Kyllä pännii: Paras osa kuntien omaisuudesta lähtee korvauksetta sotessa – kallistuvatko lainatkin?

Kuntasektoria närästää tapa, jolla kuntien omaisuuden siirto maakunnille on toteutettu sote-uudistuksessa. Tuleeko siitä ennakkotapaus?

Sote-uudistus
Meilahden tornisairaala.
Meilahden tornisairaalan peruskorjaus valmistui syyskuussa 2015.Yle

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tapahtuva kuntien omaisuuden siirto korvauksetta maakunnille on jäänyt valinnanvapaudesta käydyn kiihkeän väittelyn jalkoihin.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä maakunnille siirtyy runsaan kahden miljardin euron arvosta sairaanhoitopiirien kiinteistöomaisuutta eli rakennuksia maapohjineen. Kaupanpäälle tulee myös puolitoista miljardia euroa näiden kuntayhtymien velkoja. Tulevaisuudessa maakuntien yhteinen tilakeskus hallinnoi ja vuokraa sote-kiinteistöjä.

Kuntaliiton mukaan näin massiivisella siirrolla on merkittäviä vaikutuksia kuntien talouteen ja koko kuntasektorin luottokelpoisuuteen.

– Reittaajien (luottoluokittajien) tai pankinjohtajien voi olla vaikea ymmärtää sitä, että samalla kun kuntasektorin liikevaihto puolittuu, sen omaisuutta siirretään jollekin toiselle taholle korvauksetta, tiivistää Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Ilman korvausta tapahtuvan omaisuuden siirron pelätään muodostuvan myös ennakkotapaukseksi. Jos maakunnille määrätään tulevaisuudessa lisää kuntien tehtäviä, mikä estää siirtämästä mukana myös niihin liittyvän omaisuuden?

– Tässä on myös kysymys luottamuksesta. Kunnat eivät oikein enää uskalla investoida ainakaan omaan taseeseen tulevaan omaisuuteen, jos kohta tehdään seuraava tehtävien siirtojärjestely, Reina toteaa.

Timo Reina
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo ReinaYle

Kunnat suojaavat omaisuuttaan

Kunnille on syntynyt houkutus myydä omaisuuttaan, jos vaihtoehtona on, että se siirtyy vastikkeetta maakunnalle. Osa kunnista on ryhtynyt suojaamaan omaisuuttaan yhtiöittämällä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä rakennuksiaan, mutta myös muita kiinteistöjä.

Esimerkiksi Turku yhtiöitti jo pari vuotta sitten sote-kiinteistönsä ja teki pitkäaikaiset maanvuokrasopimukset. Viimeisimpänä yhtiöitettiin vesiliikelaitos.

Kunnat eivät oikein enää uskalla investoida omaan taseeseen tulevaan omaisuuteen, jos kohta tehdään seuraava tehtävien siirtojärjestely.

Timo Reina

Turun apulaiskaupunginjohtajan Jarkko Virtasen mukaan yhtiöittämisen taustalla on laajempi strategia vapauttaa kunnan pääomia muuhun käyttöön, mutta...

– Meillä ei ole enää intressiä toimia maakuntien vuokranantajana soten jälkeen. On mahdollista, että ne myydään, jos joku on kiinnostunut ostamaan, sanoo Virtanen.

Siirtyvän omaisuuden lisäksi maakunta vuokraa tehtäviinsä liittyvät kuntien rakennukset. Esimerkiksi terveyskeskus vuokrataan ensin kolmen vuoden määräajaksi, jonka jälkeen sopimusta voidaan jatkaa vielä vuodella. Kukaan ei tiedä, millainen maakuntien tilantarve tai sote-palveluiden kilpailutilanne on tämän jälkeen. Kunnat pelkäävätkin, että osa rakennuksista jää niiden käsiin.

Tilakeskuksesta merkittävä maapoliittinen toimija

Kuntasektoria harmittaa erityisesti keskeisillä paikoilla olevien sairaalatonttien menetys.

Jarkko Virtasen ja Timo Reinan mielestä sairaanhoitopiirien käyttöön vuosia sitten luovutettujen maa-alueiden pitäisi jäädä kuntien omistukseen tai valtion pitäisi maksaa niistä korvaus.

– Kuntayhtymätkään eivät aikanaan maksaneet tonteista mitään, ja ne ovat yleensä arvokkailla ja keskeisillä alueilla kaupungeissa. Osa on myös vielä rakentamatonta, toteaa Virtanen.

Turun apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen
Turun apulaiskaupunginjohtaja Jarkko VirtanenNora Engström / Yle

– Ei ole mitään järkeä, että ne menevät korvauksetta maakuntien valtakunnallisen toimitilayhtiön taseeseen. Se voi tehdä kiinteistökehitystä tai myydä näitä maa-alueita eteenpäin. Minun käsittääkseni yhtiöstä ei ole tarkoitus tehdä mitään maapoliittista toimijaa keskustojen alueille, sanoo puolestaan Reina.

Lakiesityksen mukaan maakunnat ja kuntayhtymien jäsenet voivat tosin sopia erikseen, että nämä tontit jäävät kuntien omistukseen.

