Suomen pohjavesi on kansallisaarre – juomavetesi päällä on hautoja ja bensa-asemia

Pohjavesien suojelua tehostetaan Suomessa luokittelemalla pohjavesialueet uudella tavalla.

pohjavesi
Vedenottamo talvella.
Vedenottamo Sotkamon Vuokatissa.Niko Mannonen / Yle

Sotkamo

Jokaisessa ELY-keskuksessa lotrataan seuraavat pari vuotta kiivaasti vesien kanssa, sillä kaikki Suomen pohjavesialueet luokitellaan uudelleen.

Suomessa on tällä hetkellä vajaat sata huonokuntoista pohjavesialuetta. Pohjavesiä on pilannut lähinnä ihmisen toiminta, muun muassa liikenne eli tiesuolaus, suolavarastot, vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuudet ja lentokenttätoiminta. Lisäksi syypäitä ovat huoltamot, pesulat, metalli- ja kemianteollisuus ja pilaantuneet maa-alueet. Myös maatalouden lannoitus ja turkistarhat sekä torjunta-aineet ovat jättäneet jälkensä pohjavesiin.

Myös asutus aiheuttaa riskejä. Maankäytön suunnittelulla pyritään siihen, ettei yhdelle alueella tule liian monta riskipitoista toimintaa.

Esimerkiksi Sotkamossa pohjavesialueella on kaksi polttoaineiden jakeluasemaa, jotka joutuvat miettimään toimintaansa tulevaisuudessa. Taajaman kolmas huoltoasema joutui muutama vuosi sitten lopettamaan toimintansa, kun se ei saanut uusittua ympäristölupaansa – syynä oli juuri sijainti pohjavesialueella.

Ketjuille kulut eivät välttämättä ole suuria, mutta yrittäjävetoiselle asemalle ne ovat liian suuret.

Mika Hukkanen

Silti huoltamoita on pohjavesialueella ja uusia lupiakin on myönnetty, sanoo Öljy- ja biopolttoaineala ry:n varapuheenjohtaja Pekka Huttula.

– Suomessa on 200 huoltoasemaa pohjavesialueilla. Olemme tehneet paljon työtä, että niiden suojauskeinot saadaan kuntoon.

Suojauskeinoina ovat muun muassa kaksikerrossäiliöt, -putket ja -viemärit vuodonilmaisimilla ja maakerroksiin asennettavat altaat sekä bentoniittisuojaukset.

– Silti jotkut ELY-keskukset eivät näitä hyväksy ja valittavat luvista, sanoo Huttula.

Huttulan mukaan suojauksien hinta nousee yhtä huoltoasemaa kohden satoihin tuhansiin euroihin, keskimäärin yli puoleen miljoonaan euroon.

Bensiinikauppiaiden liiton toimitusjohtaja Mika Hukkanen sanoo, että yrittäjävetoiset huoltoasemat ovat suojausten kanssa vaikeuksissa.

– Se on monelle pelaamaton paikka. Ketjuille kulut eivät välttämättä ole suuria, mutta yrittäjävetoiselle asemalle ne ovat liian suuret. Polttoaineen myynnillä kuluja ei peitetä, vaan muuta toimintaa on oltava hyvin paljon.

Sotkamo tutkitaan peruskalliota myöten

Uudelleen luokituksen yhteydessä saattaa pohjavesialueen raja hieman muuttua. Etenkin, jos alue tutkitaan aiempia menetelmiä parempaa tietoa antavilla menetelmillä, sanoo Kainuun ELY-keskuksen ympäristöasiantuntija Elli Moilanen.

– Monesti pohjavesialuerajaukset on tehty karkeasti, eikä ole täysin kiveen hakattu, että ovatko reunat oikeassa paikassa. Tapauskohtaisesti selvitetään lisää.

Hautausmaata pidetään riskitoimintana, mutta se ei ole vakava riski tässä tapauksessa, koska haudat ovat selvästi pohjaveden pinnan yläpuolella.

Elli Moilanen

Sotkamossa pohjavesialueita tutkitaan pohjia myöten Geologian tutkimuskeskuksen, Kainuun ELY-keskuksen ja kunnan yhteistyönä. Taustalla on kunnan halu laajentaa asutusta pohjavesialueella. Uutta Sopalanlammen asutusaluetta on suunniteltu kauniille mäntykankaalle Sotkamon taajaman itäpuolelle.

– Siinä oli vähän ristiriitaa kunnan ja ELY-keskuksen välillä, että miten uusi asutusalue voisi sijoittua sinne. Sen takia alue tutkitaan tarkasti, koska halutaan tietenkin varmistaa, että nämä meidän pohjavesivarannot säilyvät myös tuleville sukupolville. Että ei tehtäisi nyt mitään peruuttamattomia päätöksiä, sanoo Sotkamon kunnan vesihuoltoinsinööri Aarno Konka.

