Mysteerisen ahman DNA:ta kerätään ensimmäistä kertaa – näytteitä saadaan ruokailupaikoista

Ahmat saavat helpon aterian kalastajien hylkäämästä saaliista. Eläviltä ahmoilta on kerätty aiemmin hyvin vähän DNA-näytteitä.

ahma
Ahma jäällä.
Ahma jäällä hyvällä kala-apajalla.Ilmo Juntunen

Ahma on edelleen mysteerinen eläin, se ja sen tavat tunnetaan huonoiten suomalaisista suurpedoista. Arvio kannastakaan ei ole kovin tarkka, sillä ahma on hyvin liikkuvainen eläin. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa olisi 220–250 ahmaa.

– 2000-luvulla ahmakanta on hyvin voimakkaasti kasvanut poronhoitoalueen ulkopuolella etenkin Itä-Suomessa, Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Riistakolmion jälkien perusteella jopa moninkertaistanut. Ahmalla näyttää menevän paremmin kuin aiemmin, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta.

– Vähälukuinenhan kanta on kuitenkin, mutta ahmalla on mahdollisuus kasvattaa lukumääräänsä. Poronhoitoalueen ulkopuolella sillä ei juurikaan ole konflikteja ihmisten kanssa, se aiheuttaa marginaalista vahinkoa muualla kuin poronhoitoalueella, missä se syö poroja.

Ahma aiheuttaa kaikista suurpedoista eniten vahinkoja porotaloudelle.

Joidenkin kalastajien käytäntönä on jättää alamittaiset ja kuolleet kalat jäälle pienpetojen ja lintujen ravinnoksi.

Ilmo Juntunen

Ahmojen tarkemman kanta-arvion saamiseksi täytyy kerätä DNA:ta, jota tehdäänkin ensimmäistä kertaa Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Ylä-Karjalassa.

– Paikoilta, missä ahma käy syömässä on kerätty näytemateriaalia. Siitä voidaan määrittää kuinka monta eri ahmaa paikalla käy. Lisäksi verrataan alueelta saatuja ahmahavaintojen määrää muihin alueisiin. Näin saadaan arvio ahmakannan tiheydestä poronhoitoalueen ulkopuolella, Kojola mainitsee.

Aiemmin eläviltä ahmoilta on kerätty hyvin vähän DNA-näytteitä. Käynnissä oleva kerääminen aloitettiin viime vuonna ja se päättyy ensi vuoden lopulla.

Ahma on ollut rauhoitettu Suomessa metsästykseltä vuodesta 1982. Nyt helmikuussa myönnettiin poikkeuslupa kahdeksan ahman kaatamiseen. Kaatolupia perusteltiin pedon porotaloudelle aiheuttamilla suurilla vahingoilla.

Luvilla kaadettiin kuusi urosta ja kaksi naarasahmaa maaliskuun puoliväliin mennessä.

Ahmat osaavat hyödyntää "kalaravintolaa"

Jäällä liikkuja saattaa hieraista silmiään nähdessään lumessa oudomman tassun jäljen – tai jopa itse eläimen, jota harvoin näkee. Ahmat nimittäin hyödyntävät kalastajien verkkoavantopaikkoja talvisin ruoanhakureissuillaan.

– Kuulin eräältä ammattikalastajalta, että joidenkin kalastajien käytäntönä on jättää alamittaiset ja kuolleet kalat jäälle pienpetojen ja lintujen ravinnoksi, kertoo kajaanilainen luontokuvaaja Ilmo Juntunen.

Ilmiö ei ole uusi, sillä Keski-Pohjanmaalla ahmat ovat löytäneet jääbuffetit jo vuosia sitten.

– Tämä ei ole mikään yllätys, koska ahmat mielellään hyödyntävät kaikkea helposti saatavaa ravintoa, sanoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnovarakeskuksesta.

Vähälukuinenhan kanta on kuitenkin, mutta ahmalla on mahdollisuus kasvattaa lukumääräänsä.

Ilpo Kojola

Ahmojen on helppo löytää suoraan ruokapöytään, sillä kalastajat merkitsevät verkkoavantojensa paikat. Lisäksi verkot koetaan viikoittain, joten hyvälaatuisen ravinnon tarjoilu jatkuu koko talvikauden.

Kalastuslain mukaan alamittaiset kalat tulisi laittaa takaisin veteen riippumatta niiden kunnosta. Kyseinen kohta tuli voimaan huhtikuussa 2012. Toiset kalastajat kuitenkin antavat kuolleet ja niin sanotut roskakalat pienpetojen ja lintujen ravinnoksi.