Metsätieteilijä hymähteli puunhalaajille, kunnes metsä mullisti hänen elämänsä

Mirja Nylander koki voimaantuvansa luonnosta ja kehitti metsäkellinnän sekä puuhengityksen. Puut muuttuivat hänelle henkisen hyvinvoinnin pohjaksi.

hyvinvointi
Näkymä päähkänäkalliolta syyskuisena aamuna 2015.
Japanilaistutkimuksen mukaan mäntykentällä oleskelu voi vaikuttaa terveyteen.Ismo Pekkarinen / AOP

Kuusamolainen Mirja Nylander on ollut koko elämänsä ajan tekemisissä metsän kanssa. Lapsena sinne mentiin leikkimään ja poimimaan mustikoita, aikuisiällä siitä tuli ammatti. Mirja on tehnyt pitkän uran metsurina ja metsätieteilijänä.

Vuonna 2004 Nylanderin suhde metsään syveni entisestään, kun hän oli Lapissa patikointiretkellä sisarensa kanssa.

Mirja Nylander nojaa koivuun
Mirja Nylander on kehittänyt metsäkellinnän ja puuhengityksen.Elina Orpana

Nylander oli silloin masentunut ja kärsi työuupumuksesta. Kesken patikoinnin Nylander tunsi kutsun.

– Se ei ollut mikään ääni. Minä vain tajusin, että minun täytyy lähteä kävelemään vasemmalle viistoon, pois siitä polulta.

Nylander käveli siskonsa kanssa noin kaksi kilometriä. Näky, joka oli heitä vastassa, oli mykistävä.

– Näimme todella vanhan noin 600–700-vuotiaan petäjän. Ihailin puuta aluksi metsätieteilijän silmin. Mietin, että se on vielä kasvava, kun sillä oli kartioinen latvuksen huippu ja ajattelin, että siitähän saisi rahaa aika paljon.

Metsäkellintä on tietoista oman hyvän olon ja terveyden ylläpitämistä metsän avulla.

Mirja Nylander

Hetken puuta ihailtuaan Nylander kertoo ymmärtäneensä, että puu oli se jokin, mikä oli häntä kutsunut. Nylander meni puun luokse.

– Puu välitti minulle jollakin tavalla viestin, että seiso hänen edessään, hän valuttaa sinulle energiaa, kun sinä olet ihan lopussa.

Nylander kertoo, että hänen sisarensa seisoi vieressä tapahtumaa ihmetellen ja kysyi: "Mirja, mitä sinulle tapahtuu? Sinähän alat loistamaan."

Pitkospuut kiemurtelevat metsää kohti tunturimaisemassa
Mirja Nylander selätti masennuksen metsän avulla.Yle Sirkku Savusalo

– Olin siihen saakka suhtautunut metsätieteilijänä puunhalaajiin hymähdellen. Minulle puut olivat sitä, että niistä tehtiin taloja ja saatiin rahaa.

– Mutta se tapahtuma mullisti elämäni. Tajusin metsässä olevan jotain enemmän, kuin mitä olin antanut itselleni luvan ymmärtää.

Nylander koki saavansa metsäretkestään niin paljon voimaa, että hän halusi selvittää juurta jaksaen mitä hänelle metsässä tapahtui ja mistä se johtui.

Mäntykankaat lievittävät ahdistusta ja kipua

Nylanderin kokemuksista sai alkunsa metsäkellintä ja puuhengitys – keinot, joista hän itse ammentaa terveyttä ja henkistä hyvinvointia.

– Metsäkellintä on tietoista oman hyvän olon ja terveyden ylläpitämistä metsän avulla, Nylander kokee.

Puuhengitys on Nylanderin mukaan yksi metsäkellinän osa, jonka tarkoituksena on puita vasten hengittämällä ja mielikuvaharjoitteita tekemällä saada energiaa puista. Samalla tapaa, miten Nylander patikointiretkellään koki saavansa.

– Käännä selkäsi puulle ja aseta hartiaseutusi sekä pääsi rauhallisesti puun runkoa vasten. Anna käsiesi roikkua rennosti sivuillasi ja nojaa täydellä painollasi puuhun. Ainoastaan pää- ja hartiaseutu saavat olla puun runkoa vasten.

Kantokääpä kasvaa kaikilla Suomen puulajeilla. Laajan ekologisen lokeronsa takia sitä näkee kaikentyyppisissä metsissä usein. Sen väritys voi vaihdella harmaan kellertävästä jopa melko punaiseen.
Mirja Nylander on metsäkellinnässä yhdistänyt tiedonpalasia myös biosähkömagnetismista.Jani Saikko / Yle

Metsän vaikutusta terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin on tutkittu paljon. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen kertoo, että he ovat tutkineet metsän terveysvaikutuksia kyselytutkimuksin ja kenttäkokeilla.

– Olemme mitanneet ihmisiltä psyykkisiä ja fysiologisia muutoksia siinä tilanteessa, kun mennään luontoon tai ollaan kaupunkiympäristössä.

Kenttätutkimukset on käytännössä toteutettu niin, että ihmisille on laitettu mittarit verenpaineen ja sykkeen mittausta varten. Sen jälkeen heidät on viety joko luonto- tai kaupunkiympäristöön.

– Olemme seuranneet, miten heidän olotilansa muuttuu. Kyselylomakkeiden avulla olemme tietyn ajan kuluessa katsoneet, ovatko he palautuneet stressistä. Verenpainetta ja sykettä ollaan mitattu koko ajan, Tyrväinen kertoo.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan metsässä oleskelu lievittää stressiä ja alentaa verenpainetta.

Mutta miten on puuhengityksen ja metsäkellinän laita, onko niiden tehoa tai vaikutuksia tutkittu? Nylanderin mukaan joiltakin osin kyllä.

Japanilaiset ovat tutkineet esimerkiksi sitä, miten mäntykankailla oleskelu parantaa terveyttä monella tapaa.

Ruskaa Kilpisjärvellä syksyllä 2016.
Luonnonvarakeskuksen tutkimukset ovat osoittaneet, että metsässä oleskelu lievittää stressiä ja alentaa verenpainetta.AOP

Myös suomalainen luontotieteilijä ja professori Sinikka Piippo on tutustunut mäntykankaiden terveysvaikutuksiin. Hän kertoo, että havupuista haihtuu ilmaan erilaisia öljyjä, jotka vaikuttavat ihmisen terveyteen niitä hengittämällä.

– Stressin ja verenpaineen laskemisen lisäksi öljyt aktivoivat luonnollisia tappajasoluja, jotka työskentelevät haittaviruksia ja bakteereja vastaan. Sitä kautta ihmisen immunitetti paranee, kertoo Piippo.

Piipon mukaan jotkut öljyistä poistavat myös ahdistusta ja kipua ja vaikuttavat ihmisen hormonitoimintaan.

– Ne aktivoivat muita aivojen osia myös niin, että mielen paranemisen lisäksi myös muisti paranee, sanoo Piippo.

Minä haluan olla viemässä eteenpäin sitä kehitystä.

Mirja Nylander

Mirja Nylander sanoo, että mäntykankailla kannattaa oleskella etenkin aurinkoisina päivinä.

– Mäntyjen terpeenejä eli öljyjä erittyy silloin enemmän kuin muulloin.

Metsistä apua masentuneille?

Työuupumus, masennus ja stressi voisivat siis tutkimusten mukaan helpottua metsäluonnossa, varsinkin mäntykankailla.

HaliPuu-metsä Kittilän Veitservasassa on vanhaa talousmetsää, jonka Riitta Raekallio-Wunderink valjasti uuteen käyttöön eläköityneen metsuri-isänsä Kaarlo Raekallion ideasta.
Mäntykankailla oleskelun terveysvaikutukset voivat Sinikka Piipon mukaan kestää jopa viikkoja.Maija-Liisa Juntti / Yle

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen on sitä mieltä, että masentuneille luonnosta voisi olla apua. Hän kertoo, että esimerkiksi Sipoon terveyskeskuksessa tällainen kokeilu on jo ollut.

– Tällaisia kokeiluhankkeita on ollut ympäri Suomen, ja tulokset ovat olleet hyviä. Toki lisää tarvitaan, lisää Tyrväinen.

Nylander on vienyt metsäkellimään ihmisiä vauvasta vaariin. Tällä hetkellä Nylander on yhteistyössä Mikkelin Muisti ry:n kanssa ja hän vie varhaismuistisairaita metsään. Yhteistyö on jatkunut syksystä saakka ja tuloksia on Nylanderin mukaan saatavilla viimeistään ensi vuoden aikana.

Metsäkellintä ja puuhengitys ovat olleet Nylanderin elämää jo yli kymmenen vuoden ajan. Vaikka metsän terveysvaikutukset ovat ihmisille tuttuja saattaa esimerkiksi puuhengitys aiheuttaa joissakin kummaksuntaa.

Onko hänen menetelmiään kyseenalaistettu?

– Saan selittää aina aika juurta jaksaen, että mistä tässä on kyse. Tämä ei ole kuitenkaan enää niin hämmentävää muille, kuin silloin alussa. Minua ei sinänsä ole ihan huuhaana pidetty, koska olen itsekin halunnut etsiä tieteellisiä syitä siihen, että mistä mikäkin johtuu, kertoo Nylander.

Kolin kansallispuistossa keväisenä päivänä.
Luonnonvarakeskus suosittelee ihmisiä tekemään pari pidempää metsäretkeä kuukausittain.Ismo Pekkarinen / AOP

Mirja Nylander on yhdistänyt metsäkellintäänsä tiedonpalasia muun muassa biosähkömagnetismista. Suomalainen professori on kirjoittanut biosähkömagnetismista kattavan teoksen, josta Nylander on hakenut tietoa menetelmiinsä.

Yle Kajaani yritti tavoittaa professoria kommentoimaan ovatko puut biosähkömagneettisia, mutta professori ei halunnut tulla mainituksi jutussa millään tavalla "huuhaayhteydenottojen" pelossa.

Vaikka kaikesta metsäkellintään liittyvästä ei ole tieteellistä näyttöä, ei Nylander ajattele, etteikö niin voisi tulevaisuudessa olla.

– Tiede kehittyy koko ajan ja löydetään uusia menetelmiä, kun esimerkiksi mittalaitteistot kehittyvät. Minä haluan olla viemässä eteenpäin sitä kehitystä.