista saada suojaa, Repo toteaa.

Seksuaalivähemmistöjen syrjinnän perusteella tehtyjä venäläisten turvapaikkahakemuksia tulee maahanmuuttovirastoon noin 10–20 vuodessa. Määrä ei ole kasvanut homopropagandalain säätämisen jälkeen. Revon mukaan yksittäiset hakijat ovat saaneet turvapaikan.

Vuoden 2013 jälkeen Pakolaisneuvontaan on kuitenkin tullut aiempaa enemmän yhteydenottoja venäläisiltä turvapaikanhakijoilta. Heseta on tavoittanut parikymmentä venäläistä turvapaikkaa hakenutta seksuaalivähemmistön edustajaa pääkaupunkiseudulla. Kahdella on lapsia.

Perhe seisoo sateenvarjon alla lumisateessa.
Ensimmäisiä sateenkaariperheitä on alkanut tulla Suomeen Venäjältä sen jälkeen, kun "homopropagandan" kieltävä laki säädettiin. Tiina Jutila / Yle

Spagetit, paistettu liha ja salaatti on syöty. Ulkona kiirastorstaina yllättänyt lumipyry on tauonnut.

Olgan puhelin soi. Korkein hallinto-oikeus on juuri päättänyt, että perheen käännytys keskeytetään. Vielä ei ole selvää, ottaako korkein oikeus käsittelyyn valituksen kielteisestä päätöksestä.

Tähän asti vakavailmeinen Olga puhkeaa hymyyn. Lena istuu sängyn laidalla kädet sylissä ja tuijottaa seinään. Hän oli keskittänyt kaikki voimansa siihen, että perhe käännytetään minä hetkenä hyvänsä. Venäjällä äiti paistoi jo piirakoita ja toivoi tytärtä käymään.

Naisten nimet on muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi.