Opettaja pyysi Facebookissa pääsiäismunien muovikoteloita opetuskäyttöön – nämä oivaltavat ideat tekevät oppimisesta hauskaa

Jutussamme kerromme ainakin yhdeksän nerokasta ideaa, miten kierrätysmateriaalia voi hyödyntää opetuksessa. Toiminnallinen lähestymistapa auttaa motivoimaan oppilaita, joita kieltenopiskelu ei kertakaikkiaan kiinnosta.

tekemällä oppiminen
Heini Syyrilän kädessä kieltenopetuksen apuvälineenä käytettävä kuivausteline
Heini Syyrilä kierrättää opetusmateriaaliksi myös kodin pikkuesineitä kärpäslätkistä kuivaustelineeseen. Lapuista löytyy sanoja.Nina Keski-Korpela / Yle

Parolan yhteiskoulun ja lukion yhteinen ruotsin ja saksan lehtori Heini Syyrilä Hattulasta pyysi Facebookissa pääsiäismunien muovisia munakoteloita ja pääsiäismunista saatavia hahmoja opetuksen apuvälineiksi. Niin ikään nopat, pelimerkit, tiimalasit, peruslegot, lasten puiset leikkipalikat, pelilaudat ja pienet pala- ja lautapelit voisivat tulla kierrätetyksi opetuskäytössä.

Myös "roskat" kelpaavat Syyrilälle: esimerkiksi rahkapurkin kannet ja taitettavat muovilusikat, kierrettävät maitopurkin korkit ja jäätelötikut.

Maitotölkin kierrekorkit ruotsin kielen opetuksen apuvälineinä
Roskista opetusvälineiksi. Maitotölkin kierrettäviin korkkeihin on kirjoitettu ruotsin substantiivien monikkojen päätteitä. Sanat löytyvät taulusta, ja oppilas voi yhdistää päätteen sanaan kiertämällä korkin kiinni alustaan.Nina Keski-Korpela / Yle

Lahjoitusmateriaalia alkoi kertyä. Pääsiäismunien koteloja hän ei ole edes laskenut.

– Vanhoista peleistä voi käyttää lautaa ja nappuloita ihan uudenlaisiin versioihin. On tullut kaikenlaisia lahjoituksia materiaaleista ja omakin mielikuvitus laajenee, palapelejä, pääsiäismunakoteloja, niistä saa vaikka mitä!

Numeroituja pääsiäismunayllätysten muovikoteloita laatikossa
Pääsiäismunayllätysten muovirasiat on numeroitu. Oppilaat kirjoittavat paperille numerot 1-24, avaavat munan ja muodostavat sanan sisältä löytyvistä, pikku paperilapuilla olevista kirjaimista. Vastauksen he kirjoittavat paperille ja laittavat kirjaimet takaisin munaan. 24 eri vaatekappaletta ruotsiksi tulee opittua, kun oppilaat käyvät kaikki munat läpi.Nina Keski-Korpela / Yle

– Eilen illalla löytyi postilaatikostani pussillinen pääsiäiskortin kera, kun joku oli huomannut, että kyselin niitä. Koulullekin on tullut oppilaiden mukana kaikenlaista, mitä voi hyödyntää. Siinä on vain puhdistamisen vaiva.

Juttuumme on koottu kuvien kera ideoita, mitä lahjoitustavaroista syntyi. Mutta mistä Syyrilä oikein saa kaikki ideansa?

– Alun perin idea lähti siitä, kun huomasin Pinterestistä erilaisia kehitelmiä, mitä muut opettajat maailmalla tekivät, etenkin kotiopetuksessa. Kun sai juonesta kiinni, oma mielikuvitus villiintyi ja rupesi enemmän ja enemmän huomaamaan ideoita. Kodin sukkaripustin tai lasten liikennematto, näitä voi käyttää lukiolaistenkin kanssa. Niitä ideoita vaan tulee jostain! hän nauraa.

Pyykkipojat ja pyykkinaru ruotsin kielen opetuksen apuna
Pyykkipojat narulla havainnollistavat ruotsin sanoja. En ja ett siirtyvät kätevästi sanan perään.Nina Keski-Korpela / Yle

Myös koulujen tiukka rahatilanne opettaa opettajan kekseliääksi.

– En ole kysellyt koululta rahaa. Vaikeassa taloustilanteessa on aina se, että perushankinnat tehdään ensiksi. Jos ei oppikirjoihin ole rahaa, niin tuskin legojen ostoonkaan. Siksi kyselen ihmisiltä, ja pikkuhiljaa on materiaalia kertynyt.

