Sote-muutosjohtajat valinnanvapauspaketista: "Tarvitaan siirtymäaikaa, muuten tulee sutta ja sekundaa"

Yle Uutiset kysyi jokaisen maakunnan sote-muutosjohtajan kantoja valinnanvapauspakettiin.

sosiaali- ja terveyspalvelut
sote
Yle

Selvä enemmistö sosiaali- ja terveysuudistuksen toimeenpanoa maakunnissa valmistelevista sote-muutosjohtajista peräänkuuluttaa lisäaikaa etenkin asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönotolle. Tulos selviää Yle Uutisten kyselystä sote-muutosjohtajille. Kaikki vastasivat.

Peräti 72 prosenttia eli 13 johtajaa maakuntien 18:sta sote-muutosjohtajasta katsoo, että siirtymäaikaa tarvitaan ainakin näille valinnanvapauspaketin osille eli asiakassetelille ja henkilökohtaiselle budjetille. Sotepomojen mielestä lisäaikaa tarvitaan, koska kaikkea ei ehditä saamaan valmiiksi 1.1.2019 mennessä, jolloin sotelakien on määrä astua voimaan.

– Vuoden, parin siirtymäaika helpottaisi, ettei tulisi sutta ja sekundaa ja saataisiin kerralla valmiimpaa kuntalaisille. Jo asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin tiedotus vaatii aikaa, se pitää kertoa selkokielisesti asukkaille ja vaatii myös resursseja, huomauttaa Pohjois-Karjalan sote-muutosjohtaja, maakunnallisen Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Keski-Suomen muutosjohtaja Tapani Mattila katsoo, että henkilökohtaisen budjetin käytössä voisi edetä vaiheittain askel kerrallaan, aloittaen esimerkiksi vammaispalveluista ja sitten mahdollisesti laajentaen vanhuspalveluihin.

Reilu neljännes sote-muutosjohtajista katsoo, ettei siirtymäaikaa tarvita. Etelä-Pohjanmaan sote-johtaja on tätä mieltä pienin varauksin, mutta sotepomot Pirkanmaalta, Satakunnasta, Etelä- ja Pohjois-Savosta ovat sitä mieltä selkeästi.

– Emme tarvitse siirtymäaikaa, koska olemme hyvin vahvasti jo ennen tätä lähteneet valmistelemaan asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjetointia, kertoo Etelä-Savon sotekuntayhtymän Essoten johtaja Risto Kortelainen.

Muutama maakunta kerrallaan

Valtaosa (67 prosenttia) sote-muutosjohtajista katsoo, että soten valinnanvapausmallia pitäisi ottaa käyttöön vaiheittain usean vuoden aikana, vähän samaan tapaan kuin peruskoulu levittäytyi Suomeen 1970-luvulla.

– 3–5 pilottimaakunnan kautta laajenevaan valinnanvapauteen 2–3 vuoden ajan. Testattaisin valinnanvapauden eri elementtejä ryhmittelemällä ne esimerkiksi kolmeen kategoriaan: sote-keskukset, suun terveydenhuolto ja kolmantena asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti, linjaa toimitusjohtaja Ilkka Luoma Keski-Pohjanmaan sotekuntayhtymä Soitesta.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

– Toivottavasti kokeillaan erilaisia malleja eri maakunnissa. Ei ole mitään järkeä kokeilla kaikissa maakunnissa valtion rahoittamaa sote-keskusta ja sitten katsotaan, meneekö sinne ketään potilaaksi, linjaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen.

Pohjois-Karjalan Ilkka Pirskanen katsoo, että vaiheistus tulee toteuttaa nimenomaan asiakohtaisesti.

– Silloin kaikkia kohdeltaisiin tasavertaisesti koko Suomessa. Ensin esimerkiksi ikäihmisten palveluasumista eli asioita, joissa jo nyt käytetään palveluseteleitä, Pirskanen huomauttaa.

Muutosjohtaja Jukka Lindberg Hämeen liitosta perustelee porrastuksen ja kokeilun tarvetta hyvillä kokemuksilla, joita on tänä vuonna saatu Hämeenlinnasta.

– Jo pelkkä kokeilu 10 prosentilla maakunnan väestöstä on osoittautunut todella hyödylliseksi, se on antanut hyviä elementtejä ja kokemuksia, Lindberg toteaa.

Kainuun sote -kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto ehdottaa, että kokeilun kärkijoukoissa voisivat toimia edelläkävijämaakunnat, joilla sotepalvelut ovat jo nyt käytössä, kuten Kainuun sote, Eksote, Siun sote ja Soite.

Ei lailla määrättyä vaiheistusta

Kolmasosa sote-muutosjohtajista vastustaa valinnanvapausmallin käyttöönoton maakunnittaista porrastusta usean vuoden jaksoille. Kielteisesti siihen suhtautuvat sotejohtajat Uudeltamaalta, Keski-Suomesta, Pohjois-Pohjanmaalta, Etelä- ja Pohjois-Savosta ja Pirkanmaalta.

– Lailla ei pidä säätää, missä maakunnissa valinnanvapaus otetaan ensimmäisenä käyttöön. Maakunnille tulee antaa vapaus itse päättää käyttöönotto lain suomin siirtymäaikataulujen puitteissa. Tämä sen takia, että maakunnat ovat valmiusasteeltaan hyvin eri vaiheessa, perustelee Pirkanmaan sote-projektijohtaja Jaakko Herrala.

Eduskunta saa valinnanvapautta koskevan lakiesityksen ruodittavakseen vapun jälkeen.