Habiba Ali haastatteli Syyriaan lähteneiden taistelijoiden perheitä: ”Ihan suomalaisia lapsia he ovat”

Kymmenet konfliktialueille lähteneiden perheet, sadat sukulaiset ja lukuisat yhteisöt ovat kosketuksessa väkivaltaiseen radikalisoitumiseen Suomessa. Minkälainen uhka se on?

A-teema
Habiba Ali työskentelee radikalisoitumista vastaan projektikoordinaattorina Kirkon Ulkomaanavun Reach Out –hankkeessa. Hän on tuore Espoon sosiaalidemokraattien kunnanvaltuutettu sekä seitsemän lapsen yksinhuoltaja.
Habiba Ali työskentelee radikalisoitumista vastaan projektikoordinaattorina Kirkon Ulkomaanavun Reach Out –hankkeessa. Hän on tuore Espoon sosiaalidemokraattien kunnanvaltuutettu sekä seitsemän lapsen yksinhuoltaja.Markku Pitkänen / Yle

– Kukaan ei synny terroristiksi. Heidät ajetaan siihen, sanoo Syyrian sotaan lähteneiden perheitä haastatellut projektikoordinaattori Habiba Ali Kirkon Ulkomaanavun Reach Out –hankkeesta.

On kulunut yli kaksi vuotta siitä, kun pääkaupunkiseudulla asuvan muslimiperheen 18-vuotias poika lähti matkalle, joka piti olla tavallinen loma. Sitten hän yllättäen ilmoitti, että onkin Syyriassa, eikä enää palaa.

Tänä päivänä perhe tietää, että lapsi lähti sotimaan Isisin riveihin. Tarkalleen minne ja mitä tekemään on heille edelleen arvoitus. Häpeä on suuri ja asiasta on kerrottu vain harvoille.

Habiba Ali on yksi uskotuista. Hän tietää myös, miten tarina päättyy.

Ihan tavallisia perheitä

Reach Out –hankkeen tarkoitus on lisätä viranomaisten, uskonnollisten yhteisöjen ja järjestöjen yhteistyötä radikalisaation ehkäisemiseksi ja levittää tietoa väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ilmiönä.

Vihapuhe ja ulkopuolisuuden tunne voivat johtaa radikalisoitumiseen, ja se voi johtaa väkivaltaiseen toimintaan.

Habiba Ali

Tavoite on kartoittaa paitsi perheiden avuntarve myös se, miten väkivaltaista radikalisoitumista voitaisiin ennaltaehkäistä. Haastattelut ovat osa Habiba Alin taustatyötä.

– He ovat ihan tavallisia äitejä, ihan tavallisia perheitä, joiden nuoret ovat sinne lähteneet. Se, etteivät he ole saaneet minkäänlaista apua on todella surullista, Habiba Ali huokaisee.

– Lähtijöistä löytyy sekä Suomessa syntyneitä että Suomeen parivuotiaina tulleita, Suomessa kasvaneita. Mutta ihan suomalaisia lapsia he ovat, hän jatkaa.

"Suojelupoliisin uhka-arvioin mukaan terrorismin uhkan arvioidaan kohonneen vuoden 2014 tasosta. Suurimman terrorismin uhan muodostavat väkivaltaista jihadismia kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät. Viime vuosina terrorismirikosepäilyjä ovat lisänneet mm. Suomesta Syyriaan ja Irakiin suuntautuva vierastaistelijailmiö…" (Lähde: Sisäministeriö/Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 1/2017)

– Tämä, että nuoret lähtevät Suomesta asti väkivalta-alueille on uusi ilmiö meille. Suomi on yksi hienoimmista maista kun puhutaan tukipalveluista, mutta tästä ilmiöstä ei ole tarpeeksi osaamista, Ali pohtii.

– Jos lähtö on uskonnolla perusteltua, pitäisi osata uskontoa, ja jos poliittisesti perusteltua, pitäisi tietää politiikasta jotakin, että tietäisi nuoren ajattelutavasta.

Kriisi ja häpeä perheelle

Sisäministeriön (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomesta on lähtenyt Syyrian konfliktialueille varmuudella lähes 80 henkilöä, mutta sisäministeriökin arvioi todellisen lukumäärän olevan suurempi. Se koskettaa monia perheitä, sisaruksia, sukulaisia ja lukuisia yhteisöjä Suomessa.

Nuoren radikalisoituminen on perheelle aina kriisi. Se on myös häpeä – leimautumisen pelossa siitä ei uskalleta tai osata hakea apua. Eikä siitä haluta puhua julkisesti, ainakaan mediassa.

Habiba Ali on päässyt perheiden luokse omien yhteyksiensä kautta.

