Uusi Pisa-tutkimus paljastaa: 15-vuotiaat pojat ovat Suomessa erittäin tyytyväisiä elämäänsä

Suomalaisnuoret, erityisesti pojat, ovat erittäin tyytyväisiä elämäänsä. PISA-tutkimuksessa on ensi kertaa selvitetty laajasti 15-vuotiaiden nuorten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä niiden yhteyksiä PISA-tuloksiin.

PISA-tutkimus
Viitaniemen 9C –luokan oppilaat Jyväskylässä ovat tyytyväisiä elämäänsä.
Jyväskylän Viitaniemen 9-luokkalaiset Jonni Vuorinen, Pinja Puranen, Aino Vierola ja Oskari Laasonen ovat tyytyväisiä elämäänsä.Jaana Polamo / Yle

Tutkimus paljastaa, että koeahdistus, epäreilu kohtelu ja heikko motivaatio ovat yhteydessä heikkoihin PISA-tuloksiin. Tuoreet tulokset perustuvat oppilaiden vastauksiin. Suomessa mukana oli lähes 6 000 oppilasta. Kaikki tutkimuksen 72 maata tai aluetta eivät olleet mukana oppilaiden hyvinvointikyselyssä.

Vain Alankomaissa tyytyväisempiä nuoria

Suomalaisnuorista miltei puolet eli 45 prosenttia kokee olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä. Luku ylittää selvästi OECD-maiden keskiarvon 34 prosenttia. Vastaavasti elämäänsä tyytymättömiä nuoria on Suomessa vain kuusi prosenttia keskiarvon ollessa 12 prosenttia. Ainoastaan Alankomaissa elämäänsä tyytymättömiä on vähemmän kuin Suomessa eli kolme prosenttia.

Asteikolla nollasta kymmeneen suomalaisnuorten tyytyväisyyskeskiarvo on 7,89, mikä on viidenneksi korkein 49 maan tai alueen joukossa. Tyytyväisimpiä oppilaat ovat Dominikaanisessa tasavallassa, Meksikossa, Costa Ricassa ja Kroatiassa.

– Kyllä mä olen ihan tyytyväinen elämääni, ihan hyvin menee. Koulu aiheuttaa vähän paineita, mutta nyt loppukeväällä olen ottanut vähän rennommin, arvioi Aino Vierola Viitaniemen 9C-luokalta Jyväskylästä.

Suomalaispojat asennoituvat elämäänsä tyttöjä myönteisemmin

Suomalaispojat kokevat elämänsä selvästi tyttöjä myönteisemmin. Pojista erittäin tyytyväisiä elämäänsä on yli puolet eli 52 prosenttia ja tytöistä runsas kolmannes 36 prosenttia. Tyytymättömiä elämäänsä on pojista vain neljä prosenttia ja tytöistä yhdeksän prosenttia. Pojat ovat tyttöjä tyytyväisempiä elämäänsä kaikissa maissa Japania lukuun ottamatta. Tyytyväisyyskeskiarvolla mitattuna ero poikien hyväksi on Suomessa selvästi OECD-maiden keskiarvoa suurempi.

– Elämä on ihan jees, ajoittain. Nyt varsinkin menee ihan hyvin ja olen tyytyväinen elämääni, kertoo Jonni Vuorinen Viitaniemen 9C:ltä.

Pieniä paineita hän kokee uudesta opetussuunnitelmasta, jossa on paljon yksin tehtäviä projekteja.

– Minulla ei ole motivaatiota tehdä niitä vapaa-ajalla, joten niiden valmiiksi saaminen ajoissa hankaloittaa vähän elämää.

