Jari Korkki: Kehittyvien maakuntien Suomi

Maakuntauudistuksen piti olla keskustan riemuvoitto, mutta betonoidaanko nyt Etelä-Suomi sinipunaiseksi tai peräti sinivihreäksi, kysyy Jari Korkki blogissaan.

Yle Blogit
Jari Korkki.
Jari Korkki.Lassi Seppälä / Yle

Kun keskusta sai runnottua soten myös maakuntauudistukseksi, kirjoiteltiin vähän joka puolella, että jo maalaisliiton ajoilta periytynyt isäntämiesten satavuotinen unelma, suorastaan märkä uni, oli vihdoin toteutumassa.

Äkkiseltään siltä näyttääkin, kun vilkaisee oheisen jutun karttaa, jossa äskettäisten kuntavaalien tulos on Kuntaliiton avustuksella istutettu tuleviin maakuntavaaleihin.

Suurin osa Suomea näyttäytyy keskustanvihreänä, vain etelälounaassa killistelee sininen kaistale, jonka erottaa keskustan valtakunnasta Salpausselkää myötäilevä punainen vyöhyke.

Joku mustan huumorin harrastaja saattaisi huomauttaa, että samanlaista karttaa se Mannerheimikin katseli Vaasan päämajassaan tammikuussa 1918.

Niin raskaasta kahtiajaosta ei nyt sentään ole onneksi kyse, mutta vaikka keskusta kartalla näyttää maakuntien mahtipuolueelta, niin asukasmäärissä tarkasteltuna se ei sitä kuitenkaan ole.

Kokoomuksen Suomessa asuu reippaasti yli kaksi miljoonaa suomalaista.

Kuntavaalien tulosten perusteella kokoomus nousisi ensi vuoden maakuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Lisäksi Pirkanmaalla kokoomus jakaisi kärkipaikan sosiaalidemokraattien kanssa.

Ja nyt se pointti. Kokoomuksen Suomessa asuu reippaasti yli kaksi miljoonaa suomalaista, joten pelkkä maantieteellinen kartta antaa aika lailla väärän kuvan maakuntien Suomesta.

Kun demarien hallitsemalla perinteisen teollisuuden ruostevyöhykkeellä kaakonkulmalta Poriin asuu silläkin yli miljoona ihmistä, jää keskustan Suomeen huomattavasti vähemmän suomalaisia kuin kahteen ja puoleen kokoomusmaakuntaan.

Se tuskin on ollut maakuntahallinnon alkuperäisten maalaisliiton ideanikkareiden perimmäinen tarkoitus.

Mutta minkäs teet, kun kaupunkien valloitus ei ole sujunut aivan siihen tahtiin, mitä maalaisliiton nimenvaihtajat suunnittelivat.

Maalaisliitto vaihtoi vuonna 1965 nimensä keskustapuolueeksi – sittemmin keskustaksi – tarkoituksenaan soluttautua ikään kuin valepuvussa myös kaupunkilaisäänestäjien suosioon.

Kuntavaalien tulosten valossa projekti on edennyt nihkeähkösti. Esimerkiksi omalla äänestysalueellani Helsingin Töölössä keskusta on 52 vuodessa onnistunut valtaamaan itselleen 2,5 prosentin sillanpääaseman.

Toinen maalaisliiton helmoista periytyvä puolue eli perussuomalaiset ei sekään yltänyt nyt kuin vähän yli kolmen prosentin.

Sen sijaan Timo Soinin (ps.) takiaispuolue vihreät kahmi äänistä yli 30 prosenttia.

Etelä-Suomi on sininen, vaikka kaupungeissa vilkkuvat myös kirkkaat vihreät valot.

Sekin on pientä töölöläisessä kaksipuoluejärjestelmässä, kun kokoomus rohmusi vieläkin enemmän eli 35 prosenttia.

Etelä-Suomi on sininen, vaikka kaupungeissa vilkkuvat myös kirkkaat vihreät valot.

Eivätkä ne valot ole keskustan.

Että semmoinen kehittyvien maakuntien Suomi.

kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja