Jälleen uutta tietoa norsun älystä: Norsu ymmärtää ruumiinsa rajat

Kokeessa norsut tajusivat, milloin niiden oma ruumis oli vaaditun tehtävän esteenä.

tiede
Aasiannorsu katselee kameraan.
Viime kesänä Phnom Tamaon villieläinten suojelukeskuksessa Kambodžassa kuvattu aasiannorsu. Mak Remissa / EPA

Aasiannorsut kykenevät tunnistamaan, milloin niiden oma ruumis on niiden tiellä, osoittaa brittiläisessä Cambridgen yliopistossa tehty tutkimus. Havainto vahvistaa käsitystä norsujen älykkyydestä.

Itsetietoisuutta eli ymmärrystä itsestään fyysisenä olentona tutkitaan sekä pienillä lapsilla että eläimillä yleensä peilikokeella. Siinä testataan, tajuaako lapsi tai eläin, että peilissä heijastuu hän tai se itse. Tuloksen arvellaan liittyvät monimutkaisiin havainnointi- ja empatiataitoihin.

Ihmisten ja norsujen lisäksi vain isot apinat, delfiinit ja harakat ovat osoittaneet tunnistavansa itsensä peilistä.

Norsujen äly pantiin lisätestiin

Cambridgen yliopistossa ryhdyttiin selvittämään, onnistuuko aasiannorsulta myös toinen itsetietoisuutta mittaava koe.

Sillä pyritään selvittämään peilitestiä tarkemmin, onko yksilöllä käsitys omasta ruumistaan suhteessa ympäristöön.

– Norsuja pidetään yhtenä maailman älykkäimmistä eläimistä, mutta tieteellistä näyttöä tarvitaan lisää, sanoo Yhdysvalloista New Yorkin yliopistosta Cambridgessa vieraillut apulaisprofessori Josh Plotnik.

Näennäisen yksinkertainen koe kertoo paljon

Plotnik on kehittänyt yhdessä kollegansa Rachel Dalen kanssa kokeen, jossa tutkitaan, missä määrin ihminen tai eläin ymmärtää, että sen oma ruumis voi olla joissakin tapauksissa sen itsensä tiellä.

Lähtökohtana oli koe, jossa lapsia pyydettiin työntämään ostoskärryjä. Ne eivät liikkuneet, koska ne oli kiinnitetty mattoon, jolla lapset seisoivat.

Norsujen versiossa Plotnik ja Dale kiinnittivät kepin köydellä kumimattoon. Norsujen piti kävellä matolle, poimia keppi ja ojentaa se edessään seisovalle ihmiselle. Verrokkiryhmän keppi ei ollut matossa kiinni.

Lapsi selvittää testin vasta kaksivuotiaana.

Tutkijat havaitsivat, että norsut, joiden keppi oli kiinnitetty mattoon, astuivat siltä pois monin verroin useammin kuin verrokkiryhmän jäsenet. Siinä missä verrokit astuivat sivuun kolmesti, varsinainen testiryhmä teki niin 42 kertaa 48:sta. Kokeesta on nähtävissä video Cambridgen yliopiston sivulla (siirryt toiseen palveluun).

– Testi on näennäisen yksinkertainen, mutta tulos on hyvin merkittävä. Norsut ymmärsivät, että niiden ruumis oli esti tehtävän ratkaisemisen, joten ne väistivät, Plotnik sanoo.

Ihmislapselta vastaava koe onnistuu noin kahden vuoden iässä.

Avuksi Intian norsukiistoihin?

Plotnikin mukaan norsukokeen tulokset voivat olla hyödyksi ihmisten ja norsujen välisissä ristiriitatilanteissa esimerkiksi Intiassa ja Thaimaassa, jossa norsut ja ihmiset kilpailevat peltomaasta ja elinalueista.

Kun ymmärrys norsujen käytöksestä ja ajattelutavasta lisääntyy, se auttaa löytämään ongelmiin pitkän tähtäyksen ratkaisuja, sanoo Plotnik, joka on norsuja suojelevan ajatushautomon Think Elephants Internationalin (siirryt toiseen palveluun) perustaja.

Tutkimus on julkaisu Scientific Reports (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.