Pohjaveden pintaa mitataan.
Pohjaveden pinnankorkeutta mitataan erityisistä mittaputkista, jotka yltävät peruskallioon saakka. Juha Korhonen / Yle

Sotkamon kunnassa vesivaroja onkin syytä tutkia, sillä koko kunnan keskustaajama ja Vuokatin alue on tehty historiallisista syistä pohjavesialueelle. Hiekkamaa on ollut helppoa rakennusmaata ja vesistöt rajoittavat taajamaa joka suunnasta.

Geologinen rakenneselvitys on jo tehty Vuokatin alueelle sekä toista selvitystä tehdään paraikaa Hiukanharjun pohjavesialueelle.

Pohjavesialueiden tutkimuksessa selvitetään kallion pinnan korkeus, maalajit, pohjaveden virtaussuunnat, pohjaveden korkeus ja kuivan maan osuus.

Pohjavesialueiden rakennekartoituksia tehdään koko maassa 10–15 kappaletta vuosittain.

Hautausmaan vesi kelpaa juotavaksi

Myös Sotkamon kunnan hautausmaa sijaitsee Hiukan pohjavesialueella. Tarkkaa tietoa sinne 150 vuoden aikana haudattujen ihmisten määrästä ei ole, mutta arviot liikkuvat jopa 15 000 haudatussa.

Kainuun ELY-keskuksen ympäristöasiantuntija Elli Moilanen pitää ajatusta hautausmaan kautta saatavasta pohjavedestä hurjana, mutta toteaa, ettei pilaantumisriski ole kovinkaan suuri.

– Hautausmaata pidetään riskitoimintana, mutta se ei ole vakava riski tässä tapauksessa, koska haudat ovat selvästi pohjaveden pinnan yläpuolella Tulevaisuudessa voi tulla lisätietoa tästäkin. Esimerkiksi mahdollisista epidemiariskeistä ja hautauskalustojen riskeistä on saatavilla niukasti tietoa.

Hautausmaa talvella.
Sotkamon hautausmaa Hiukassa.Niko Mannonen / Yle

Suomessa yli 200 hautausmaata sijaitsee pohjavesialueella. Yksi syy tähän on se, että pohjavesialueen maa on helposti kaivettavaa. Sinänsä hautausmaa ei tarvitse ympäristölupaa, vaikka se sijaitsisi pohjavesialueella. Mutta sieltä ei saa tulla päästöjä pohjaveteen, sanoo Moilanen.

– Pieni toiminta laajalla pohjavesialueella ei ole välttämättä kovin merkityksellinen. Mutta jos toimintoja on paljon, se voi vaikuttaa ravinne päästöihin, typen määrään tai hapen määrän vähyyteen tai muuhun.

Keskipainoisessa ihmisessä on lähes 60 erilaista alkuainetta (siirryt toiseen palveluun) (Tiedetuubi), esimerkiksi typpeä reilu pari kiloa ja fosforiakin kilo.

Pilalle mennyt pohjavesi on hyvin hankala korjattava

Mikäli pohjaveteen on päässyt pilaavia aineita, ei sen korjaaminen ole laisinkaan varmaa suurista ponnisteluista huolimatta. Jo pienissä pitoisuuksissa haitalliset aineet sekoittuvat suureen vesimassaan.

Yleensä alueita pyritään korjaamaan suojapumppauksella, jotka voivat kestää vuosikymmeniä. Siinäkin on riskinsä, sanoo Kainuun ELY-keskuksen Elli Moilanen.

– Pahimmillaan suojapumppaus voi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Pohjavesialueella on hyvä vedenjohtavuus ja suojapumppaus voi tuoda puhdasta pohjavettä pilaantuneelle alueelle. Silloin se homma on loputon suo.

Ympäristönsuojelulaissa on ehdoton pohjaveden pilaamiskielto. Kiellon mukaan pohjavettä ei saa muuttaa terveydelle vaaralliseksi tai sen laatua muutoin olennaisesti huonontaa. Ennalta ehkäisy onkin tehokkain menetelmä pohjaveden suojelemiseksi. Ohjeita pohjaveden suojelemiseksi löytyy esimerkiksi ympäristöministeriön sivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Pahimmillaan suojapumppaus voi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Elli Moilanen

Koko maassa on nyt vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita 2 147 kappaletta, vedenhankintakäyttöön soveltuvia pohjavesialueita 1 639 kappaletta ja muita pohjavesialueita 2 076 kappaletta. Uuteen E-luokkaan on ehditty luokitella yksi alue. Työtä on tehty jo muutama vuosi.

Vanhasta kolmiportaisesta luokituksesta, jossa pohjavesialueet määriteltiin vedenhankinnan kannalta tärkeisiin (luokka I), mahdollisiin (luokka II) ja muihin alueisiin (luokka III), siirrytään vedenhankinnan ja siitä aiheutuvan suojelutarpeen perusteella 1-, 2- ja E-luokkaan.

Muutos ei ole paperilla iso, mutta esimerkiksi E-luokan pohjavesialueeksi määritellään alue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. E-luokka on kokonaan uusi.

Vedenhankintaa varten tärkeiden ja vedenhankintakäyttöön soveltuvien pohjavesialueiden yhteenlaskettu maapinta-ala on 3,3 prosenttia Suomen maapinta-alasta.