Yksi ihminen voi muuttaa paljon: uusi opettaja sai liikkumattomatkin nuoret innostumaan liikkumisesta

123 Perhon Keskuskoulun yläkoululaista, lukiolaista ja opettajaa juoksee perjantaina Kokkola City Runin. Parissa vuodessa uusi liikunnanopettaja on sytyttänyt liikkumisen innon.

nuoret
Liikunnanopettaja Essi Rantala ja Perhon keskuskoulun oppilaat valmistautuvat Kokkola City Runiin.
Essi Rantala vasemmalla limenvihreässä paidassa huudattaa porukkaa treenin lopuksi.Juha Kemppainen / Yle

Joskus yksikin ihminen voi muuttaa paljon: saa nuoret liikkumaan, osan vanhemmistakin tulemaan mukaan ja vie puoli koulua sadan kilometrin päähän juoksutapahtumaan.

Se voi olla yksi opettaja, niin kuin onkin Perhon Keskuskoulun rehtorin ja oppilaiden mielestä. Sellaisenkin oppilaan kuin Elisa Syrjälä. Elisa eli vielä vajaat pari vuotta sitten täysin toisenlaista elämää: oli parikymmentä kiloa painavampi ja masentunut. Pukkihyppy liikunnantunnilla oli ilmeisesti liikaa selälle, jonka loukkaaminen muutti tytön suhtautumisen täysin.

– Tajusin, että oman terveyden voi menettää milloin vain. Niin kauan kuin on terveyttä jäljellä ja pystyy tekemään asioita, silloin pitää tehdä. Silloin ei voi jäädä kotiin makaamaan, sanoo ysiluokkalainen Elisa Syrjälä.

Tai ehkä muutos oli kuitenkin myös Essin ansiota.

– Kun Essi tuli, se oli uutta. Ei haittaa, minkä tasoinen olet, kaikkia tsempataan yhtä lailla ja liikunta on mukavaa, kun sitä tehdään yhdessä ja hyvällä hengellä, hehkuttaa Elisa.

Nivelsiteet venäyttänyt Perhon keskuskoulun oppilas Elisa Syrjälä seuraa sivusta toisten juoksuharjoitusta.
Elisa Syrjälä.Juha Kemppainen / Yle

Mutta se Essi? Hän on keskipohjalaisen Perhon ainoan yläkoulun eli Perhon Keskuskoulun liikunnanopettaja Essi Rantala. Hän on virassaan, ensimmäisessä varsinaisessa työpaikassaan, toista vuotta, mutta on jo ehtinyt tulla palkituksi Keski-Pohjanmaan liikuntagaalassa Vuoden liikuttajana Perhossa sekä vuoden nuorisoteosta Keski-Pohjanmaalla.

Mitä hän sitten on tehnyt? Tuonut kouluun välituntiliikuntahetkiä, aloittanut kuntosalikurssin ja ruvennut pitämään Essin lihaskunto- ja syketyskerhoa. Talvella on tehty hiit-treenejä, keväämmällä siirrytty ulos. Vapaa-ajalla syketystä on pidetty myös nuorten vanhemmille.

– Sitten siellä on koko perhe buustattu mukaan, nauraa Rantala.

Kerhot toimivat siis koulun jälkeen, vapaa-ajalla. Ne keräävät joka viikko kymmenittäin nuoria. Esimerkiksi koko kunnan 44 kahdeksasluokkalaisesta 30 valitsi vapaaehtoisen kuntosalikurssin. Rantalan mukaan kyse on liekkiin puhaltamisesta:

– Täällä on hirveen innokasta porukkaa. Kun pikkasen laittaa ytyä siihen, innostus oikein roihahtaa!

Kunnan pienuus ja tiiviys auttaa asiassa, hän uskoo:

– Kun joku lähtee, niin toinen kannustaa: lähde mun kaveriks! Täällä on yhteishenki tiivistynyt, ja sitä kautta koko homma lähtee pyörimään.