Kuntien lainat kallistuvat ja ehdot heikkenevät

Tällä hetkellä kuntien luottoluokitus on kunnossa, niiden lainoilla on nollariski ja omaisuudella on suoja. Ne ovat lainanantajien silmissä luotettavia luototettavia. Tämä kaikki voi muuttua sote-uudistuksen yhteydessä.

Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen ennustaa kuntien rahoituksen kallistuvan. Erityisesti pikkukuntien lainansaanti voi tässä yhteydessä vaikeutua.

Meillä ei ole enää intressiä toimia maakuntien vuokranantajana soten jälkeen. On mahdollista, että ne myydään, jos joku on kiinnostunut ostamaan.

Jarkko Virtanen

Soten myötä kuntien toimintaympäristössä tapahtuu niin oleellisia muutoksia, että ne voivat oikeuttaa lainanantajan neuvottelemaan ehdot uudestaan. Luottoluokittajat voivat samasta syystä laskea kuntien luottoluokkaa, mikä taas nostaisi lainojen korkoja.

– Jos kaikki riskit realisoituvat, kuntien ja muiden yhteisöjen vieraan pääoman kustannukset eli korko- ja muut lainakulut kasvavat noin 100–500 miljoonan euron verran, arvioi Niemeläinen.

Kunnilla, kuntayhtymillä ja sosiaalisella asuntotuotannolla on yhteensä noin 37 miljardin euron lainakanta ja takaukset. Kuntarahoitus on lainoittanut summasta puolet ja loppu tulee liikepankkien kautta.

Minkä kannan perustuslakiavaliokunta ottaa?

Koko sote-uudistus on poliittisesti herkässä vaiheessa. Hallituksen ensimmäinen sote- ja maakuntalakipaketti (siirryt toiseen palveluun)kiertää parhaillaan eduskunnan eri valiokunnissa, joten lakiesityksen yksityiskohtiin voi tulla vielä muutoksia.

Perustuslakivaliokunta on järjestänyt tällä viikolla asiantuntijakuulemisia sote-uudistuksen yhteydessä tapahtuvasta kuntien omaisuuden siirrosta.

Valiokunta joutuu ottamaan kantaa siihen, nauttiiko kuntien verovaroin hankittu omaisuus perustuslain suojaa? Entä voiko valtio siirtää kuntien varoja tavallisella lailla toisen julkisyhteisön haltuun? Kuntien omaisuus ei ole suojattu perustuslaissa suoraan, mutta niiden itsehallinto ja verotusoikeus on turvattu perustuslaissa.

Minun käsittääkseni maakuntien tilakeskuksesta ei ole tarkoitus tehdä maapoliittista toimijaa keskustojen alueille.

Timo Reina

Omaisuuden siirto korvauksetta on myös suuri periaatteellinen muutos vallitsevaan oikeuskäytäntöön. Tähän asti valtio on maksanut korvauksen esimerkiksi lunastetusta omaisuudesta.

Hallitus on perustellut järjestelyä yhden veromaksajan periaatteella, jossa julkista taloutta tarkastellaan kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa, että veronmaksajat eivät voi maksaa toistamiseen kunnan omaisuudesta.

Oulu on jo saanut kaupaksi parikymmentä hyvin erilaista kiinteistöään.
Oulu on jo saanut kaupaksi parikymmentä hyvin erilaista kiinteistöään.Marko Siekkinen / Yle

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reinan mielestä syntynyt mielikuva on väärä. Hän hämmästelee, ettei sitä juurikaan ole kyseenalaistettu.

– Jos kunnat saisivat korvauksen omaisuudestaan, ne voisivat vastaavasti alentaa verojaan saadulla korvauksella tai maksaa lainojaan. Julkisen sektorin sisällä tämä on kustannusneutraalia toimintaa. Rahaa vain siirtyy paikasta A paikkaan B tai se jakautuu eri tavalla. Veronmaksajien kokonaisrasitus ei kasvaisi, Reina korostaa.

Hallituksen kunnianhimoinen tavoite on saada lakiesitys läpi eduskunnassa kevätistuntokauden aikana. Perustuslakivaliokunnan jäsen Ville Skinnari (sd.) on epäillyt aikataulua, ja ennakoinut kansanedustajien töiden venähtävän soten takia heinäkuulle.

Hallituspuolueiden kansanedustajien rivit eivät myöskään ole aivan suorassa. Esimerkiksi kokoomuksen Wille Rydman on kritisoinut blogissaan (siirryt toiseen palveluun) omaisuusjärjestelyä, ja katsoo, että siinä voi tapahtua mittava omaisuuden siirto etelästä pohjoiseen.

Maakunnat saisivat kiinteistöjä hallinnoivan tilakeskuksen osakkeita asukaslukunsa mukaisesti, ei omaisuuden arvon mukaan. Arvokkain kiinteistöomaisuus on suurten kaupunkien sairaanhoitopiireillä.

Lue myös: Professorit: Sote-raketin lento on tuurista kiinni – "Vain uhkarohkeat insinöörit päästäisivät astronautit ensimmäiseen koerakettiin"

Sote-muutosjohtajat valinnanvapauspaketista: "Tarvitaan siirtymäaikaa, muuten tulee sutta ja sekundaa"