Kuinka kovaa taajamissa pitäisi saada ajaa? Helsingissä hidastellaan, Espoossa ei

Pyöräliiton mukaan taajamien yleisrajoitus pitäisi laskea 30 kilometriin tunnissa. Espoon mukaan se olisi liioittelua.

liikenne
Liikennettä Hakaniemessä.
Ilmari Herranen / AOP

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi helmikuussa ehdotuksensa uudeksi tieliikennelaiksi (siirryt toiseen palveluun). Ehdotus saa monissa kohtaa kiitosta Pyöräliitolta, mutta taajamien nopeusrajoituksista liitto on eri mieltä (siirryt toiseen palveluun).

Lakipaperissa taajamien yleisrajoitus säilyisi entisellään eli 50 kilometrissä tunnissa. Pyöräliitto laskisi sitä tuntuvasti – 30 kilometriin tunnissa.

Espoossa ja Helsingissä nopeusrajoitusten laskemiseen suhtaudutaan kahtalaisesti.

Liikenneturvallisuuden asiantuntija Tuomo Saarinen Espoon kaupungilta pitää 30 kilometrin tuntirajoitusta selvästi liioiteltuna.

– Ei kukaan oikeasti aja niin hiljaa, niin se vain on. En usko, että se toimisi. Nopeusrajoitusten uskottavuus olisi koetuksella, Saarinen sanoo Yle Huvudstadsregionenin haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Saarinen kertoo, että nopeusrajoitusten laskua on kokeiltu Espoossa monilla tieosuuksilla. Rajoitukset yksinään eivät kuitenkaan toimi, ellei myös muu ympäristö viesti sitä, että autoilijan tulisi keventää kaasujalkaa.

Tällaisen viestin voivat lähettää muun muassa riittävän kapeat tiet, jotka pakottavat autoilijan hiljentämään vauhtia.

Helsinki yhdenmukaistaa ja laskee nopeusrajoituksia

Alhaisemmat nopeudet ovat avaintekijä onnettomuuksien vähentämisessä. Helsingin kaupungin liikennesuunnittelupäällikön Reetta Putkosen mukaan pääkaupungissa onkin systemaattisesti laskettu ajonopeuksia (siirryt toiseen palveluun) 1970-luvulta lähtien.

Omassa lausunnossaan tieliikennelain uudistukseen Helsinki ehdottaa taajamien yleisrajoituksen laskemista 40 kilometriin tunnissa.

Kaupunki myös päivittää parhaillaan nopeusrajoituksia vilkkaimmilla pääväylillä. Nykyään suurella osalla niistä saa edelleen huristella 50 km/h.

– Olemme ajatelleet, että keskustan pääväylillä rajoituksen tulisi olla 40 km/h, jotta tilanne olisi aiempaa selkeämpi.

Putkonen on kuitenkin samoilla linjoilla Saarisen kanssa siinä, että pelkkä nopeusrajoituskylttien vaihtaminen ei riitä.

– On tärkeää, että samaan aikaan liikenneympäristöä rakennetaan niin, että autoilijat noudattavat nopeusrajoituksia ja ymmärtävät logiikan niiden taustalla.

Putkonen käyttää esimerkkinä moottoriteitä. Niillä tilan tuntu saa autoilijan kuin itsestään painamaan lisää kaasua. Kapeilla ja ahtailla teillä käy päinvastoin.

Pyörät ja autot – yhdessä vai erikseen?

Espoon liikenneturvallisuuden asiantuntijan Tuomo Saarisen mukaan avain turvallisuuden lisäämiseen ovat esimerkiksi eritasoristeykset sekä pyörä- ja jalankulkuväylien erottaminen autoilijoista. Espoossa viime vuosi olikin liikenteessä poikkeuksellisen turvallinen: kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui vain yksi.

Myös Helsingissä liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet.

Naapuruskunnissa on kuitenkin hyvin erilainen kaupunkirakenne ja erilainen näkemys autoilijoiden ja muiden liikkujien erottamisesta.

Putkonen palaa liikennepsykologiaan: se, että jalkakäytävät ja pyöräkaistat on selkeästi erotettu ajokaistoista, lähettää autoilijalla signaalin, että nyt sopii lisätä vauhtia. Jos autoilija taas näkee jalankulkijoita, pyöräilijöitä, liiketiloja ja ravintoloita lähettyvillään, hän ymmärtää, että muutkin liikkujat on otettava huomioon ja ajaa varovaisemmin.

Perustuu Yle Huvudstadsregionenin Marianne Sundholmin artikkeliin (siirryt toiseen palveluun).