Toiminnallistamista tarvitaan

Syyrilä kertoo, että kouluista löytyy oppilaita, joilla on varsinkin ruotsin suhteen motivaatio aika lailla hukassa. Toiminnallinen lähestymistapa kielen opetukseen on auttanut motivoimaan oppilaita, joita ei kertakaikkiaan kiinnosta. Kun oppilas saa toiminnallisen oppimistavan avulla onnistumisen kokemuksia, hän voi päästä positiiviseen kierteeseen.

– Motivaation lisääntyminen näkyy tuloksissa, ne paranevat.

Lasten leikkipalikoita kielenopetuksen apuvälineenä
Palikoiden avulla voi opetella sanoja samalla, kun palikoita otetaan varovasti irti tornista.Nina Keski-Korpela / Yle

Digitaalisuus on kouluissa ollut kuuminta hottia jo jonkin aikaa. Monenlainen tekemällä oppiminen nivoutuu luontevasti yhteen myös digin kanssa, muistuttaa Syyrilä.

– Minä olen nimenomaan lähtenyt digitaalisuuden kautta, eli opetukseni on sekä perinteistä kirjaopetusta, digisovellusta että toiminnallista. Siinä ovat kaikki kolme tiiviisti toisiaan tukemassa ja joka tunnilla vaihdellaan tehtävästä toiseen. Voi olla, että on digitehtävä ja sitten ollaankin lusikat kädessä.

Esimerkiksi liikennematoilla voidaan harjoitella ensin tien neuvomista ja sitten kuvataan siitä video. Kaikkien ryhmien kanssa Syyrilällä ei ole edes oppikirjaa, vaan opetuksessa mennään eteenpäin digitaalisuuden ja toiminnallisuuden kautta.

Heini Syyrilä liikennemattojen äärellä
Liikennematto auttaa opettelemaan esimerkiksi reitin neuvomista vieraalla kielellä.Nina Keski-Korpela / Yle

– Yksi tärkeimmistä asioista tässä on, että yhdessä tekeminen lisääntyy. Selvästi huomaa, että kun oppilaat pareittain tai ryhmissä tulevat hipelöimään toiminnallisia juttuja, lusikoita tai korkin kiertämistä kantaan substantiivien taivutusta harjoitellessa, niin yhdessä sitä pohditaan ja se lisää oppimista. Rakennetaan yhdessä tietoa, se on se suurin asia.

– Ja tekemällä oppiminen!

Tutkimuksissa on todettu, että kynällä kirjoittaminen auttaa oppimaan tehokkaammin kuin tietokoneen näppäinten näpyttely. On yksilöllistä, mikä on kunkin oppijan vahvin oppimisen kanava. Puhutaan esimerkiksi taktiilisista oppijoista, jotka oppivat liikkeen ja tekemisen kautta. Myös heidän keskittymistään auttaa, jos on hypisteltävää.

Afrikan tähti -pelistä muokattu saksan kielen opetuksen apuväline
Nyt ei etsitä Afrikan tähteä, vaan Angela Merkeliä. Oikeista vastauksista saa leikkirahaa, voi myös ostaa apua tai maksaa sakkoa. Voittaakseen on tiedettävä sanoja ja ehdittävä Angelan löydyttyä lähtöpaikkaan eniten rahaa mukana.Nina Keski-Korpela / Yle

Pelien käyttämisen kautta oppiminen on usein myös hauskaa ja koukuttavaa. Pelissä on paitsi säännöt, myös tavoite ja palaute, onnistumisen iloa. Leikkimielinen kilpailu lisää innostusta, Syyrilä kertoo.

– Syttyy into tekemiseen. Erilaiset pelit sytyttävät, pelataan vaikka Afrikan tähteä tai Kimbleä, missä tavoitteena on sanojen osaaminen. Siinä syntyy kilpailuasetelmaa ja sanoja jää mieleen. Lukiolaiset halusivat jatkaa sana-Trivialia vielä pelin päätyttyäkin!

Opettajien kiinnostus suurta

Heini Syyrilä ei pidä kynttiläänsä vakan alla, vaan kouluttaa opettajia toiminnallisuuteen – myös yhdessä hattulalaisen kaimansa, ruotsin ja saksan opettaja Heini Vuorisen kanssa. Esimerkiksi kesällä Hattulassa he vetävät yhdessä Hämeen kesäyliopiston nimissä nelipäiväisen kesäkurssin, jossa on sekä digitaalista että toiminnallista sisältöä. Kurssi on jo täynnä opettajista ympäri Suomen ja kysyntää on syksylle ja talvelle.

Hiljattain naiset olivat kertomassa toiminnallisuudesta myös Suomen suurimmassa digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumassa eli ITK-konferenssissa, mutta läheskään kaikki kiinnostuneet eivät mahtuneet mukaan.

Opettajat kilpasilla verbien löytämisessä kärpäslätkien avulla
Verbiläpsy: kumpi löytää oikean sanan ensin? Tässä ovat kieltenopettajat kilpasilla kärpäslätkien kera. Tuomarina toimiva Heini Syyrilä sanoo verbin, jonka imperfekti pitää löytää seinältä nopeasti.Nina Keski-Korpela / Yle

Erityisopettajaksi valmistuva Heini Vuorinen kertoo nähneensä käytännössä toiminnallisen menetelmän tehon koulussa.

– Oppimisen ilo on ollut ihanaa nähdä oppilaissa, joita koulunkäynti ei ole aiemmin kiinnostanut ja kieliopinnoista on puuttunut onnistumisen kokemuksia, on lannistuttu ja yrittäminen on kadonnut.

– Kun opettajan menetelmät ovat monipuolisia ja lapset pääsevät kokeilemaan taktiilisia oppimateriaaleja, on syttynyt palo tehtävään ja sen ratkaisemiseen. Aivoja on huijattu: pinnalla on kiva juttu ja tosiasiassa tehtävän taustalla on pedagoginen ajatus, se voi olla todella haastavakin ja oppimista tapahtuu.

Muistijälkiä ja oppimisen iloa

Syyrilä koulutti Hämeenlinnan seudun kieltenopettajia tiistaina ja yleisön vastaanotto oli innostunut. Hämeenlinnalaisen Vuorentaan alakoulun englannin ja ruotsin opettaja Elina Kolu on itsekin jo tuonut toiminnallisuutta opetukseen.

– Tämä on ihan huikea juttu, älyttömän inspiroivia ideoita. Toiminnallisuus elävöittää opetusta ja oppilaille on mukavampaa, kun saa itse tehdä, käsillä koskea. Muistijälki jää aivoihin eri lailla, kun saa tehdä itse eikä kuunnella open tylsää paapatusta, hän kertoo.

Muistijälki jää aivoihin eri lailla, kun saa tehdä itse eikä kuunnella open tylsää paapatusta.

Elina Kolu

Englannin opettaja Virpi Löyttyniemi Turengin koulusta Janakkalasta näkee etuna toistojen määrän kasvattamisen.

– Pelillisyys on parina viime vuonna tullut digitaalisesti paljon esille, niin ihan kiva tämä toinen puoli, käsillä tekeminen. Ja näiden erilaisten työkalujen yhdistäminen: ensin palikoilla luot lauseen, sitten se muutetaan digitaaliseen muotoon kuvaksi ja jaetaan toisille.

– Kaikkein parasta on se, että mukavalla, hauskalla tavalla tämä lisää toiston määrää, joka on kaiken ydin. Kielen opiskelu pohjautuu ulkoaoppimiseen ja sitä tapahtuu, kun on tarpeeksi monta toistoa.

Saksankielisiä sanoja legopalikoissa
Leluista saa opetusvälineitä. Legopalikoissa on tässä saksan sanoja ja päätteitä, joista muodostetaan lauseita vihreälle pohjalevylle.Nina Keski-Korpela / Yle

Saksan ja ruotsin opettaja Katja Tyrylä-Jussila Lyseon koulusta Hämeenlinnasta uskoo toiminnallisuuden kasvattavan lasten motivaatiota.

– On monenlaisia oppijoita, osa oppii pänttäämisellä, osa tykkää digitaalisesta jutusta. Tämä toiminnallisuus on jäänyt vähän vähemmälle viime vuosina digin takia, mutta tämä on hyvää vastapainoa sille.

– Pelit ja leikit aina motivoivat katsomatta kokoa, tai onko tyttö tai poika: iso tai pieni, varmasti motivoi!

Rahkapurkkien erivärisissä kansissa ruotsinkielisiä sanoja
Rahkapurkin kansiin on kirjoitettu ruotsin sanoja. Oppilaiden tehtävä on muodostaa niistä lauseita. Erityyppisiä sanoja on erivärisissä kansissa.Nina Keski-Korpela / Yle