Ylioppilaskokeet saattavat lyhentyä nelituntisiksi – merkitys korkeakoulujen pääsykokeissa kasvaa

Työryhmän ehdotuksessa suullisen kielitaidon koe tulisi osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita ja äidinkielen koe muuttuisi yksipäiväiseksi. Koetta käytettäisiin myös korkeakouluihin pääsyn välineenä.

ylioppilaskirjoitukset
Sähköiset ylioppilaskirjoitukset.
Ronnie Holmberg / Yle

Opetusministeriön asettaman työryhmän mielestä ylioppilaskokeet voitaisiin lyhentää nelituntisiksi nykyisestä kuudesta tunnista. Kokeiden rakenne, sisältö ja laajuus sopeutettaisiin lyhyempään aikaan.

– Asiantuntijatyöryhmä teki maltillisia, mutta tärkeitä ehdotuksia ylioppilastutkinnon kehittämiseksi, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, ja jatkaa:

– Tällä hetkellähän ylioppilastutkinto uudistuu voimakkaasti digitalisaation kautta. Sähköiset kokeet tulevat asteittain voimaan vuoteen 2019 mennessä. Tässä ollaan jo pitkällä. Seuraavat askeleet ovat nyt pohdinnassa. Tähtäin näissä nyt tehdyissä uudistusesityksissä on vuodessa 2022.

Uutta ylioppilaskoetta aiotaan käyttää vastaisuudessa myös korkeakouluihin pääsyn välineenä. Uudistuksia esitelleen työryhmän puheenjohtajan, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen mukaan uudistuksella pyritään ajanmukaisuuteen.

– Esitetyt uudistukset eivät ole ihan vallankumouksellisia, vaan nämä tähtäävät jatkuvaan yo-kokeen kehittämiseen, jolla koe pidetään ajassa kiinni. Haluamme kehittää sitä paitsi lukion päättötutkintona, myös erittäin vahvasti todistuksena, jota voidaan hyödyntää nykyistä huomattavan paljon enemmän yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pääsykokeena.

Uudenlaisia kokeita, pakollisia aineita edelleen neljä

Työryhmä ehdottaa tutkintoon myös muita muutoksia. Esimerkiksi äidinkielen kokeen voisi muuttaa yksipäiväiseksi. Samalla suullisen kielitaidon koe otettaisiin mukaan osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita.

– Suullisen kielitaidon testaamista on jo pilotoitu, sanoo esitykset tehneen työryhmän vetäjä, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

Käytännössä suullisen kielitaidon testi menisi siten, että salillinen ylioppilaskokelaita antaisi puhenäytteensä yht'aikaa, avoimessa ympäristössä. Ääninäytteet analysoitaisiin osittain koneellisesti, mutta arvosanan tuottamiseen tarvittaisiin työryhmän mukaan vastaisuudessakin opettajan analyysia. Tämä uudistus tulisi ylioppilaskokeisiin mukaan vasta 2022 – jos esitys menee tällaisenaan läpi.

Nykyistä reaaliaineen koetta muutettaisiin siten, että kokeessa olisi suoritettava joko kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaalikoe ja yksi vieraan kielen koe. Työryhmä katsoo, että näin tutkinto muodostaisi tasapainoisemman kokonaisuuden, mutta säilyttäisi valinnaisen rakenteensa.

– Taka-ajatuksena tässä on se, että haluamme kannustaa opiskelijoita kirjoittamaan matematiikan ja toisen kotimaisen kielen, sanoo kansliapäällikkö Lehikoinen.

Ylioppilastutkinnossa olisi edelleen suoritettava vähintään neljä koetta, joista äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaikille pakollinen. Lisäksi pitäisi valita seuraavista kolme koetta tai koeparia: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaalikoe ja yksi vieraan kielen koe.

Arvosanan korotusyrityksiä lisättäisiin

Hylättyjä kokeita voisi ehdotuksen mukaan jatkossa uusia kahden kerran sijaan kolmesti. Hyväksytyn kokeen arvosanaa voisi jatkossa yrittää korottaa kaksi kertaa eikä kerran kuten nyt.

Kansliapäällikkö Lehikoisen mukaan edessä on hyvin laaja lausuntokierros.

– Ylioppilastutkinto on luonteeltaan sellainen, että se kiinnostaa hiukan kaikkia. Toivon, että laaja-alaisen työryhmämme uudistusehdotukset toteutuvat. Uskon niiden myös vähentävän kokelaiden kokemaa painetta ja stressiä.

Työryhmän mukaan painetta ja stressiä olisi omiaan vähentämään se, kun pääsykokeisiin ei tarvitsisi enää päntätä erikseen. Kokelas voisi näin ollen keskittyä rauhassa pelkästään ylioppilaskokeisiin.

Koeajan rajaaminen "jännittävä esitys"

Koesalissa istuvan opiskelijan näkövinkkelistä uudistukset eivät välttämättä vähennä stressiä ja painetta, toteaa Suomen lukiolaisten liiton koulutuspoliittinen asiantuntija.

– Esimerkiksi tämä koeajan rajaaminen neljään tuntiin on tosi jännittävä esitys. Odotan mielenkiinnolla sitä, miten lukiolaiset sen vastaanottavat. Kokeiden luonnehan muuttuu todella paljon. Toivottavasti se myös keventää suorituksen taakkaa, pohtii Anna-Kaisa Tikkinen.

Yo-kokeita siis tiivistetään aikataulullisesti monenkertaisesti: koepäivän pituus lyhenee nelituntiseksi, kun se nykyisin on kuusi tuntia. Myös koetahti tiukkenee, kertoo Tikkinen.

– Ylioppilastutkintolautakuntahan on jo päättänyt, että syksyllä 2018 kokeillaan tällaista viikkoa, jolloin kokeita on peräkkäisinä päivinä. Toivon mukaan opiskelijoiden palaute tuolta tutkintokerralta kuullaan ja ylioppilastutkintolautakunta harkitsee, kannattaako tähän ruveta.

Minkälainen koe oikein odottaa vuoden 2022 ylioppilaskokelaita, jos uudistusehdotukset menevät täysmääräisesti läpi? Ainakin laaja-alaisempi, todetaan sekä työryhmästä että lukiolaisten liitosta.

– Olemme kritisoineet tätä ulkoa opiskelun pänttäämismentaliteettia, mikä näihin ylioppilaskirjoituksiin liittyy. Siitä jos pääsisimme eroon, niin se olisi jo todella paljon, sanoo Tikkinen lukiolaisten liitosta.

Klo 14:40: Juttua on päivitetty kauttaaltaan. Siihen on lisätty työryhmän jäsenten ja lukiolaisten liiton koulutuspoliittisen asiantuntijan kommentteja.