– Miksi nuoret lähtevät konfliktialueille? Perheet, joita olen haastattelut, eivät itsekään tiedä sitä. Se on yksi asia, mitä yritämme saada selville. Monet sanovat suoraan, että nuori ei löytänyt paikkaansa yhteiskunnassa. Kuuluvuuden tunne on erittäin suuri tekijä, Ali arvelee.

– Perheillä on iso haava sydämessä. He sanovat, että heidän lapsiaan on harhaan johdettu ja aivopesty, että tämä ei todellakaan vastaa heidän arvomaailmaansa.

"Väkivaltaisella radikalisoitumisella tai ekstremismillä tarkoitetaan sitä, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla tai ideologialla perustellen. Väkivaltainen radikalisoituminen voi johtaa siihen, että henkilö liittyy väkivaltaisiin ekstremistisiin ryhmiin tai toimintaan. Äärimmillään väkivaltainen radikalisoituminen voi johtaa terroristisiin tekoihin." (Lähde: Sisäministeriö)

Valtaosa konfliktialueille lähtijöistä on suojelupoliisin mukaan pyrkinyt osallistumaan väkivaltaiseen toimintaan. Joukossa on myös ns. kantasuomalaisia, jotka ovat kääntyneet islaminuskoon. Mukana on yhä enemmän naisia, ja lapsia. Suhteessa Suomen muslimiväestön kokoon lähtijöiden määrä on huomattava.

Sisäministeriön helmikuussa julkaiseman Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksessa (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan sota-alueilla olevien naisten kasvaneesta kiinnostuksesta taistelutoimintaa kohtaan. Lapsia on otettu osaksi propagandakoneistoa ja heille annetaan ideologista ja sotilaallista koulutusta.

Kuka nuoria värvää?

Konfliktialueille lähdetään usein nimenomaan käymään pyhää sotaa. Habiba Ali kertoo haastatteluissa käyneen ilmi, että lähtijöillä on uskonnollinen motiivi, muttei välttämättä niinkään uskonnollista taustaa.

– Lähtijät ovat olleet nuoria, jotka eivät ole oppineet uskontoa. Siksi heitä on helppo aivopestä ja heille on helppo vääristellä asioita.

Alin mielestä keskustelu ilmiöstä pyörii liikaa uskonnon ympärillä. Monella lähtijällä on sitäkin voimakkaampi kaipuu kuulua johonkin.

– Nuoria värvätään konfliktialueille juuri näin: "Me otamme sinut vastaan sellaisena kuin olet". Jokainen haluaa hyväksyntää, ja tämä on suuri tekijä. Jos ihmisellä on vahva identiteetti ja hän tuntee uskontonsa, häntä on vaikeampi värvätä.

Kukaan ei synny terroristiksi. Heidät ajetaan siihen.

Habiba Ali

Entä kuka nuoria värvää? Habiba Ali sanoo, ettei ainakaan hän ole törmännyt moskeijoissa tapahtuvaan värväykseen. Hän uskoo, että värväys tapahtuu pääasiassa sosiaalisessa mediassa ja netissä.

– Nuori, jolla on asiat hyvin, ei lähde näitä videoita etsimään. Mutta jos voi huonosti ja alkaa kyseenalaistamaan omaa identiteettiään, niin silloin näitä asioita lähtee helpommin tutkimaan.

"Suomesta lähteneet vierastaistelijat ja Suomen kansalaisten esiintyminen Daeshin (Isisin) propagandajulkaisuissa on lisännyt Suomen tunnettuutta terroristijärjestöjen kannattajien keskuudessa.

Takaisin Suomeen palanneiden, aseelliseen taisteluun osallistuneihin liittyy vakava väkivallan uhka, joka arvioidaan tapauskohtaisesti… Daesh (Isis) on viimeaikaisessa propagandassaan kannustanut Euroopassa olevia tukijoitaan iskuihin omissa maissaan ja antanut tähän liittyviä ohjeita." (Lähde: Sisäministeriö/Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 1/2017)

Noin 20 Suomesta lähtenyttä on kuollut taisteluissa. Yhtä monta lähtijää on myös palannut Suomeen. Supo on huolissaan erityisesti verisiltä taistelukentiltä palaavista henkilöistä. He ovat tottuneet käyttämään väkivaltaa ja ovat mahdollisesti radikalisoituneet matkan aikana.

Perheet tarvitsevat tukipalveluita

Perheillä on tärkeä rooli, paitsi nuoren tukemisessa silloin, kun tämä on vaarassa radikalisoitua, myös silloin, kun henkilö pyrkii irtautumaan ääriliikkeestä. Siksi palaajat ja heidän perheensä tarvitsevat tukipalveluita.