– Suomalaisnuorten tyytyväisyys elämäänsä on aiempiin tutkimustuloksiin verrattuna yllättävän hyvä. Ilahduttavaa on erityisesti poikien tyytyväisyys siitäkin huolimatta, että osaamisessa he jäävät selvästi tyttöjä jälkeen, kertoo PISA-tutkimuksen Suomen koordinaattori, professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Jonni Vuorinen myöntää, että elämä on ajoittain jees ja nyt menee hyvin.
Jonni Vuorinen myöntää, että elämä on ajoittain jees ja nyt menee hyvin.Jaana Polamo / Yle

Yhteenkuuluvaisuuden tunne heikentynyt selvästi

PISAssa selvitettiin laajasti erilaisten, kouluun liittyvien tekijöiden yhteyttä siihen, miten tyytyväisiä nuoret ovat elämäänsä. Suomessa tyytyväisyyden tasoon voimakkaimmin olivat yhteydessä oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunne kouluyhteisöön, vapaa-ajan liikunta, koulukiusaamisen määrä, suoritusmotivaatio ja se, miten oppilaat kokivat opettajien kohtelevan heitä.

– Yhteenkuuluvuuden tunteen vaikutus on Suomessa osallistujamaiden suurin. Erityisen huolestuttavaa on se, että yhteenkuuluvuuden tunne on heikentynyt sekä Suomessa että OECD-maissa selvästi vuosien 2003 ja 2015 välillä. Suomessa noin 15 prosenttia oppilaista kokee itsensä ulkopuoliseksi kouluyhteisöstään. Hyvään ilmapiiriin ja yhteenkuuluvuuteen kannattaa kouluissa kiinnittää erityistä huomiota, korostaa Välijärvi.

Koeahdistus ja alhainen motivaatio heikentävät PISA-menestystä

Suomalaisnuorten ahdistuneisuus kokeissa menestymisestä ja heikoista arvosanoista on 57 maan ja alueen vertailussa kolmanneksi vähäisintä. Ahdistuneisuus on vahvasti yhteydessä oppilaiden menestymiseen PISA-kokeessa. Vähiten ahdistuneisuutta kokevien oppilaiden neljännes menestyi luonnontieteissä 67 pistettä paremmin kuin eniten ahdistusta kokeva neljännes. Ero vastaa noin 1,5 vuoden opintoja.

Suomessa oppilaiden suoritusmotivaatio on vertailumaiden alhaisin. Ne oppilaat, joilla oli korkea suoritusmotivaatio, menestyivät myös PISA-kokeessa muita paremmin.

– Motivaatio on nollassa, kun olen ollut kolme vuotta yläasteella. Pitää vaan yrittää jaksaa opiskella. Motivaatiota saa onneksi kavereista, kun pitää loppuritistus tehdä, pohtii Pinja Puranen Viitaniemen 9C:ltä.

– Nuortemme motivaatio koulutyöhön on aiemmissakin kansainvälisissä tutkimuksissa osoittautunut korkeintaan keskitasoiseksi, usein sitä alhaisemmaksi. Siitä huolimatta suomalaisnuorten suoritukset ovat olleet erinomaisia, kommentoi Välijärvi.

Pinja Purasen motivaatio on nollassa, mutta yläasteen loppurutistus on vielä tehtävä.
Pinja Purasen motivaatio on nollassa, mutta yläasteen loppurutistus on vielä tehtävä.Jaana Polamo / Yle

Pojat kokevat opettajien epäreiluutta tyttöjä enemmän

Sekä Suomessa että OECD-maissa keskimäärin noin 15 prosenttia oppilaista ilmoitti kokeneensa, että opettaja on kohdellut heitä epäreilusti vähintään muutaman kerran edellisen kuukauden aikana. Suomalaispojat ovat kokeneet epäreiluutta tyttöjä useammin.

Nämä kokemukset heijastuvat vahvasti PISA-menestykseen erityisesti Suomessa. Vähiten epäreilua kohtelua kokenut oppilaiden neljännes menestyi luonnontieteissä 63 pistettä paremmin kuin opettajansa kaikkein epäreiluimmaksi kokenut neljännes. Ero oli OECD-maissa keskimäärin 42 pistettä.

PISA 2015 -tutkimuksen toteutti Suomessa Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kanssa.