Ylikalastus näkyy yhä Oulujärven kuhakannassa – Särkibuumi nousee sisävesillä

Oulujärvellä kuhaa on pyydetty runsaasti. Tulevaisuudessa Oulujärven kuha voi olla harvinaisempaa herkkua, sillä uusimmat tilastot kertovat kuhakannan alamäestä.

kalat
kalastus Oulujärvellä
Kalastuksen pitäisi olla ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää.Niko Mannonen / Yle

Kajaani

Oulujärvi tunnetaan kuhasaalistaan, vaikka välillä koko laji on jouduttu tuomaan vesistöön uudestaan. Oulujärven nykyinen kuhakanta on uusi asia myös sitä tutkiville, eikä kestävän kuhakannan oikeasta määrästä ole kokemusta.

1950-luvulla Oulujärven vuotuiset kuhasaaliit olivat 100–150 tonnia, mutta alkuperäinen kanta hävisi 1970–1980-luvulla. 1990-luvulla uusi kuhakanta saatiin nousuun mittavilla istutuksilla.

Kuha lisääntyi voimakkaasti, ja vuosina 2012–2013 saalishuiput olivat noin 160 tonnia vuodessa.

– Vuosien 2012 ja 2013 taso oli ehkä liian iso. Meidän pitää tyytyä vähän alhaisempaan saalistasoon. Tiedot kalastajilta kertovat, että pienempää poikasta on runsaasti, kertoo Pöyry Finlandin kalabiologi Eero Taskila.

Nyt kuhakannassa on taas hiipumisen merkkejä, sillä viime vuonna Oulujärven kuhan kokonaissaalismäärä oli noin 100 tonnia.

– Yhtä syytä tähän ei ole. Nykyinen kanta on järvellä uusi, se varmaan hakee balanssia, mihin kestävä kanta asettuu. Monen ammattikalastajan kanssa olen samaa mieltä siitä, että kuhaa pyydettiin vähän liikaa, mutta syntihän se ei ole, sillä ylijäämäkalat joutavatkin pois, Taskila sanoo.

Ylijäämäkalalla Taskila tarkoittaa sitä, että Oulujärven kuhakanta kesti vuosien 2012–2013 ylikalastuksen ilman, että kannat romahtivat.

Kuha rantakivellä.
Arja Lento / Yle

Uusiin istutuksiin ei ole Taskilan mukaan tarvetta, sillä kuha lisääntyy riittävästi. Kannan hiipuminen ei huolestuta kalabiologia, sillä se vahvistuu, kun pyynti hieman vähenee. Tyhjää ei voi pyytää: kun kalaa ei tule, niin kalastajienkin määrä vähenee.

Meidän pitää tyytyä vähän alhaisempaan saalistasoon.

Eero Taskila

Kuhan luontaiseen lisääntymiseen vaikuttaa yleensä myös kylmän kesän huono lämpösumma, joka vähentää lisääntymistä. Pyyntiä ohjaavat myös verkkojen silmäkokojen rajoitukset.

– Tällä pyritään siihen, että kalastetaan isompaa kuhaa, sillä tavoitteena on, että kutukantaa jäisi. Kuha on Oulujärvellä levinneisyyden äärirajoilla, ja vaikka lämpösummaltaan yksi kesä olisi huono, niin se ei vielä ratkaise asioita. Tilanne voi kompensoitua heti seuraavana ja sitä seuraavana kesänä. Luonto kyllä selviää ja on selvinnyt jo tuhansia vuosia, kalabiologi Eero Taskila toteaa.

Särkibuumi menossa

Suomen sisävesillä kalakannat ovat suhteellisen hyvässä tilassa. Pääasiassa järvistä pyydetään muikkua, mutta myös särjen pyynti on nousussa. Molemmat ovat kuitenkin Suomen sisävesikalastajien mukaan alikalastettuja.

Särkikalan pyynnin kohdalla voidaan tällä hetkellä puhua jopa buumista, yksi syy tähän on kuluttajien arvostuksen lisääntyminen kalaa kohtaan.

– Nyt on opittu jalostamaan särkeä ja tekemään siitä kuluttajille entistä parempia tuotteita, sanoo Suomen sisävesiammattikalastajien toiminnanjohtaja ja ammattikalastaja Juha Piilola.

Kalapihvi
Kalapihvissä käytetään raaka-aineena myös särkeä.Meeri Niinistö / Yle

Oululaisen vähittäiskaupoille, ammattikeittiöille ja tukkuliikkeille kalajalosteita valmistavan ja markkinoivan Hätälän (siirryt toiseen palveluun) toimitusjohtajan Riku Isohätälän mielestä vähempiarvoisien kalojen, kuten särjen ja lahnan käyttöä, voitaisiin lisätä, jos niiden jatkuva saatavuus pystyttäisiin varmistamaan.

– Tällä hetkellä esimerkiksi kalapihveissä särjen osuus on noin 5–10 prosenttia, särki antaa makua sekä kiinteyttä ja on mielestäni maukas kala. Sen saatavuus pitäisi saada riittäväksi, kertoo Isohätälä.

