Suomenlahden pohjasta löytyi ehjä pommikone – "Hyvin harvinaista"

Koneen hylky sijaitsee Itämeren kaasuputkilinjan läheisyydessä läntisellä Suomenlahdella.

meriarkeologia
Pommikoneen runko merenpohjassa
Kuvassa pommikoneen runko. Moottorit ovat säilyneet yllättävän hyvin.Nord Stream 2 AG

Suomen edustalla kulkevan Itämeren kaasuputkilinjan läheisyydestä on löytynyt poikkeuksellisen hyväkuntoinen pommikoneen hylky. Kone sijaitsee noin sadan metrin syvyydessä läntisellä Suomenlahdella.

– Se oli löydettäessä täysin ehjä. Kone on noin 11 metriä pitkä ja sen siipienväli on 18 metriä, kertoo Nord Stream 2 -hankkeen sidosryhmäsuhdepäällikkö Minna Sundelin.

Meriarkeologi on arvioinut hylyn. Kyseessä on amerikkalaisvalmisteinen Douglas DB-7 Boston / A-20 Havoc -lentokone, jossa on kaksi moottoria. Liittoutuneet, muun muassa Neuvostoliitto, käyttivät näitä koneita toisessa maailmansodassa. Viime vuonna löydetty hylky sijaitsee noin kilometrin päässä Itämeren kaasuputken linjasta.

– Sen verran kaukana se on, ettei se vaikuta reitin suunnitteluun. Emme tiedä, onko koneessa mahdollisesti ammuksia. Otamme huomioon löydökset 250 metrin säteellä putkilinjasta, toteaa Sundelin.

Tiedot hylystä on toimitettu Museovirastolle. Sen löytymisestä kertoi ensin Svenska Yle (siirryt toiseen palveluun).

Yleensä hajallaan ja pieninä paloina

Vantaan ilmailumuseosta arvioidaan, että pudonneen lentokoneen säilyminen kokonaisena on melkoinen sattuma. Kun lentokone tippuu taivaalta maahan tai mereen, se menee yleensä palasiksi.

– Uppoavan laivan säilyminen ehjänä on todennäköisempää. On hyvin harvinaista, että lentokone selviää ehjänä ensikosketuksesta veteen ja vielä koko matkan siitä pohjaan saakka., toteaa meriarkeologi, ilmailumuseon intendentti Matias Laitinen.

Uppoavan laivan säilyminen ehjänä on todennäköisempää.

Matias Laitinen

Laitisen mukaan sukeltajat löytävät vesistöistä jonkin verran Neuvostoliiton aikaisten pommikoneiden osia, mutta rekisteritiedot niistä ovat puutteellisia.

– Lisäksi koneiden hylyt ovat hajallaan ja pieninä paloina, joten niitä voi olla vaikea havaita ja ymmärtää koneen osiksi.

Pommikoneen runko merenpohjassa
Pommikone sijaitsee sadan metrin syvyydessä.Nord Stream 2 AG

Kauppalaiva 1700-luvulta

Nord Streamin uuden kaasuputken reitillä tutkitaan parhaillaan erilaisia ympäristöriskejä, joita putken rakentaminen mahdollisesti aiheuttaa. Yhtiö on kuvannut merenpohjaa putken reitiltä ja löytänyt myös alusten hylkyjä sekä tehnyt muita meriarkeologisia löytöjä.

Yksi niistä on itäisellä Suomenlahdella sijaitseva puinen kauppalaiva, jonka arvioidaan olevan peräisin 1700-luvulta.

– Laiva on pirstoutunut, ja sen lähin jäänne sijaitsee noin 220 metrin päässä putkilinjan reitiltä. Huolehdimme rakennustöiden aikana, että hylky saa olla rauhassa, kertoo Nord Streamin sidosryhmäsuhdepäällikkö Minna Sundelin.

Lisäksi merenpohjasta on löytynyt ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisia ammuksia, tuhansittain miinoja, pommeja ja kranaatteja. Niistä noin viisikymmentä joudutaan raivaamaan putken tieltä.

Suurin ympäristökuormitus tulee miinojen räjäytyksistä. Merenpohjassa olevat sotien aikaiset ammukset raivataan kaasuputkien reitiltä linjaston rakentamisvaiheessa.

– Silloin eläimet pitää karkoittaa alueelta. Se tehdään äänellä, joka ajaa eläimet kuten hylkeet pois, kertoo Nord Stream 2 AG:n lupajohtaja Simon Bonell.

Suunniteltu kaasuputki risteää myös 24 kaapelin kanssa, jotka on suojattava betonilla.

Pommikoneen hylky
Nord Stream 2 AG

Suomessa pinnoitetaan 90 000 putkenpätkää

Kaasuputken osia pinnoitetaan Saksassa ja Suomessa. Työ Kotkassa sijaitsevassa pinnoitustehtaassa alkoi maaliskuussa. Wasco Coatings Finland pinnoittaa Kotkan Mussalon satamassa yhteensä 90 000 putkea. Työ jatkuu ensi vuoden loppuun saakka.

Kaikkiaan putkia tarvitaan koko matkan varrelle noin 200 000.

Jos hankkeen lupamenettely etenee kuten on suunniteltu, putkilinjan rakennustyöt alkavat ensi keväänä. Kaasuputkea ryhdytään rakentamaan aluksi Venäjältä Suomenlahden kautta Saksan suuntaan.

Kaasuputken rakentaminen Saksan suunnasta alkaa talvella 2019.