– Syyriaan lähteneen pojan äiti oli puhunut paljonkin poikansa kanssa yrittäen saada tätä palaamaan takaisin. Hän yritti myös saada apua viranomaisilta. Mutta eihän täysi-ikäistä nuorta aikuista voi väkisin takaisin Suomeen raahata.

Ali sanoo, ettei edes halua kuvitella, mitä tapahtuisi, ellei ennalta ehkäisevää työtä tehtäisi.

Jos ihmisellä on vahva identiteetti ja hän tuntee uskontonsa, häntä on vaikeampi värvätä.

Habiba Ali

– Kaikenlaista voi tapahtua. Uhka voi kohdistua meihin täällä kotimaassa. Väkivaltaa voisi sattua. Tukholman kaltaiset terroriteot ovat mahdollisia, ellemme estä niitä hyvissä ajoin, hän miettii.

"Väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä voidaan parhaiten torjua ennalta ehkäisevällä työllä. Ennaltaehkäisy on aina tehokkaampaa kuin seurausten korjaaminen. Ennaltaehkäisy lisää ihmisten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta sekä vähentää eri väestöryhmien välistä vastakkainasettelua ja yhteiskunnan polarisaatiota." (Lähde: Sisäministeriö)

– Tämänhetkisessä keskustelussa ei ymmärretä, että riippumatta uskonnosta, taustasta, ihonväristä ja vaatetuksesta täällä syntyneet ja kasvaneet nuoret ovat kuitenkin suomalaisia, Habiba Ali painottaa.

– Nuoret seuraavat mediaa ja kuulevat kaikenlaista. Kyllä se osuu, kun tietyt kansanedustajat puhuvat julkisesti, että joillakin ihmisryhmillä ei ole ihmisarvoa.

Viha ruokkii radikalisoitumista

Ongelma Habiba Alin mielestä on, etteivät radikalisoituvat nuoret koe olevansa hyväksyttyjä suomalaisessa yhteiskunnassa. Moni lähtijä on kertonut perheilleen, että he löysivät paikkansa sodasta.

– Sitä ei oteta huomioon, miten paljon meneillään olevalla vastakkainasettelulla ja vihan lietsonnalla on osuutta siihen, että nuoret radikalisoituvat ja lähtevät konfliktialueille.

Habiba Ali antaa esimerkin: kun Tukholmassa tapahtui terrori-isku, ilmapiiri Suomessakin kiristyi saman tien. Se näkyy kaduilla ja kauppakeskuksissa, kouluissa ja metrossa. Se voi olla sylkemistä, tönimistä, nimittelyä tai välttelyä.

Kyllä se osuu, kun tietyt kansanedustajat puhuvat julkisesti, että joillakin ihmisryhmillä ei ole ihmisarvoa.

Habiba Ali

Väite, että muslimit pelkäävät radikalisoitumista enemmän kuin kantasuomalaiset pitää Habiba Alin mielelestä paikkansa, ainakin kun puhutaan leimautumisen pelosta.

–Me pelkäämme todella paljon sitä leimaamista. Kun jossakin tapahtuu jotakin, aletaan helposti yleistää ja sanotaan, että kaikki muslimit ovat tuollaisia.

– Vihapuhe ja ulkopuolisuuden tunne voivat johtaa radikalisoitumiseen, ja se voi johtaa väkivaltaiseen toimintaan, Habiba Ali summaa.

"Reach Out –hanke toteutetaan Euroopan Unionin Sisäisen turvallisuuden ISF-rahaston tuella. Yhteistyössä ovat mukana sisäministeriö, Helsingin väkivaltaisen radikalismin ennaltaehkäisyn paikallisverkosto sekä RadiNet-Hanke." (Lähde: Kirkon Ulkomaanapu) 

Entä miten kävi tämän jutun alussa mainitulle perheelle? Parin vuoden epätietoisuuden jälkeen he saivat viestin: poika oli menehtynyt. Tarina ei kerro tarkalleen miten, tai missä.

Perheen äiti on kertonut Habiba Alille perheen jääneen yksin.

– Perhe sanoi, että nyt suojelupoliisikaan ei käy enää ovella. On surullista jos he kokevat, että Supo oli ainoa, keneltä he saivat tukea.

Tukholman ja Pietarin iskut toivat terrorismin Suomen rajoille. Mikä saa ihmisen ajamaan rekan väkijoukkoon? Mitkä ovat terrorismin juuret? Miten Syyrian sodan ratkaiseminen vaikuttaisi terrorismin hillitsemiseen? A-teema: Terrorismin uhka Yle TV1 27.4. klo 21.05 alkaen. #ateema