Maahanmuuttajien tekemää suomalaista vadelmaviiniä ylistettiin Ranskassa – Alkosta sitä ei saa

Suomalainen vadelmaviini pääsee Ranskassa arvostettuun viinioppaaseen. Viiniä saa Suomessa juodakseen vain harvoista ravintoloista.

Lepaa, Hattula
Mies tuosuttelee viini lasissa ja nainen hymyilee etualalla lasi kädessään
David Cohen (vas.) ja Paola Guerrero de Cohen hyödynsivät voittajaviinissään jo Kaliforniassa oppimiaan taitoja.Miki Wallenius / Yle

Hattula

Tarvittiin maahanmuuttajapariskunta todistamaan, että suomalainen marjaviini kelpaa nykyään jopa ranskalaisille.

Hattulan Lepaalla valmistettu vadelmaviini Vaapukka palkittiin helmikuussa Ranskassa pidetyssä viinikilpailussa kultamitalilla ja pokaalilla.

Haluamme viineissämme tavoittaa marjan ja sen kasvupaikan ominaismaun.

Paola Guerrero de Cohen

– Suomessa on mahtava ilmasto. Sitä ei kuule usein kehuttavan, mutta sitä se on ainakin marjoille, virnuilee voittoviinin tekijä, Finnviinin (siirryt toiseen palveluun) toimitusjohtaja David Cohen.

– Haluamme viineissämme tavoittaa marjan ja sen kasvupaikan ominaismaun, lisää yrityksen toinen kantava voima, aviovaimo Paola Guerrero de Cohen.

Pariskunta vakuuttaa, että suomalaiset metsämarjat ovat erikoisia juuri pitkien, valoisien kesäpäivien ja kylmän talven takia.

Ne antavat marjoillemme vahvan maun, joka on omaa luokkaansa, jos sitä vertaa Keski-Euroopan marjoihin.

Erottui edukseen 3 500 viinin joukosta

Vadelmista tehty jälkiruokaviini Vaapukka sai keväällä ranskalaisten viiniasiantuntijoiden vuosittaisessa Vinalies International Wine Competition (siirryt toiseen palveluun) -kisassa kultamitalin. Taakse jäi useita tunnettuja viinitaloja.

Mies pullottaa viiniä kapeisiin lasipulloihin
David Cohen ei pysty myymään Ranskassa palkittua viiniään edes sen valmistuspaikalla, koska tilat ovat toisen tahon omistuksessa.Miki Wallenius / Yle

Arvostetusssa kilpailussa 150 viinituntijaa tutkii ja maistelee viiden päivän ajan yhteensä 3 500 viiniä 45 eri maasta. Vain 10 prosenttia viineistä katsottiin kultamitalin arvoisiksi.

Vaapukka onkin ensimmäinen suomalainen marjaviini, joka on arvostettu näin korkealle.

Cohenin tekemän vadelmaviinin arvoa nostaa sekin, että he saivat myös pokaalin saavutettuaan omassa arvosteluluokassaan korkeimmat pisteet. Vaapukka kisasi sarjassa muut kuin viinirypäleestä tehdyt viinit.

Siinä olivat aiemmin olleet voitokkaita kanadalaiset siiderit.

Oppi Kalifornian viineistä oli eduksi

Vaapukka-viinin vadelman makua arvostetaan muualla paremmin kuin täällä.

– Vadelmaa ei arvosteta täällä marjana samalla tavoin kuin mustikkaa ja lakkaa. Mutta se on upea marja, Davin Cohen ylistää.

Vadelmaa ei arvosteta täällä marjana samalla tavoin kuin mustikkaa ja lakkaa.

David Cohen

Hän huomasi kilpailussa yllättäen, että eteläeurooppalaiset maistelijat pitivät Vaapukka-viinistä enemmän kuin skandinaavit.

Mikä on Davidin ja Paolan viininvalmistuksen salaisuus? Lepaalla vihjataan, että kaksikko antaa viininsä viipyä marjojen mäskissä pitkään. Näin maku tiivistyy, mutta siinä on myös vaaransa.

Nimittäin kasvupaikasta marjoihin imeytyneet mineraalit nousevat tällöin esiin ja viini voi muuttua kivenmakuiseksi. Temppu onkin siinä, milloin pysäyttää prosessi.

Osansa on myös sillä, että David ja Paola harrastivat viininvalmistusta jo Kaliforniassa ennen Suomeen muuttoaan.

Suomessa he halusivat jatkaa viinien parissa, mutta uusien raaka-aineiden parissa. Kumpikin suoritti viinintuotannon ammattitutkinnon Hämeen ammatti-instituutin Lepaan viinitilalla.

Suomalaisista marjaviineistä tuli ammatti, kun opiskelupaikka tarjosi lahjakkaalle pariskunnalle viinitilan ylimääräisiä tiloja vuokralle.

Näin Cohenit rohkaistuivat perustamaan oman pienen yrityksen nimeltä Finnviini.

Opiskelun tärkein anti oli kuulemma suomalaisen lainsäädännön ymmärtäminen, joka muuttuu mutkikkaaksi heti, kun mukaan tulee alkoholi.

Laki tuottaa pientuottajille päänvaivaa

Suomalaisia marjaviinit saivat alaa vieläkin rassaavan maineen, kun ensimmäiset marjaviinit eivät olleet kuluttajien mielestä kaksisia.

Vuosien varrella saatu kokemus ja lisäkoulutus on kuitenkin nostanut tasoa.

Tuottajat ovat löytäneet omat prosessit ja omat raaka-aineet.

Eva Palotie

– Kyllä se on 20 vuodessa mennyt koko ajan eteenpäin. Tuottajat ovat löytäneet omat prosessit ja omat raaka-aineet, sanoo Hämeen ammatti-instituutin Lepaan viinitilan ryhmänohjaaja Eva Palotie.

Varsinkin ravintolat saisivat Palotien mukaan arvostaa kotimaisia viinejä paljon nykyistä enemmän.

Suomalainen tiukka lainsäädäntö tekee tilaviinien myynnin kuluttajille kovin vaikeaksi. Vaikka Vaapukka-viiniä tehdään Lepaan viinitilalla, niin sitä ei saa myydä siellä, koska viini ei ole tilat omistavan ammatti-instituutin tekemää.

Alkokin on ottanut Coheneilta vain yhden mustikkaviinin myyntiin. Tosin Sametti-viini on yksi niistä juomista, joilla Alko juhlistaa 100-vuotiaan Suomen taivalta.

Voittoisaa Vaapukka-viiniä ei toistaiseksi pääse maistelemaan muualla kuin sellaisessa ravintolassa, joka on uskanut ottaa sen viinilistoilleen.