Särki antaa makua sekä kiinteyttä ja on mielestäni maukas kala.

Riku Isohätälä

Hätälä käyttää vuodessa kotimaista järvikalaa noin kaksi miljoonaa kiloa, kun kokonaistuotanto on 15 miljoonaa kiloa. Ulkomailta tulevan kalan osuus on 60 prosenttia, koska kotimaista kalaa ei saada tarpeeksi.

Kestävää kalastusta

Kestävällä kalastuksella tarkoitetaan sitä, että kalastus on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Näin saadaan säilytettyä kalakannat ja turvataan elinkeinon tulevaisuus jatkossakin. Siksi kalastajat haluavatkin noudattaa kestävää kalastusta.

Kalakannat eivät kuitenkaan pelkästään takaa ammattikunnan tulevaisuutta, vaan siihen tarvitaan esimerkiksi toimivia lupapäätöksiä. Ammattikalastajat toivovatkin, että lupien voimassaolo on vähintään viisi vuotta, joka mahdollistaa elinkeinon jatkamisen terveellä pohjalla.

– Tällöin kalastajat uskaltavat investoida työhönsä, hankkia pyydyksiä ja saada sitä kautta kalaa rantaan ja edelleen jalostukseen, kertoo Suomen sisävesiammattikalastaja yhdistyksen toiminnanjohtaja ja Saarijärvellä kaupallisena kalastajana toimiva Juha Piilola.

Muualta pyydetty kuha saattaa muuttua Oulujärven kuhaksi vain sen imagon vuoksi.

Riku Isohätälä

Oulujärven Paltaselän itäpuolella on parhaillaan menossa Paltamosta järvikalaa -hanke, jonka idea tuli kalastajilta viime syksynä. Hankkeen tavoitteena on selvittää Paltamon oman kalasataman ja kalatalon tarpeellisuus, jossa olisi riittävät alkukäsittely- ja kylmävarastointitilat.

Selvitettävänä on myös aktiivisten ja halukkaiden kalastajia määrä, ja se onko kalastus taloudellisesti kannattavaa. Tällä hetkellä Paltamossa on 17 kaupallista kalastajaa ja koko Oulujärvellä heitä on noin 75. Oulujärven kalastajien toimeentulo on pääosin yhden kalalajin, kuhan, varassa.

– Joinakin vuosina sitä on tarpeeksi, mutta kaikkina vuosina ei. Silloin kalastajat ovat pulassa. Katsomme ja selvitämme olisiko muista järvikaloista, kuten särjestä, lahnasta, hauesta ja kuoreesta ansaintalajeiksi näille heikoille vuosille, kertoo Järvikalaa Paltamosta -hankkeen vetäjä Simo Kemppainen.

Särkisaalis.
Esa Huuhko / Yle

Paltamoon Metelinniemeen suunnitellulla kalasatamalla ja kalatalolla on myös liikennöinnin kannalta tärkeä merkitys, kun sitä verrataan muihin Oulujärvellä sijaitseviin kalasatamiin.

– Logistisesti se sijaitsisi mainiolla paikalla, sillä nykyiset kalasatamat ovat pienten teiden ja pitkien matkojen päässä. Täytyy vain ihmetellä, mikä viisaus on siinä, että kalasatamaa ei ole Paltamoon koskaan tullut, pohtii Kemppainen.

Huoli ammattikalastajien tulevaisuudesta

Suomessa ammattikalastajien määrä vähenee ja keski-ikä nousee. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan rekisterien mukaan keski-ikä on tällä hetkellä 57 vuotta.

Suomen sisävesiammattikalastaja yhdistyksen toiminnanjohtajaa Juha Piilolaa huolestuttaa tulevaisuus. Löytyykö ammattikalastajia 10 tai 20 vuoden kuluttua, ja pystytäänkö kuluttajille tuottamaan järvikalaa, jonka kysyntä on koko ajan kasvussa?

– Alan kiinnostavuus lähtee siitä, että ammattikalastajat pystyvät puhumaan yritystoiminnan kannattavuudesta ja siitä, että työ on nykyistä kevyempää. Tämä vaatii teknologian ja lupapolitiikan kehittymistä. Kehitystä on haettava yhteistyön kautta ja se on tällä hetkellä akilleen kantapää, Juha Piilola sanoo.

Juha Piilola ja vannerysä.
Suomen sisävesiammattikalastajien yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Piilola.Arvo Vuorela / Yle

Tilanne on parempi siellä, missä ammattikalastuksella on pitkät perinteet kuin alueilla, joilla on yksittäisiä kalastajia tai ei ole toimintaa ollenkaan. Kalastusperinteen ja -kulttuurin katkeaminen tuottaa ongelmia aloittelevalle yrittäjälle, sillä pelkän sukupolven vaihdoksen kautta ei ammattikalastajia tule.

– Tulevaisuudessa yhteiskunnan rakennemuutoksen kautta tullaan siihen, että kalastusalan yrittäjiä tulee myös muualta kuin omasta polvesta. Se on niin, että jostakin uusia yrittäjiä on löydettävä alalle, kertoo kaupallinen kalastaja ja Suomen sisävesiammattikalastajat yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Piilola.