Essi Rantalalla on selvä kuva siitä, miksi liikunta ja nuoret kannattaa yhdistää:

– Monesti yläkouluikä on se, jolloin helposti omat harrastukset jäävät ja voi tulla muita kiinnostuksen kohteita. Olisi älyttömän tärkeää, että liikunnallinen elämäntapa jäisi siinä vaiheessa pysyväksi ja myöhempään elämään.

Perhon keskuskoulun oppilaat viimeistelyharjoituksessa Kokkola City Runia varten.
Juha Kemppainen / Yle

Jotta liikuntakipinä iskisi mahdollisimman moneen, pitää kokeilla useita lajeja. Perhossakin on liikuntatunneilla harrastettu niin kuntonyrkkeilyä, bodycombatia kuin akrojoogaa.

– Varmaan jokaisella on jokin, mikä tuntuu omalta.

Nyt yhdeksäsluokkalainen Elisa Syrjälä kuvaa elämäntilannettaan vielä syksyllä 2015 "pimeäksi".

– Olin aika masentunut ja maassa, en oikeastaan harrastanut liikuntaa ollenkaan. Makoilin vain kotona. Sitten loukkasin selän ja tajusin, että silloin kun on terve, pitää urheilla ja pitää itsestä huolta.

Valaistuminen?

– Todellakin!

Opettaja Essi on ollut motivaattori ja opettanut Elisalle, että yrittäminen on tärkeintä.

– Taso ja kunto ei merkitse, kun tekee parhaansa aina.

Elisa rupesi treenaamaan juoksemista ja harjoittelemaan kuntosalilla. Tähtäimessä oli perjantaisen Kokkola City Runin puolimaraton. Liikuntatunnilla jenkkifutiksessa taittui kuitenkin nilkka, ja suunnitelmat menivät uusiksi. Syrjälä itki kotona muutaman päivän, mutta alkoi sitten jo suunnitella syksylle puolikkaan juoksemista Jyväskylässä. Sinne voisi treenata siskon mukaan, niin ei tarvitsisi yksin mennä.

Elisa on huomannut voivansa paljon paremmin, kun liikkuu.

– Nyt kun on viikon ollut urheilematta, alkaa jo kropassa tuntua ja pää hajoilla.

Perhon Keskuskoulusta lähtee Kokkola City Runiin silti 123 henkeä. Se on yli puolet koulun oppilaista. Tapahtuma on tietysti omalla ajalla ja osin omalla rahallakin: koulu maksaa puolet osallistumismaksusta, vapaa-aika maksaa bussikyydin ja Perho-paidan.

– Vapaaehtoisesti ja omalla ajalla mennään juoksemaan, se on aivan huikeaa kyllä! Se on tämä kannustaminen ja ryhmähenki: yhdessä tehdään ja mennään ja siitä saa sen hyvän fiiliksen, sanoo opettaja Essi Rantala.

Perhon keskuskoulun oppilaat valmiina Kokkola City Runiin.
Juha Kemppainen / Yle

Rantala kokee oppivansa itsekin ensimmäisessä työpaikassa jatkuvasti. Hän muistuttaa, että paras reitti on kohdata nuoret yksilöinä eikä yleistää. Suurta on, kun joku löytää liikunnasta itselleen yllättäen harrastuksen:

– Se on ollut itselle niitä opetuksen helmiä hetkiä, kun joku sanoo, että on tullut hommattua kuntosalikortti tai on äidin tai pikkusisarusten kanssa halunnut kokeilla liikuntajuttuja. Ne on aina tosi hienoja juttuja.

Ensi vuodelle luvassa on taas jotain kivaa. Rantala kysyy oppilailta, mistä he ovat innostuneita ja mitä haluaisivat tehdä. 150 vuotta täyttävän Perhon kunniaksi saattaa syntyä myös ajatusta jostain, mihin mukaan saataisiin 150 oppilasta. Yhteishenki kantaa pitkälle, mutta vaikutukset saa jokainen itselleen, muistuttaa opettaja:

– Että löytäisi liikunnasta hyvän olon ja fiiliksen ja siitä tulisi elämäntapa. Hyvä fiilis ja terveelliset elämäntavat – ne vievät pitkälle ja auttavat jaksamaan koulussa, opiskelussa ja työelämässä.